RAUTAA JA RAUTATIETÄ RAJALTA

Lapista luuluu kummia. Rautatiestä Kolarista Perämeren satamiin tullee Suomen vilkkaimmin liikennöity tavaraliikenteen rataosuus. Länsirajan pinnassa olevilta Pajalan ja Kolarin rautakaivoksilta kulkenee vuodesta 2014 36 junaa päivässä ja samat junat takaisin eli
keskimäärin parinkymmenen minuutin välein tavarajuna jompaan kumpaan suuntaan. Vuodesradalla kulkisi 13 miljoonaa tonnia rautapellettiä, mikä on puolet Suomen nykyisestä rahtiliikenteestä. Kolarin radan tulevan peruskorjauksen yhteydessä harkitaan myös sen sähköistämistä ja radan jatkamista Ylläkselle matkailun merkeissä.

Itärajan Soklista esitetään rataa Kemijärvelle. Vaihtoehtona olisi myös rata Soklista Kevitsan kaivosten kautta Sodankylään ja sieltä Rovaniemen ja Kemijärven väliselle rataosuudelle. Soklista Muurmanskin radalle olisi vain noin 70 kilometrin matka. Soklin fosfaatti- ja rautakaivoksilta kuljetusmäärät tulevat olemaan niin suuria, että kumipyöräliikennettä ei pidetä järkevänä.

Enemmistöhän on suuri rautateiden ystävä paitsi joukkoliikenteen kannalta niin myös ekologisemman tavarankuljetustavan vuoksi. Hulluinta on tällä hetkellä kuljettaa satojatuhansia autoja rekoilla lännen Hangosta Venäjälle kun vieressä kulkee rautatie, joka pystyisi ottamaan kymmenien autonkuljetusrekkojen peltilehmät yhteen junayksikköön.

Unelmoidaan siis tulevaisuudessa junamatkoista Sodankylään ja aina Murmanskiin saakka Soklin kautta (ks. google -> SOKLI -> liikenne).

Risto Larjavaara

Meno kuin vanhassa Leningradissa!

Kyllä Suomella on pitkä matka sivistysmaaksi. Ainakin, jos sitä mitataan liikennekulttuurilla.

Olin 30.tammikuuta iltapäiväruuhkassa Mannerheimintiellä. Liikenne mateli nykäyksittäin muutamia metrejä kerrallaan.

Maalta päin vähän ennen Topeliuksenkadun risteystä, tarkkaan sanoen Mannerheimintie 126:n kohdalla, on suojatie ilman valo-ohjausta. Jouduin pysähtymään sen eteen. Minuutin sisällä toistakymmentä pikkuautoa ajoi viereistä oikeanpuoleista kaistaa ohitseni yli suojatien - pysähtymättä. Taisi joukossa olla pari bussiakin.

Uskaltaako täällä enää pysähtyä suojatien eteen, kun suhtautuminen on näin piittaamatonta? Sillähän aiheuttaa varsinaisen vaaran jalankulkijoille, jotka luottavat siihen, että suojatien edessä seisovaa autoa ei näin ohiteta. Inssiajossakin tällaisesta perusvirheestä sai armotta reput.

Moista menoa en ole nähnyt kuin aikoinaan vanhassa Leningradissa.

Mitä muuten bussikaistalla tekivät ne pikkuautot? Samaa kaistaa ne huristelivat vielä Eduskuntatalon kohdallakin, josta käännyin Elielin parkkiin päin.

Otto Favén

TAMPEREELLE PERUSTETTU PYÖRÄILY-YHDISTYS

Tapo eli Tampereen polkupyöräilijät ry perustettiin viime keväänä. Yhdistys on aloittanut reippaasti. 7.2 Aamulehden Moro-liitteessä oli näyttävä juttu kaupungin pääkadun eli Hämeenkadun surkeasta pyörätilanteesta. Sinnehän on jo vuosia toivottu omia pyöräkaistoja pysyvästi.

Tampere on siitä omituinen kaupunki, että se muuttaa osan keskustan kevyen liikenteen väylistä talvikaudella jalkakäytäviksi. Pyöräilijöiden pitää ahtautua bussien sekaan marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin saakka.

