POLKUPYÖRÄN JALKATUKI

kuvat: Sampsa Luokkanen

Miksi Suomessa myytävissä pyörissä on niin surkeat jalkatuet? Yleensä se on yksi hutera rautapuikko, joka vääntyy ja löystyy nopeasti. Saat varautua pyörän toistuvaan kaatumiseen ja sitä myötä monet osat hajoavat. Peili ensimmäisenä.

.
Tässä mallia Japanista. Siellä tällaiset tuet ovat lähs kaikissa pyörissä. Kovassakin tuulessa fillarit pysyvät varmasti pystyssä. Ennenvanhaan Suomessakin näitä käytettiin. Tervetuloa takaisin!

Sampsa Luokkanen

KEKKOSTA LISÄÄ

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9a/Kekkonen3.jpg (18.2.2013)

Viisi blogia aikaisemmin (13.1) oli puhetta Kekkosen Uudenvuodenpuheesta. Jatketaan Kekkosen linjalla. Arkistojen kätköistä löytyi Viikkosanomista 1/1972 presidentin haastattelu liikenneasioista. Lainataampa yksi kohta.

VS: Mitä mieltä olette yksityisautoliikenteen rajoittamisesta tai kieltämisestä suurimpien kaupunkien keskustoissa?
UKK: Tämä on mielenkiintoinen ajatus, jota voitaisiin käytännössä kokeilla. Ilman mitään laskelmia tai tilastollisia todisteluja pelkästään aistejaan käyttämällä havaitsee, että esimerkiksi Helsingin keskustassa jalankulkijat ovat jäämässä yksityisajoneuvoliikenteen puristukseen ja että julkisen liikenteen palvelukyky on ruuhkien vuoksi pahasti supistunut. Jalankulkuympäristönä nykyinen Helsinki on paljon huonompi kuin se kaupunki, johon itse 50 vuotta sitten tulin opiskelemaan.

En ole ainoa, joka ajattelee Helsingin osalta näin. Eräässä syksyllä 1970 toimeenpannussa kotihaastattelussa peräti 80 % kaikista vastaajista katsoi, että henkilöautoliikenteen rajoittaminen Helsingin keskustassa olisi paikallaan.

Suositeltu rajoittaminen tietenkin edellyttää, että samanaikaisesti bussien, raitiovaunujen, paikallisjunien palveluksia parannetaan nykyisestään. Siihen tarvitaan ilmeisesti kaluston ja vuorotiheyden lisäämistä sekä omien kaistojen varaamista joukkokuljetusliikenteelle. Viime kädessä on liikenteen järjestelyssä kysymys maankäytöstä. Rakentaminen on suunniteltava siten, ettei asukkaiden joustava ja vaivaton liikkuminen esimerkiksi työ- tai ostosmatkoilla edellytä yksityisauton käyttöä. Toisenlainen suunnittelu asettaa väestön enemmistön, vähävaraiset, vanhukset, lapset ja liikuntavammaiset syrjittyyn asemaan.

RATIKKALIIKENTEEN NYKYTILA JA VISIO

http://funini.com/train/finland/tram201/08.jpg

Aiheesta alustaaa Helsingin ap.kaup.joht. ja "spårafani" Pekka Sauri Enemmistön kevätkokouksessa keskiviikkona 3.4 klo 18.00 Päärautatieaseman Pullman-ravintolan kabinetissa. Se sijaitsee toisessa kerroksessa. Väkeä mahtuu 50 eli sana kiertämään!

Kevätlehtemme teemana on ratikkaliikenne. Helmikuun aikana voi vielä toimittaa juttuja osoitteeseen orkoneva@nic.fi Varsinkin erikoiset tai hauskat sattumukset ja kertomukset ovat tervetulleita.

HESARIN JUTTU KATTONOPEUKSISTA

Ville Komsi (wikipedia)

Sinulle Helsingin Sanomien lukijalle, joka keksit tulla kurkistamaan sivujamme "Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä" -jutun (su 3.2) perusteella, kehoitamme siirtymään neljä blogia alaspäin otsikon "Kekkonen 40 vuotta sitten" alle. Sieltä löytyy erittäin mielenkiintoinen linkki kattonopeussota.blogspot.fi.

