Järjetön Dakar-ralli

HUOM! 
Yhdistyksen uusi osoite: www.enemmisto.fi
 

http://en.wikipedia.org/wiki/Dakar_Rally#mediaviewer/File:Dakar_2006_Floirac_Kastan_Cornuaille.jpg (25.1.2015)

Helsingin Sanomien urheilusivuilla 2.1.2015 oli ihmeellinen juttu otsikolla "Ralf Molander satsasi 100 000 euroa ja lähti maailman ehkä vaarallisimpaan kilpailuun." Kyseinen mies lentää ammatikseen lääkärihelikopteria Oulussa.

Pariisi-Dakar -aavikkoralli kulkee nykyään vain Dakar nimellä. Se on järjestetty 35 kertaa. Vuonna 2009 Dakar siirtyi Afrikasta Etelä-Amerikkaan.

Molander lentää ammatikseen lääkärihelikopteria Oulussa. Hänen kisabudjettinsa on noin 100 000 euroa. Pelkkä osallistumismaksu on 15 000 euroa.

Kilpailuissa on kuollut yli 70 ihmistä. Afrikassa ralliautojen ja moottoripyörien ja huoltokolonnien seurauksena kuoli lukuisia paikallisia ihmisiä kaahauksen uhreina.

Suurin ihmetyksen aihe on, miten työkseen ihmishenkiä pelastava henkilö osallistuu tällaiseen surmanajoon.


Miten Molander sitten pärjäsi?

Ralli alkoi Buenos Airesista. Kokonaispituus on yli 9000 kilometriä. Molanderin matka katkesi heti toisena päivänä kaatumiseen ja sormi murtui. Onneksi ei käynyt pahemmin. Tulikohan lääkärihelikopteri pelastamaan?

Vuonna 1990 Kaj Salminen kuoli Pierre Devauxin kartanlukijana. Hän oli samalla tekemässä kirjaa rallikuski Ari Vatasesta.

     Risto Larjavaara

HUOM! 
Yhdistyksen uusi osoite: www.enemmisto.fi


  

Hyvää uutta vuotta 2015

http://www.tunturisusi.com/joulu/joulukuva102.jpg (30.12.2014)

Taasen on vuosi purkissa. Blogejamme oli keskimäärin kolme kuukaudessa.

Nyt on kauan kaivattu uusiutumisen aika. Enemmistön verkkopalvelu aukeaa 1.1.2015.

Avaamme uudet sivut osoitteessa: www.enemmisto.fi

Tervetuloa uudistuneeseen Enemmistö verkkopalveluun kaikki vanhat ja uudet lukijamme!


              Johtokunta

Metro rakennetaan sadoiksi vuosiksi

 http://www4.pictures.zimbio.com/gi/Londoners+Dress+Up+Santa+SantaCon+Pub+Crawl+9zvfPQIfrmfl.jpg (24.12.2014)

Eiköhän vihelletä peli poikki pariksi lisävuodeksi. Sinä aikana keskeneräiset asemat rakennetaan täyspitkiksi kolmea vaunuparia varten. Matinkylästä eteenpäin homma ei ole ongelma, koska projekti on vasta suunnittelupöydällä. Vielä on mahdollisuus korjata lyhyiden laitureiden virhe. Siten automaattimetron tulo voidaan siirtää vaikka hamaan tulevaisuuteen.                                                                                                                                                      
Valtion on tultava pikaisesti lisärahoituksella apuun. Se on kansantaloudellisesti pitkällä tähtäyksellä ehdottoman viisasta.

    Risto Larjavaara

Eurooppalaisia liikennekokemuksia

Pidin Enemmistön syyskokouksessa 15.10. esityksen omakohtaisista liikennekokemuksista Euroopassa. Eurooppa on enemmistöläisittäin hieno maanosa. Täällä on paljon historiallisia ja etäisyyksiltään tiiviitä kaupunkeja, joihin tutustumiseen ei autoa tarvita. Kävelijä näkee enemmän.
Esityksen kaari alkoi Venetsiasta ja päätyi toiseen hienoon kohteeseen – Helsinkiin.
Venetsia on enemmistöläisen unelma. Kaupunki melkein ilman autoja. Mikä ilo onkaan seurata vilkkaita kanavia teiden metelin ja pakokaasujen sijasta. Tai kävellä kävelykaduilla ja ihailla uljaita rakennuksia.