Enemmistö toivottaa kaikkea menestystä uudelle yhdistykselle. Helsingissähän jo 1980 luvun alussa perustettiin HePo eli Helsingin Polkupyöräilijät Enemmistön aloitteesta ja enemmistöläisin alkuvoimin.

Kurkistakaapa www.tarakka.fi tai googlesta Tampereen polkupyöräilijät niin tuhtia tavaraa löytyy.

KESÄISIÄ MUISTOJA TALVEN KESKELLÄ

VIHONVIIMEINEN VIRON VILLAROINTI

Enemmistö-lehden palstoilla olen kertonut Viron ”villariretkistä” (1/2000 Peipsijärvelle, 1/03 suuret saaret ja 1/04 Tarto-Vöry-Otepää-Viljandi) .

Viime kesänä tein retken Suomenlahden rannikkoa pitkin Tallinnasta Sillamäkeen. Maan paras pyörätie löytyy heti mentäessä rantaviivaa pitkin Piritttaan. Laaja Lahemaa rahvis park eli valtava kansallispuisto oli kymmenien kilometrien matkalta suurta iloa silmille. En muista Suomesta löytäneeni yhtä hyvinvoipia metsiä. Viinistusta löytyi mukava hotelli ja viini maistui Suomenlahtea ihaillessa. Samaan aikaan saattoi nähdä satojakin joutsenia. Helteisinä heinäkuun päivinä tuli vastaan vain muutamia pyörämatkailijoita. Sitä yllättävämpää oli uidessani Vihulassa kauniissa järvessä kuulla lähestyvän ilmiön ääniä. Hetkessä ohitti vajaan 50 pyöräilijän letka sellaisella vauhdilla, että järven viehättävyys kyllä jäi näkemättä. Viimeisen pyörän tarakalla hulmusi iso Suomen lippu.

Ontikasta alkoi korkea rannikko. Korkeimmillaan äkkijyrkät rantatörmät ovat yli 50 metriä korkeita. Päätepisteeni Sillamäen kaupungin keskusta on Virossa ainutlaatuinen näyte 1950-luvun ns. stalinistisesta arkkitehtuurista. Koristeellisessa mahtipontisuudessaan se on huomattavasti kauniimpaa kuin seuraavien vuosikymmenien elementtityyli.

Kuuden tunnin autolauttamatka Kotkaan ohitti Suursaaren. Korkein kohta on kerrassaan 176 metriä tässä 11 km. pitkässä saaressa. Lokakuun loppupuolella tämä laivayhteys lopetettiin. Tuleekohan uutta yrittäjää? Minulle tämä Helsinki-Tallinna-Sillamäe-Kotka-Hki oli antoisa matka. Viro on nyt nähty pyörän satulasta laidasta laitaan. Parasta ovat rannikot ja suuret saaret sekä jättijärvi Peipsi. Pyöräteitä ei vielä ole nimeksikään. Toivottavasti autojen ylivalta liikennesuunnittelussa rauhoittuu alkuinnostuksen jälkeen.

Risto Larjavaara

RUUHKAA RUUHKAMAKSUIHIN

On se ihmeellistä seurata, miten nopeasti asenteet ovat puolueissa muuttumassa myönteisiksi ruuhkamaksuille. Nyt jo liikenneministeri Vehviläinenkin suitsutti asialle ja vielä ihan oikeaoppisesti eli tulot sijoitettaisiin joukkoliikenteen kehittämiseen. Tukholmassa satsataan ensi syksyksi taasen suuriin kalustohankintoihin varsinkin liityntäliikenteen osalta.

On myös ihmeellistä, etteivät täyttä autoetua saavat kiireiset liikemiehet Westendistä ja muualta ole vielä osanneet vaatia ruuhkamaksuja. Aika on rahaa! Rahalla saa melkein kaikkea, muttei sillä ei kuitenkaan pysty ohittamaan kehillä ja muissa ruuhkissa kymmeniätuhansia yksin ajavia perusjuntteja kotteroissaan. Firmalle vuosittaiset ruuhkamaksut tulevat olemaan pikkurahaa verrattuna koko autoetuun ja itse edustusauton hintaan.