Hesarin jutussa kerrotaan rajoituksien aiheuttaneen paljon parranpärinää. Esimerkiksi otettiin joukkoliikenteen ja jalankulkijoiden puolestapuhuja Enemmistö ry:n Ville Komsin mielipidekirjoitus 16.6.1974:
"Sitkeimmät vauhtihullut väittävät vieläkin, että ihmishenkien säästyminen kattonopeuden aikana on vain jokin kirottu juoni tai sattuma, joka ei todista mitään."

TUKHOLMAN UPEA JOUKKOLIIKENNEMUSEO

http://www.dotoday.se/pics/stockholms-sparvagsmuseum-1101312197138_n.jpg (27.1.2013)

Enemmän: http://sparvagsmuseet.sl.se/

Harva punaisilla Viking-laivoilla Tukholmaan tuleva tietää, että vain noin puolen kilometrin päässä laivalta Södermalmissa sijaitsee SPÅRVÄGSMUSEET. Pinta-alaa on kerrassaan 6400 neliömetriä. Rakennus on vanha bussivarikko. Siellä riittää vanhoja raitovaunuja, busseja ja metrojakin. Lapsille on oma kiertelevä pikkujuna. Lisäksi samassa rakennuksessa on mainio Leikkikalumuseo.

Kaupungin taholta on vakavasti uhattu rakentaa paikalle uutta asutusta. Siksi museossa kerätään nimiä, jotta erittäin toimiva ja laajentumisvarainen rakennus säilyisi nykykäytössään.

Jospa sittenkin metrolla Laajasaloon

Laajasalon ja Kruunuhaan välille suunniteltu Kruunuvuoren silta. Yle.fi

Jossitelluista vaihtoehdoista ei ole pulaa. Aluksi oli ratikka plus kevytliikennesilta Kruununhaan kautta Laajasaloon. Krunikkalaiset torppasivat sen totaalisesti. Sitten vaihdettiin ratikkareitti Hakaniemestä lähteväksi. Lauttayhteyttä on esitetty Tukholman malliin. Myös jopa köysirataa on esitetty realistisena vaihtoehtona. Viimeinen ehdotus tulee Kokoomuksen taholta. Laitetaan sillalle ratikat, yksityisautot ja kevyt liikenne. Huh huh! Krunikkalaiset pelkäsivät menettävänsä Liisankadun autojen kadunvarsipaikkoja ratikkakiskojen myötä.

Minkähänlaiset ruuhkat tulisivat Krunikan kapeille kaduille Laajasalon autoarmadojen myötä! Kallein vaihtoehto on metroyhteys. Jossitellaan kuitenkin. Jos se lähtisi Kampin tai Rautatieaseman joukkoliikennekeskittymistä seuraavin asemin: Espa/Kauppatori, Olympialaituri, Katajanokka (laivaterminaalista maanalainen yhteys), Korkeasaari, Laajasalon asemat ja joskus kaukaisessa tulevaisuudessa jatko Santahaminan jättisaareen. Metro olisi aluksi tosikallis, mutta kymmenien vuosien kuluessa se voisi osoittautua kansantaloudellisesti viisaaksi ratkaisuksi teoreettisine väestönsuojineen jne. Näin on jo käynyt tynkämetrollekin. Jos sittenkin?

Risto Larjavaara

KEKKONEN 40 VUOTTA SITTEN

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj25-qs86It7tdHSZPXfGdIw4tR6CV1vJSif9YFbFLrcVrH7DQ8B7tQDqOZLp7BxhJNhRifsbzCGp-0c2wVBmZIqn40wROYhWacsSkBjF-m-F7oqGywLQys5NmdN1vINSZKBv6gZCtW3E/s640/Taljan+turvavy%25C3%25B6mainospiirros+1963.jpg (13.1.2013)

Tulipa viesti Enemmistön alkuaikojen aktivistilta Tuomakselta: "Nopeusrajoitusten 40-vuotisjuhlaa voisi Enemmistökin viettää. Kutsuttaisiin vaikka Autoliitto mukaan!"

Uudenvuodenpuheessaan 1.1.1973 Tasavallan Presidentti Urho Kaleva Kekkonen jyrähti: "Liikenneolojen vertailussa Pohjoismaiden kesken kiinnittyy huomio lähinnä siihen, ettei meillä - Ruotsista ja Norjasta poiketen - ole vieläkään yleisiä nopeusrajoituksia."   Tämän jälkeen saatiin pikavauhtia laki kattonopeuksista 30.3.1973.