Etelä-Euroopassa on myös Nizza. Ainakin vielä muutama vuosi sitten yhden euron lipulla sai matkustaa julkisilla kulkuvälineillä minne vaan koko provinssin alueella. Vaikka Monacoon kauniita rantateitä pitkin. Ei siinä auto houkutellut. Keskustassakin on panostettu uusiin raitiovaunuihin.
Entä Barcelona? Vanhojen kaupunkien parhaat paikat ovat kävelykeskustoja. Sekä asiakkaat että liike-elämä ovat tyytyväisiä.

Budapestissa oli erikoinen kokemus. Moottoriteiden solmukohdassa kaupungin laidalla oli bussiasema, josta piti lähteä bussin Belgradiin. Näin netissä. Kun menin paikalle, ei linjaa kuulemma ollutkaan. Minua pallotettiin neuvontatiskiltä toiselle mutta aina vastaus oli sama ” Ei sellaista bussia ole. Jos onkin, se lähtee jostain muualta” No päädyimme ostamaan junaliput ja juna toki vei meidät Serbiaan. Mutta vauhti ei ollut hääppöinen. Vajaan 400 km matkaan kului virallisesti 8 tuntia, myöhästymiset huomioiden 9 tuntia. Toista ovat Suomen tai Ydin-Euroopan nopeat rautatieyhteydet.
Berliinissä minua ihastutti kattojen tasalla läpi keskustan kulkeva S-bahn. Näkymät olivat paljon paremmat, kuin metrossa. Olisi Helsingin metrokin voitu jatkaa Espooseen Länsiväylän viereen, niin matkalaiset voisivat ihailla merinäkymiä. Hyvä silti, että jatko vihdoin tulee.
Messukaupunki Frankfurtissa messujen hintaan kuuluu automaattisesti koko messuajan voimassaoleva kaupungin joukkoliikennelippu. Tässä on ideaa muuallekin.

Pyöräilykaupunki Amsterdamin ja Kööpenhaminan kautta päädyimme lopulta Helsinkiin. Tämä on rakas kotikaupunkini. Monet asiat ovat menneet hyvään suuntaan. Kaupunkikeskustaa suunnitellaan nykyisin aiempaa enemmän ihmisten eikä autojen ehdoilla. Pyöräteitä ja kävelyalueita on enemmän.
Enemmistö on aina ollut aikaansa edellä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Miten esimerkiksi varmistetaan elävien kivijalkaliikkeiden menestys kilpailussa automarkettien kanssa? Tai miten pelastetaan näivettyvä syrjäseutujen bussiliikenne? Keskustelu yleisötilaisuudessa jatkui vilkkaasti esityksen jälkeen muun muassa näistä teemoista.

Tuomas Mänttäri

Enemmistön varapuheenjohtaja

Järjetön hiekoitusvimma ihmetyttää

http://s667.photobucket.com/user/steelman_2/media/tappajasepeli001.jpg.html (7.12.2014)

Vuosi sitten joulukuussa Helsinkiin tuli pieni lumimyräkkä, joka pian suli pois. Yli-innokas hiekoitus jäi monille tahoille pitkäksi vaivaksi.

Kaksi viikkoa sitten viikonlopuksi satoi pikkuisen lunta pääkaupunkiin. Tällä kertaa jätettiin onneksi laajemmalti pikahiekoittamatta. Lukuisat tahot kiittävät tästä. Etenkin pyöräilijät, veron- ja yhtiövuokrienmaksajat, koirantassujen omistajat, laiskat kotisiivoajat ja hiekkaharjutkin.