Liike-elämäkään ei ole havahtunut kannattamaan, vaikka Tukholmasta saisi helpolla tietoa. Kaikenlainen jakelu- ja tavaraliikenne on nopeutunut vähentyneiden ruuhkien ansiosta.

Tulevaisuudessa ruuhkamaksujen myötä on todella satsattava liityntäliikenteeseen ja toimiviin parkkisyystemeihin raideliikenteen asemilla. Matkalippua vastaan parkkioikeus ja eikun junaan, metroon ja pikaratikkaan istumaan ilman autoruuhkia ja saasteita.

Risto Larjavaara

... Ja kuravettä päälle

Viikko sitten Hesari julkaisi huikean mielipidekirjoituksen "Joukkoliikenteen käyttö ei enää houkuttele". Tässä ote: On myös tylsää seistä pysäkeillä palelemassa, haistelemassa tupakansavua ja tuijottamassa vähäpukeisia pimuja mainosjulisteissa. Pitää myös varoa astumasta purkkaan tai räkäklönttiin, joita jotkut syljeskelevät kadulle parin minuutein välein."

Saimme siihen liittyvän kommentin ja lämmin kiitos siitä!

... ja kuravettä päälle

Entinen vannoutunut julkisen liikenteen käyttäjä Eva Sundgren kaatoi hyvin provosoivasti likasangollisen räkäklöntteineen joukkoliikenteen päälle (HS 22.1). Pakko on provosoitua!
Toivottavasti et sentään tee yksityisautollasi seuraavia tekoja. Kuravesikylvyt eivät ole mukavia suojatien reunassa pakokaasujen seassa odotellessa. Et tule itsekkäästi bussikaistalle hidastamaan suurten joukkojen työmatkoja. Et vaadi jatkuvasti uusia parkkiluolastoja ja jättiväyliä yksityisautojen armadoille. Olet varmaan huomannut, ettet enää löydä Helsingin ydinkeskustasta helpolla maanpäältä kotterollesi vapaata parkkiruutua muualta kuin laittomasti jalkakäytäviltä ja kävelykatupätkäleiltä. Kotioveltasi kuulemma pääsee julkisilla joka paikkaan. Toivottavasti naapurisi eivät ota sinusta mallia, sillä silloin me kaikki tukehdumme yhdessä mainitsemiisi räkäklöntteihin.

KEPEÄT MULLAT KESKUSTATUNNELIIN

Keskustatunneli on toivottavasti siirtynyt mappi Ö:hön lopullisesti. Sen hinta lähenisi nykyhetkenkin arvioissa jo miljardia euroa. Olen seurannut tarkkaan koko prosessia alusta alkaen. Enemmistö järjesti 10 vuotta sitten aiheesta kunnianhimoisen väittelytilaisuuden 29.11.1998 Kampin Palvelukeskuksessa. Paneelissa oli mm. äskettäin kuollut Helsinki-seuran hieno mies Rolf Martinsen.

Vuosien saatossa kovasti mainostettu Kävelykeskusta tulevan tunnelin ansiosta romuttui yhä mitättömämmäksi. Hupaisana yksityiskohtana on juuri valmistumassa oleva Kalevankadun pätkä Yrjönkadun ja Manskun välissä ravintola Kosmoksen luona. Nyt siihen on valmistunut kaksi kertaa leveämpi huoltotunnelin ramppi kuin aikaisempi kapea "betonikouru" Keskuskadusta päätettiin rakentaa toimiva kävelykatu ilman tunnelipäätöstäkin.

Pelkäsimme alusta alkaen, että suunnitelman edistyessä tunnelin varrella ramppien määrä lisääntyisi. Näin helpotettaisiin suurten ajoneuvomäärien pääsy ahtaaseen ydinkeskustaan. Juuri näin oli käymässä eli kaksikerroksinen määrä autoja olisi tunkemassa katutilaan. Tätähän kauppakamarikin avoimesti toitotti viime syksynä. Helsingin keskustan tavaratalot ym. tarvitsevat lisää autoilevia asiakkaita.