Edeltävinä vuosina oli käyty kiihkeä kampanja kattonopeuksia vastaan. Johtohahmona toimi Klaus Bremer ja Moottoritoimittajat ry.  Aseina käytettiin mm. VIP -nimistä miestenlehteä. Liikenneturvaa edeltänyttä Taljaa hutkittiin armotta. Näistä ajoista löytyy mielenkiintoista  ja värikästä tietoa osoitteesta  kattonopeussota.blogspot.fi

Nykyisin kattonopeudet ovat yleisesti hyväksytty asia. 1970-luvulla kattonopeuksien tultua voimaan liikennekuolemat vähenivät jyrkästi.

GÖTEBORG SEURAA TUKHOLMAA

Göteborgin ruuhkamaksualue

http://www.direktpress.se/Global/Direktpress%20G%C3%B6teborg/Hisingen/2010/JUNI/Karta.jpg (8.1.2013)

Seitsemän vuotta sitten Tukholma otti malllia Lontoosta ja aloitti ruuhkamaksut. Aluksi vain 30 prosenttia kannatti, mutta nykyään jo lähemmäs 70 % hyväksyy tietullit. 2007 pääkaupungissa kokeiilu otettiin pysyvään käyttöön, Keskustassa liikenne on vähentynyt 15 %, Pelottelut kauppojen tappioista ja asuntojen halpenemisista ovat osoittautuneet turhiksi. Aluksi kallis investointi tuottaa nykyisin rutkasti tuohta uusiin liikennehankkeisiin.

Göteborg on väkiluvulltaan paljon pienempi eikä siellä ole metroa. Sielläkin luvataan maksujen menevän paikallisiin liikenneinfrastruktuuriin.

Tulevaisuus näyttää, onko edessä seitsemän lihavaa vai seitsemän laihaa vuotta!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2013

Viereisestä tilastosta näkyy, että olemme kirjoittaneet keskimäärin neljä blogia kuukaudessa eli viikoittain. Kävijämäärät ovat pysyneet tuhansissa kuukausittain. Vinkkaa tutuillesi sivuistamme. Näin saamme iloa nousevista tilastoista.

Liikennepoliittinen Yhdistys Enemmistö r.y. lähestyy vuosi vuodelta kunnioitettavaa 50 vuoden ikää. Se perustettiin vuonna 1968. Jatkamme sinnikkäästi ja innokkaasti asiaamme inhimillisemmän liikennepolitiikan ja kaupunkisuunnittelun puolesta.

   Johtokunta

RENGASLUKOT VASTA KEVÄÄLLÄ HELSINKIIN

yle.fi

Ylläoleva on Metro-lehden jättiotsikko 19,12, Pelotevaikutus on parasta ennaltaehkäisyä, Kuopio, Mikkeli ja Lappeenranta ovat jo niitä hankkineet. Helsingissä rengaslukko tullaan asentamaan, jos ajoneuvolle on kirjoitettu viisi maksamatta olevaa pysäköintivirhemaksua.

Valtava lumenpaljous Helsingissä kirvoitti yleisen saunassa kipakat mielipiteet. Laudebarometri osoittaa selvästi lumitalven muuttaneen yleisiä mielipiteitä:

• Kadunvarret eivät saa olla koko talven pituisia autonsäilytyspaikkoja.
• Vietäköön röyhkeimmät tukkijat kauas Tattarisuolle ja lunastus isolla rahalla.
• Ratikkakiskojen tukkijoille tiukka kuri. Hinaus lähistölle ja rengaslukkoon. Onhan se aivan tolkutonta, että sadat myöhästyvät hammaslääkäreistä, tenteistä ja ties mistä yhden juntin takia.
• Yksityinen pysäköinninvalvonta tervetullutta, kun kunnallinen ei kerkiä minnekään.

TIESTÖN SUURKULUTTAJAT MAKSAKOON AUTOILUSTAAN

dome.fi (17.12.2012)

Valtaosassa EU-maista on erilaisia tiemaksuja. Suomeen on suunnitelmissa saada ajettujen kilometrien mukainen maksu. Luonnollisesti alueilla, joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä, saataisiin verohelpotuksia. Näin syrjäseuduilla autoilun kustannukset voisivat vähentyä nykyisestä.

Kärjistettäköön enemmistöläisesti!