Laitetaan "tappajasepeli" laajemmin kiertoon vasta pysyvämmän lumen tullessa. Jokainen Hesassa talvipyöräilevä tietää, miten mielellään väistelee turhia hiekkoja kuivalla asvaltilla kahdesta syystä. Ne hidastavat ja puhkovat!

   Risto Larjavaara

Kolme liikenneaiheista elokuvamainosta peräkkäin

http://mhstatic.de/fm/1/IS_%C3%84rger_im_Auto_450.1905576.jpg (27.11.2014)

Tulipa käytyä elokuvissa pari kertaa viime viikolla. Ennen varsinaista elokuvaa on mainoksia 15 minuuttia. Niiden joukossa oli kolmen peräkkäinen "liikennerypäs".

Ekassa nuori pari oli haikean oloisia. Lopussa luki, että on lähdettävä pois ja Matkahuolto josta saa aikataulut. On hyvin ymmärrettävää, että Matkahuolto mainostaa, koska Onnibus rynnii heidän reviirilleen. Yhtiö ei pääse esim. Helsingissä eikä Tampereella virallisille linja-autoasemille.

Toinen mainos oli hyvin lyhyt Liikenneturvalta. Piirroskuvissa muistutettiin pitämään turvaväli.

Kolmannessa sänkimachomies kiihdyttää Nissan Qashqaita eli kansankielellä "Kassihaita" kierroksille. Vieressä on jenkkiurheiluauto väsyneenä. Kaupunkimaasturi ampaisee valtavalla vauhdilla kaahailuun. Toisella kerralla leffassa tajusin, että alue on Vuosaaren suljettu satama-alue.

Tämä kaaharimainos toi mieleen vuoskikymmenten takaiset alkeelliset automainokset. Silloin autojen merkeissäkin oli enemmän Avenger (kostaja) -tyylisiä nimiä ja huippunopeudet keskeisesti esillä.


Risto Larjavaara

Tanskalaisarkkitehti Jan Gehlin upeat visiot

 http://commons.newvillagepress.net/commons/wordpress/wp-content/uploads/2014/04/Jan-Gehl1-small.jpg (15.11.2014)

Ylen Teemalla esitettiin 13.11 hieno tiededokumentti "Mittapuuna ihminen". Kannattaa katsoa kuukauden ajan Areenasta.

Tässä ranskalaisin viivoin hajahuomioita:

- Kööpenhaminan keskustassa pyöräilijöitä jo 35 % ja autoilijoita 24%. Hyvät pyöräväylät ja kävelykadut muuttaneet keskustan miellyttäväksi.

- New Yorkissa aikoinaan jalankulkumääriä ei  laskettu keskustassa, mutta yksioikoisesti tyyliin autoja 90 %. Nyt Times Square ja Broadwayn aukioita rauhoitettu ja kaupunkilaiset tyytyväisiä.

- "Yksityisautodiktatuurin Mekassa" eli Los Angelesissa 100.000 kansalaista valtaa keskustan katuja kerran vuodessa.

- Italian Sienassa toteutuu se Italian tunnettu kotoisa turistiviihtyminen. Kapeilla autottomilla kaduilla aistitaan värit, hajut ja miellyttävät kävelyetäisyydet.

- Melbournessa keskustan kujat ahdistavia rännejä. Nyt 500 kujaa  viihtyisiä väyliä jalankulkijoille pikkuravintoloineen.

Tanskalaisarkkitehti  Gehlin mielestä n. kuusikerroksiset talot ovat sopivia miellyttävään kaupunkiasumiseen. Liian korkeista taloista on liian pitkä matka mukavaan liikkumiseen.

Nettisivumme uusiutuvat

Rakkaat lukijamme! Sivumme kokevat lähes täydellisen uudistuksen. Kuukausittain tulee sarjakuvia ynnä muita.

Johtokuntamme uusi jäsen Mika Välipirtti on uudistuksen takana.

Malttakaa odottaa. Viimeistään vuoden loppuun mennessä ne avautuvat.