Suunnitteluun on uponnut miljoona poikineen. Saimme nyt lukea, miten virkamiehet surkuttelevat Espojen kohtaloa. Keskustatunnelin ansiosta Espoille olisi tullut muka kävelykatuosuuksia. Aikaisemmin kyllä toistettiin, ettei Pohjois-Espaa voidakaan katkaista Akateemisen luota, vaikka tunneli tulisikin.

Muistettakoon lopuksi, että meillä on jo toimiva keskustatunneli, joka ympäristöystävällisesti kuljettaa valtavia määriä ihmisiä. Siis metrotunneli. Lisäksi lähiaikoina on valmistumassa lähes 100 miljoonan euron huoltotunneli, jonka kauniiden lupausten mukaisesti pitäisi poistaa mm. jalkakäytäväparkkeeraukset lopullisesti Aleksilta.

Risto Larjavaara

VAASANRATA SÄHKÖISTETTÄVÄ

Jos katsoo karttaa Suomen rataverkosta, huomaa heti, kuinka suora yhteys on Vaasasta Seinäjoen kautta Tampereelle ja Helsinkiin. Jostain käsittämättömästä syystä Vaasan ja Seinäjoen välistä rataosuutta ei ole sähköistetty. Vaasa on ainoa maakuntakeskus, jossa ei ole sähkörataa.
Pidetään selviönä, että tavaraliikenne tällä välillä tulee lähivuosina kasvamaan. Näin ainakin Vaasan ja Seinäjoen päättäjät sanovat.

Kaiketi maaliskuussa valmistuu hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Siihen on saatava mustaa valkoisella selkeästi Vaasan ja Seinäjoen välisen rataosuuden sähköistäminen.

HELSINGIN PARKKISAKKO HÄVETTÄVÄN ALHAINEN

Asuipa Hesassa kaksi veljestä Jaska ja Baska. Jaska käytti säännöllisesti julkisia liikennevälineitä. Hän koki myös yhteisöllistä mielihyvää jokaisesta matkastaan. Näin hän tunsi tukevansa joukkoliikennettä, vähentävänsä pieneltä osaltaan ruuhkia ja ilman saastumista. Kerran kiireessä juostessaan metroon hän unohti maksaa ja seurauksena oli 80 euron sakkomaksu.

Veli Baska taas kulki kaikki matkat autollaan ja parkkeerasi minne lystäsi. Hän oli oppinut, että harvoin häntä sakotetaan ja maksukin on naurettavan halpa, enimmilläänkin 50 euroa. Moottoritoimittajat ja hyvin yksityisautomyönteinen media olivat takoneet vuosikymmenet hänen päähänsä, että autoilijoita verotetaan ja kiusataan kamalasti. Kerran Baska pääsi ihan Maikkarin uutisiin kauhistelemaan bensan hinnan nousua yhdellä sentillä. Harvoin miehelle tuli mieleen, että hän aiheutti useinkin suurta haittaa hälläväliä pysäköinneillään. Ei hän huomannut, että roskakuskin piti kuljettaa raskaat kärryt pihalle, kun Baskan kiesi sulki osittain porttikongin. Harvat kävelykadut olivat namipaikkoja. Ei hän huomannut kävelijöitten pahansuopia katseita. Sankariteko oli pitää auto kokonaisen päivän Suurkirkon rappusten juurella ilman sakkolappua. Sadat turistit yrittivät tuloksetta rajata kotteron pois kuvistaan.

Yhdessä tapauksessa Baska tunnusti tehneensä pikkuisen väärin. Tosin pääsyyllinen oli ilman muuta iso lumikasa. Peltilehmä nimittäin jäi kasan takia osittain kiskojen päälle. Vajaan tunnin kuluttua hinausauto oli siirtänyt sen pois näköetäisyydelle. Koko keskustan raitioliikenne sai valtavan rytmihäiriön. Tuhannet ihmiset myöhästyivät hammaslääkäreistä, luennoilta ja ties mistä. Onneksi kaupunki ei ollut keksinyt ottaa "rengaslukkoja" sentään käyttöönsä. Hamassa nuoruudessaan Baskan käsiin oli osunut inhottava Enemmistö-lehti, jossa kerrottiin Lontoon käytännöstä. Siellä joutui menemään poliisiasemalle maksamaan ison sakon, jonka jälkeen auton renkaasta irrotettiin lukkolaite.