Pääkaupunkiseudulla periaatteellinen autoton ajaa työmatkansa ympärivuotisesti joukkoliikenteellä. Hän joutuu nielemään nastarenkaiden aiheuttamat pienhiukkaset sekä ruuhkat kun kaupunkimaasturikansa pujottelee bussikaistoillakin ydinkeskustan firmansa parkkihalliin.
   Teiden ritari ajaa lähes viikottain ympärivuotisesti satojen kilometrien päähän kesämökilleen. Tällainen miehekäs Mustanaamio eli Nastamuumio aiheuttaa nastarenkaillaan suuret kustannukset. Vastaavasti mummeli ajaa fillarillaan muutaman kilometrin matkan siirtolapuutarhamökilleen ja viettää talvet yksiössään telkkaria katsellen.

M.O.T. Jos ajat enemmän ja kulutat tiestöä enemmän, niin myös maksat siitä enemmän.

Risto Larjavaara

LIIKENNETURVA

http://www.nordicroadsafety.org/eNewsletter4/kuvat/liikenneturva.jpg (9.12.2012)

Edellisen blogin otsikko oli "Liikenneturvallisuusasiaa". Jatketaan aiheesta. Milloin Enemmistö ry liittyi Liikenneturvan jäseneksi? Tero Hinttaniemen gradussa "Enemmistö ry liikennepoliittisena keskustelijana 1968 - 1975 (Helsingin yliopisto 2003) selvitetään asiaa:

Yhdistys anoi 8.11.1973 Liikenneturvan jäsenyyttä. Hakemusta ei kuitenkaan hyväksytty, vaan se jätettiin pöydälle. Tästä syystä Enemmistö ry lähetti 29.11.1973 kirjeen liikenneministeri Pekka Tarjanteelle. Kirjeessä yhdistys toi julki närkästymisensä sen johdosta, että sitä ei ollut kutsuttu mukaan Liikenneturvan perustamiskokoukseen ja siitä ettei sitä ollut hyväksytty jäseneksi. Kirjeessä painotettiin, että tavoitteena Liikenneturvan perustamiselle oli ollut pyrkimys luoda liikenneturvallisuustyötä ohjaamaan edeltäjäänsä laajapohjaisempi taho. Nyt kuitenkin uudessa julkisoikeudellisessa Liikenneturvassa oli edustettuna vain autoilijat. Yhdistys uusi jäsenhakemuksensa 23.2.1974 ja se hyväksyttiin Liikenneturvan jäseneksi 19.3.1974.

Liikenneturvan hallituksessa jatkavat ensi vuonna Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry:stä toimittaja Olli Orkoneva ja varajäsenenä DI Matti Kosola.

LIIKENNETURVALLISUUSASIAA

http://ls24.fi/sites/default/files/styles/colorbox_big/public/images/3842364.jpg (30.11.2012)

Mopot ovat viime vuosina huomattavasti lisääntyneet liikenteessä. Aikoinaan tehtiin virhe, kun ne päästettiin kevyen liikenteen väylille. Jokainen pyöräilijä ja kävelijä on kokenut kauhun hetkiä, kun nuorten poikien mopolauma kaahaa ohitse useinkin viritetyillä prutkuttajillaan. Samoin vastakkain kohtaaminen on erinopeuksilla liikkuvilla vaarallista kapeilla väylillä. Uudessa liikennesuunnittelussa polkupyörät rinnastetaan mieluummin autoihin kuin kävelijöihin. Sitä selvemmin mopot on ohjattava ajoväylille.

Tänä syksynä on taasen ihmetyttänyt mediassa parikin karmeaa liikenneonnettomuutta, joita se selostaa seuraavasti: "Sekä jalankulkijalle että kääntyvälle linja-autolle paloivat vihreät valot." Miksi näissä uutisoinneissa unohdetaan lisätä lause, että sääntöjen mukaan auto on ehdottomasti väistövelvollinen!!! Toinen ihmetyksen aihe on seuraavanlainen: "Onnettomuus sattui perjantaina, kun rollaattorilla liikkunut mies oli ylittämässä suojatietä. Henkilöauton kuljettaja ei ilmeisesti auringon häikäisyn vuoksi huomannut miestä vaan törmäsi tähän." Kyllä liikenteessä pitää suojatietä lähestyessä varautua auringonpaisteellakin asianmukaisesti mahdolliseen vaaratilanteeseen.