Linja-auto alkaa olla uhanalainen laji tyhjenevällä maaseudulla!

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-125asNVRxwAwhFBcIS4eH0RorjdjsegWm-wi_-LWAE8AgZM4Lpgh-t3Yq8pG1b1uZ_EBvDLo08R_p1t1yUZrzBVFLVWpFOT4Hrojx-f0ivWxLAmI_P05kD034bZVg8BQGlRn2vIy1n11/s1600/00+TKH-57+JL+somero.jpg

Entinen liikennöitsijä ja nykyinen linja-autohistorioitsija Voitto Tähtivuori nosti syyskokouksessamme 15.10 erittäin ajankohtaisen aiheen eli linja-autoliikenteen tulevaisuuden. EU:n palvelusopimusasetus avaa kaukoliikenteen kilpailulle. Nykyinen siirtymaika ulottuu vuoteen 2019. Kilpailu tulee mullistamaan asetelmat. Maaseudun vuorot ovat kadonneet yhä kiihtyvää vauhtia. Vielä nykyäänkin liikennöitsijät ajavat maaseudulla myös tappiollisia vuoroja. Tämän on mahdollistanut velvoitteet, tuottoisempien pääväylien vuorot sekä joukkoliikennetuet. Halpayhtiön liikennejohtaja sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa, ettei ole edes ekologisesti järkevää viedä yhtä mummoa bingoon 50 matkustajan bussilla. Tottahan tuokin on. Maaseutu tyhjenee ja kierre synkkenee. Kannattaa muuten lukea tämä 9-sivuinen "Kuka pysyy kyydissä" - artikkeli numerosta 32/2014.

Halpabussiyhtiöt Onnibus ja Onniexpress keräävät kermat valtakunnallisilla pikavuoroverkoilla. Skottimiljonääri Sir Brian Souter häärii taustalla. Nuori polvi osaa näppärästi käyttää verkkopalveluja ja hyötyä halpatarjouksista. Syrjäseutujen vanhempi väki on siirtynyt lakkautettujen linjurivuorojen jälkeen taksikyyteihin, jotka Kela korvaa. Kunnat ja valtio ovat maksumiehinä.

Tietysti olkaamme tyytyväisiä, jos yksityisautoilijat siirtyvät käyttämään kaksikerroksisia linjureita isojen kaupunkien välillä mutta mutta...


Risto Larjavaara

 

Ikuinen valitus bensan kalleudesta epärehellistä

http://yle.fi/aihe/sites/aihe/files/migrated/tiede_blogit/body_images/20120216-1635_jpeg_img_2010_00073896.jpg (9.10.2014)

Eurostat julkaisi äskettäin hintavertailuja 28 euroa käyttävän valtion keskuudessa. Karkeasti yleistäen totuus Suomen erityisestä kalleudesta on aikamoinen harhaluulo, sillä halvat maat ne saattavatkin olla kalliita. Esim. Virossa viina on virolaisille 9 prosenttia kalliimpaa kuin euroja käyttävissä maissa keskimäärin. Yksinkertainen ja oikaudenmukainen selitys on palkkatasot ja ostovoima.

Kuinka tuttua on tv-uutisista toistuvasti esitetty näytelmä, miten bensapumpun ääressä autoilijat voihkivat, miten kipuraja on jo ylittymässä. Kertaakaan en ole nähnyt uutisissa kysyttävän bensanhinnoista jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä tai joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Eurostatin tilastojen mukaan sähkön ja polttonesteiden hinnoissa Suomi on peräti 12 prosenttia euroa käyttävien valtioiden alapuolella! Esimerkiksi Portugalissa bensan hinta on samoissa lukemissa kuin Suomessa, mutta palkat siellä ovat reilusti puolet alempia. Viimeisen 20 vuoden aikana Virossa bensan hinta on kolminkertaistunut ollen nykyään hiukan yli 1,30 euroa (Latvia samoissa lukemissa). Suomessa hinta on tällä hetkellä runsaat 1,50 euroa. Palkkataso on Härmässä kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Baltian maissa.

