KAUPUNGIN SIELUA ETSIMÄSSÄ

Äskettäin on ilmestynyt muhkea teos Helsingin kaupunkisuunnittelusta. Tekijä on
Pertti Mustonen ja tarkka nimi on " Kaupungin sielua etsimässä. Kertomus
Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykaikaan". Erityisesti 9. luku
Liikennesuunnitteluosastosta nimellä "Insinöörien viisaudella"  on varmaan kiinnostava
tämän blogin lukijoille.

Sivu 245: Ilaskivestä alkoi tulla yksityisautoilijoitten sankari. Tässä
yksityisautoilevassa valtiotieteen tohtorissa ja taivaalla kurvaavassa
yksityislentäjässä alkoi olla vapaan autoilijan itsenäisyystaistelun symboliarvoa.
Myöhemmin, kun Ilaskivi 1980-luvun alusta aloitti kaupunginjohtajana, hänen
symboliarvonsa yksityisautoilun messiaana kuitenkin nopeasti haalistui.
"Kun Ilaskivi oli valittu kaupunginjohtajaksi ja oli ollut tehtävässään vuoden päivät,
hän kutsui minut luokseen ja sanoi, että olin oikeassa siinä, että Helsingissä
pitää suosia joukkoliikennettä. Kaupunki ei pysty muuten toimimaan. Hän myönsi
olleensa väärässä vastustaessaan bussi- ja raitiovaunukaistoja ja ajaessaan vain
henkilöautoliikenteen asiaa. Minusta tämä käytös oli komeaa ja kunnioitettavaa",
Salmivaara kiittää.

Näin siis sanoi vuonna 1971 liikennesuunnittelupäälliköksi valittu DI
Heikki Salmivaara.

Samaisessa yhdeksännessä luvussa Enemmistökin tulee vahvasti esille.

METROA KEHUN AINA MUTTA...

Viime elokuussa Vuosaaren päätemetroasemalle alettiin rakentaa lasisia laituriovia.
Lokakuussa niiden piti olla matkustajien käytössä. Nyt on toukokuun loppu.

Tässä välissä asiakkaat ovat aamuruuhkissa tuskailleet operaatiota, jossa eka juna
odottaa puskurilla toista, jonka tyhjentymisen vartija verkkaasti kävellen tarkistaa
(Japanissa sama tehtäisiin juosten). Sitten odottamaan junien vaihtumista. Välillä
tämä operaatio myöhästyttää koko metroliikennettä.

Ymmärrän hyvin, että testattaessa tulee uusia ongelmia esiin niin kuin tässäkin
tapauksessa tuli. Lasiporttien ja metron ovien väliin jäi  "pikkulapsen" mentävä rako
 johtuen mm. kahdenlaisista metrojunista. Mutta...miksi ihmeessä tätä testausta ei
alun alkaen voitu aloittaa metrovarikolla. Helppo sinne olisi ollut rakentaa pätkä
 samanlaista laituria ellei siellä ollut jo valmiina sellaista.

   Risto Larjavaara

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTIN TILANNEKATSAUS

Syksyllä 2010 käynnistyi otsikon projekti. Seuraavassa siitä noukintoja:

- Etenkin kantakaupungissa pyöräily rinnastetaan kävelyn sijasta entistä
selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Termin "kevyt liikenne" sijasta puhutaan
kävelystä ja pyöräilystä.

- Isoja projekteja ovat ratakuiluun tuleva Baana, Mannerheimintien itäreuna
ydinkeskustassa, Nordenskiöldinkadun - Mechelininkadun pyörätien rakentaminen
ja Auroran sillan rakentaminen Laakson ja Stadionin välissä.

- Aluksi 15 pyörätaskua kantakaupungin liikennevaloristeyksiin.

- Keskustaan pyöräkeskus, joka sisältää pyörien vuokrausta, säilytystä, korjausta ym.

- Kantakaupungissa autojen pysäköintiruutuja voidaan muuttaa kesäaikana polkupyöräpaikoiksi.
Hyvänä esimerkkinä Ludviginkadulla jo 1990-luvulta ollut pyöräparkki. Esim. kahviloiden kohdilla
tällainen parkki voisi olla näppärä.

TERVETULOA UUSIUTUVA HELSINGIN "VANHA KAUPUNKI"

Senaatintorin ja Kauppatorin väliset korttelit muistuttavat monella tapaa Tukholman ja Tallinnan "vanhaa kaupunkia". Tosin se on paljon pienempi alue. Tähän asti se ei ole ollut kovinkaan jalankulkuystävällinen, vaikka se on syntynyt jo  ennen auton keksimistä. Nyt sitä pyritään uusimaan  nmiellyttävämmäksi kaupunkilaisille. Kapealta Katariinankadulta loppuu turha ajoneuvoliikenne. Parin vuoden kuluttua ratikkalikennekin siirtyy siltä  kaksisuuntaistuvalle Unioninkadulle. Saa sitten nähdä, onnistutaanko ratikkaruuhkautuminen välttämään.                                                                                             
Aleksilla em. katujen välinen jalkakäytävä on ollut turhan ahdas. Nyt sitä levennetään ja samalla saadaan komea terassialue. Siihenhän sopii stadilaisen ja turistin istua väljästi ihailemassa Senaatintoria 
ympäröiviä rakennuksia. Tervetuloa siis elävöityvä torikortteleiden alue uusiutuneena!


Risto Larjavaara


Helsingissä vanha keskusta on onnistuttu paljon paremmin suojelemaan kuin Turussa. Äskettäin valmistunut Jouko Aaltosen "Taistelu Turusta" -elokuva kertoo laadukkaasti Turun lähihistorian hävityistä suojelukamppailuista. Elokuvassa haastatellaan mm. Eugen Parkattia, joka oli aikoinaan Turun miljööpoliittisen yhdistys Enemmistön pj. Toki Turussa jotain onnistuttiin kansanliikkeillä pelastamaankin. Hyvänä esimerkkinä on puutaloalue Portsa (=Port Arthur). Elokuvassa keskeisesti esillä ovat uuden polven talonvaltaajat. Elokuvaa esitetään parhaillaan Turun ja Helsingin Kinopalatseissa.