Katso Hesarin (13.1) kokosivun juttu: HS testasi: kahden työviikon väärin pysäköinnistä rapsahti vain kaksi sakkoa. - 87 tuntia 39 minuuttia väärinpysäköintiä 21 eri paikassa.

Risto Larjavaara

GREATER HELSINKI VISION 2050

Otsikon mukaisen ideakilpailun voittajatyöt ovat esillä Helsingin kaupungintalon alakerrassa 14. tammikuuta saakka. Kilpailun järjestivät Helsingin seudun 14 kaupunkia ja kuntaa. Pääpalkinto oli 160 000 euroa ja palkintoja jaettiin yht. puoli miljoonaa euroa.

Perusoletus oli, että seudun asukasluku kasvaa seuraavien 50 vuoden aikana 1,3 miljoonasta kahteen miljoonaan. Kilpailuohjelmassa painotettiin ilmastouhkaa ja ainutlaatuista luontoa.

Olin äimänkäkenä nähtyäni voittajan karttakuvana. Keskeinen idea on siinä kelluvat tekosaaret Helsingin upean meripanoraaman edustalla, jopa lähellä Suomenlinnaakin. Nämä joustavin pilarijaloin kelluvat ponttoonisaaret muodostavat pelastavan tulvavallin Helsingin ympärille veden uhatessa nousta kovasti. Autottomia saaria yhdistää meren alla kulkeva pikaraitiotie. Tämä viimeksimainittu kohta voisi sytyttää enemmistöläisenkin sydämen, mutta ei kertakaikkiaan ei houkuttele moinen Helsinki. Olennaisimmin Helsingin luontoon liittyy avarat
merinäkymät. Tuollainen keinosaarien rintama pilaisi panoraaman täydellisesti. Ekologisesti tuntuu erittäin epäilyttävältä ja äärimmäisen kalliilta rakentaa tällaisia kolosseja. Miten
merivirtaukset? Onko tällaista tekniikkaa kokeiltu missään näin suurmittaisesti?

Käykää katsomassa ja muodostakaa oma mielipiteenne. Vielä on aikaa muutama päivä.

Risto Larjavaara

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA INHIMILLISEMMÄN LIIKENNEPOLITIIKAN PUOLESTA!

Kuluneena syksynä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry on ollut mediassa enemmän esillä kuin kaiketi koskaan aikaisemmin yhden vuodenajan aikana. Toki vuoden mittaan olemme toimineet muutenkin (lausuntoja, keskustelutilaisuuksia jne).

Ymmärrettävästi toimintamme on keskittynyt paljolti pääkaupunkiseudulle. Aiheellisesti eräs alkuvuosien aktivisti Hämeestä huomautti Enemmistön touhun vähäverisyyttä muualla Suomessa. Totta on. Puolustukseksi jälleen kerran sanottakoon, ettemme saa senttiäkään yhteiskunnalta. Resurssimme talkootyönä ovat hyvin rajalliset. Joulupukkia taasen kerran kiitämme joulurahasta. Pystymme keväällä painattamaan ja postittamaan juhlanumeron yhdistyksen 40 vuotisen taipaleen kunniaksi. Syysnumeron mukana lähetimme pyynnön parillekymmenelle alkuaikojen aktivistille tekstien saamiseksi lehteen. Odotamme niitä helmikuun loppuun asti toki muiltakin vuosikymmenien saatossa toimineille. Muisteluksia ja mielipiteitä. Suurkiitos etukäteen!

Vuoden lopun ilouutinen oli Hesarin 27.12 kyselytutkimus, joka otsikoitiin: Pääkaupunkiseudun asukkaat haluavat rajoittaa autoilua Helsingin keskustassa. Sen mukaan kuusi kymmenestä haluaa hillitä yksityisautoilua. Neljännes taasen helpottaa. Vanhan kaavan mukaan espoolaiset ovat eniten rajoittamattoman yksityisautoilun puolesta. Se toki on huomattu jo aikoja sitten Hesan keskustassa.