Rehellisyys kunniaan!! Ja nyt puhuin nimenomaan bensan hinnoista verrattuna nettopalkkatuloihin enkä mistään muusta (autoilun kokonaiskustannukset, autoverojen osuus jne.).


   Risto Larjavaara

Enemmistö toimii

Mika Välipirtti toisessa rivissä oikeimmalla

http://www.hepo.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/09/pyoraliitto-perustamiskokousvaki.jpg (27.9.2014)

Tampereella perustettiin 14.9 Pyöräliitto, joka toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana. Samalla se liittyi ECF (European Cyclists` Federation) liittoon. Enemmistön edustajana Mansessa oli Mika Välipirtti.

Eilen postitettiin jäsenille Enemmistö 2/2014 -lehtinen.

Syyskokouksessa ke 15.10. yhdistyksen vpj. Tuomas Mänttäri kertoo liikennekokemuksistaan Euroopassa alkaen klo 18.00. Sitä ennen 17.30 Enemmistön sääntömääräinen kokous.

Paikkana on kahvila Annan Ostari Fredrikinkatu 32:ssa Hesassa.

Suomalaisella ratikalla Saksaan

http://www.transtech.fi/image.php?blob_id=668 (17.9.2014)

Johan on aikoihin eletty! Berliinissä on 23-26.9 maailman suurimmat kiskoliikenteen messut. Sinne lähti Otanmäen Transtechin uusi upea ratikka, joIta on jo nähty Helsingin liikenteessä.

Ensi vuoden lopussa niitä alkaa tulla pääkaupunkiin kolmen viikon välein kuin "makkaroita makkaratehtaasta", kuten HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä luonnehtii Hesarissa 16.9. Helsinki on tilannut niitä yhteensä 40 kappaletta.

Berliinin messuille lähtenyt mallikappale on väritykseltääm poikkeava eli valkoista ja kultaa. Aikoinaan Helsingissä tehtiin emämöhläys, kun ratikoita alettiin maalata ikävän harmaan ja oranssin sekamelskaksi.. Onneksi virhe tajuttiin ja palattiin perinteisiin keltaisen ja vihreän väreihin. Suuren kunnian väritaistelun voittamisessa kuuluu Enemmistön perustaja-aktiiville ja pitkäaikaiselle kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenelle Lauri "Lasse" Nordbergille.

Olisi se upeaa, jos suomalaisille ratikoille löytyisi maailmanmarkkinat. Monissa maanosissa on nimittäin parhaillaan tapahtumassa raitioliikenteen uudelleen tuleminen.

Ruotsalaiset suomalaisia huomaavaisempia suojateillä

http://www.kaupunkifillari.fi/wp-content/uploads/2012/05/tukholma_esteett%C3%B6myys.jpg (8.9.2014)

Naapurimaissa matkustellessa huomaa helpolla, miten Virossa autoilijoiden huomaavaisuus on parantunut olennaisesti suojateiden luona. Ruotsihan on ollut perinteisesti Suomen edellä suojatiekohteliaisuudessa jo siitäkin syystä, että siellä sakotetaan törkeyksistä ripeästi.

Liikenneturva kartoitti heinäkuussa Ruotsissa ja Suomessa kansalaisten mielipiteitä suojatieturvallisuudesta. Ruotsissa 84 % piti autoilijoiden toiminnan suojatiellä olevan huomaavaista, kun suomalaisista näin arvioi vajaa 60 %. Ruotsalaisista kuljettajista melkein kaikki ilmoittivat antavansa lähes aina jalankulkijalle tietä suojatiellä.

Kyselytutkimuksesta löytyy tarkemmat tiedot otsikon mukaisesti Liikenneturvan verkkosivuilta. https://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/tiedote/ruotsalaiset-suomalaisia-huomaavaisempia-suojateilla

Toistettakoon tässä se tuttu Suomen lain kohta, jossa ajoneuvon kuljettaja velvoitetaan antamaan esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.