Kiitos teille nettisivuillamme ja blogissamme käyneille. Jatkamme edelleen noin kerran viikossa blogijuttujamme. Keskimäärin 2500 käyntiä on sentään kuukausittain mukava määrä.

Arvokkaasti Enemmistö ry:n pj. Risto Larjavaara

PYSÄKÖINNINTARKASTAJASTA TULLUT TOIVEAMMATTI!

Onko tämä totta vai viinien huumaa? Totta se on. Enimmillään hakemuksia on tullut Helsingin kaupungin rakennusvirastoon 470 yhdellä hakukierroksella. Heistä 30 on otettu haastatteluun ja vain 10 pääsi koulutukseen. Valtaosa hakijoista on ollut miehiä. Onko tulevaisuudessa "lappuliisoista" tulossa "lappulasseja"? Kaikille kahden kuukauden koulutuksen jälkeen on tiedossa työpaikka.

Tukholmassa pysäköinnintarkastajia on noin kymmenkertainen määrä ja sen huomaa katukuvassa. Jalkakäytäville parkkeerattuja autoja ei näe juuri ollenkaan. Helsingissä tämä taasen on maantapa tai oikeammin "kaupungintapa" Katsokaa vaikkapa Mechelininkatua.

Iltapäivälehdet uutisoivat säännöllisesti kohuartikkeleita, joissa suuttunut autoilija uhkailee tai käyttää jopa väkivaltaa autollaan tai nyrkillään lappuliisoja kohtaan. Väistämättä tulee mieleen, että välillä tämä on tarkoituksellista esimerkin näyttöä. Lappuliisat muka liian herkästi antavat lappuja. Yleisönosastoissa ammattikuntaa voidaan solvata mielinmäärin.

Jokainen ajatteleva autoilijakin tajuaa, että pysäköinnintarkastajat ajavat paljolti autoilijoiden etuja. Ilman heitä parkkipaikkoja olisi vaikea löytää, koska vaihtuvuus olisi vähäistä.

Iloitkaamme, että alalle on paljon hakijoita. Toivokaamme, että Helsinki perustaisi paljon uusia virkoja. Näin kaupunkikuva kohenisi, jalankulkijoiden turvallisuuden tunne paranisi, puistot kaunistuisivat ja kaupunkikin saisi paremmin rahaa ammattikunnan palkkoihin. Totuushan on, että ei kaupunki parkkimaksuilla juuri rikastu.

Risto Larjavaara

LIIKENNETURVAN SYYSKOKOUS

Enemmistö ry:n edustaja DI Matti Kosola valittiin hallitukseen Suojattoman liikenteen mandaatilla varamieheksi DI Juhani Tenhuselle (SULI). Ensi vuosi on ikääntyneen Suomen ilmentymä: Rahtarit 35 v, Enemmistö ry 40 v, Autokoulut 70 v ja Autoliitto 90 vuotta.

Liikenneturvan painopiste ensi vuodelle on moottoriajoneuvon turvallisuus, mikä tarkoittaa etenkin mopojen ja moottoripyörien huolestuttavaa tilannetta. Kampanjointiin on todella aihetta!

Kokouksen jälkeen kuultiin STM:n projektipäällikön Ismo Tuomisen esitelmä "Alkoholiohjelmasta". Tavoite 0,2 promillea oli vähällä toteutua ministeri Luhtasen aikana ja ilmeisesti toteutuukin lähiaikoina.

Ennuste vuodelta 2004 alkoholin kulutuksen suhteen on toteutunut tarkasti. Alkoholistien määrä on noussut 400 000:sta 600 000:een. 20% miehestä ja 10% naisista on alkoholisteja. Tilanne näkyy niin terveys- kuin liikenneasioissa.

Etyylialkoholi ei nyt keksittynä pääsisi lainkaan ihmisten käsiin ja teollisuuskin tarvitsisi erityisluvan sen käyttöön. Siksi se on siirretty kemikaalilistan käsittelyssä viimeiseksi eli 4800:nneksi. Lisätietoja STM:n esitteistä ja netistä.