PAIKALLISLIIKENNE KUNTALIITOSTEN YHTEYDESSÄ

yle.fi

Joensuulainen kirjailija Tuula-Liina Varis aloittaa kolumninsa Viikkolehdessä 23.2 napakasti toteamalla, ettei hänellä ole ajokorttia eikä hän ole autoa kaihoillut, Sitten Varis siirtyy ajankohtaiseen aiheeseen:

"En ole huomannut paikallisliikennettä ollenkaan otetuksi esille kuntaliitosten yhteydessä, vaikka se on ihan avainasemassa. Ihmettelen sitä. Onko maaseutu niin yksityisautoistunut, että julkisen liikenteen kehittämisen mahdollisuuskin on jostain muualta kuin tästä maailmasta?"

"Edullista joukkoliikennemallia romutetaan ihan valtion puolesta. Ministeriön toimesta alas ajetun kattavasti toimineen kimppakyydin sijasta on siirrytty Kelan maksamiin yksittäistaksikorvauksiin. Säästöä piti syntymän, mutta kustannukset nousivat pilviin. Kelan maksamia yksi matkustaja per taksi -matkoja maksettiin tammikuussa 8000 kappaletta. Vuonna 2010 Kelan maksamien matkakustannusten kokonaismäärä oli 250 miljoonaa euroa. --- Vertailun vuoksi: koko maassa joukkoliikenteen vuotuiset määrärahat ovat noin 40 miljoonaa euroa."

SYY ON YLEENSÄ PENKIN JA RATIN VÄLISSÄ

www.mtv3.fi

Tähän on pakko lainata 1,5 miljoonaa kilometriä ajanutta autoilijaa su 12.2. Aamulehden Lukijalta osastolta:
"Kuljettaja syyttää valkoista tai mustaa, pölyävää lunta, sumua, auringon häikäisyä ja vaikka mitä muuta. Tietä ei ole aurattu, suolattu, hiekoitettu. Poliisi ja lehtiväki laulavat samassa kuorossa. Käräjillä jopa tuomarit ovat samaa mieltä. Kun sitten ajetaan juovuksissa, niin sanotaan, että viina olo onnettomuudessa osallisena. Oliko se kenties apukuskin paikalla? Olisiko jo korkea aika lopettaa valehtelu uutisissa? Luopua syyn hakemisesta aina muualta, muttei penkin ja ratin välistä? Tieliikennelaki sanoo, että autoa on hallittava kaikissa tilanteissa. Suurin osa kolareista, kuolemista ja loukkaantumisista on tahallisesti aiheutettuja. Eikö lepertelyn ja valehtelun voisi jo lopettaa, ryhtyä kirjoittamaan ja puhunmaan totta!"

TAHALLISTA SEKOITTAMISTA OMAN AUTON MATKAKORVAUKSISTA

www.suomenkuvalehti.fi

Liikenneministeri Merja Kyllönen on ottanut aiheellisesti esille työnantajien maksamat kilometrikorvaukset. Niissä pyörivät todella isot summat vuosittain. Summa lienee n 1,2 miljardia euroa, joka maksetaan n. 900 00 henkilölle verottomana. Verovapaa korvaus houkuttelee käyttämään yksityisautoa, vaikka julkinen liikenne olisi täysin toimivaa. Tämä kilometrikorvaus on tunnetusti palkanjatke. Sen saaja ei tule ajatelleeksi, että siitä ei makseta eläkemaksuja. Pitkässä juoksussa se tuntuu pienempänä eläkkeenä.

Tarkoituksella yllämainittu työnantajien maksama kilometrikorvaus on sekoitettu pelotusmielessä työmatkakulujen verovähennysoikeuteen. Siksi ministeri Kyllönen on toistamiseen tähdentänyt, että nykyinen
verovähennysoikeus on pääosiltaan toimiva eli työntekijöille kuuluu korvaus oman auton käytöstä työtehtävissä ja useimmiten auto on välttämätön apuväline. Verottaja on laskenut työmatkakilometrin kustannukseksi 25 senttiä, mutta työnantaja kerrassaan 45 sentiksi. 20 sentin ero koostuu erilaisista auton ylläpitämiskustannuksista (mm. pääomakuluja). Tämä tarkoittaa sitä, ettei autoa ole ostettu vain työmatkoja varten.

LINKKEJÄ LISÄÄ NETTISIVUILLAMME

www.enemmisto.kaapeli.fi (2.2.2012)

24 linkin kautta pääsee hetkessä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun ajankohtaisiin asioihin ja myös historiaan. Ajantasalla olevista yhdistystiedoistamme tärkein on uusi pakollinen IBAN tilinumero: FI03 8000 1400 5612 06

Blogit jatkuvat entiseen tahtiin. Olettehan huomanneet blogin oikeassa alareunassa olevan "0 kommenttia" -kohdan. Mielellään lukisi niitä! Etusivumme pysyy entisellään. Sieltä on helppo klikata Länsimetron ja Kehäradan etenemisiin!

Kevätlehteämme aletaan vähitellen ideoida. Vinkkejä toivotaan ja myös valmiit jutut ovat tervetulleita!

   Risto Larjavaara

AINA HANGOSTA PETSAMOON

Taajamajuna Hanko-Karjaa välillä

http://www.vastavalo.fi/taajamajuna-paikallisjuna-taajamajuna-hankokarjaa-117578.html (26.1.2012)

Ei nyt sentään. Tosin kaukaisessa tulevaisuudessa Koillisväylän laivaliikenteen lisääntyessä Lapissa tullaan rakentamaan raideyhteys Jäämerelle.

Asiaan. Hanko-Karjaa rata on saatava aluksi sähköistyksen piiriin ja myöhemmin Karjaa-Hyvinkää väli. Raskasta tavaraliikennettä kulkee Koverharin ja Ruukin tehtailta, Lappohjan ja Hangon satamista ja
Kirkniemestä Sappin paperitehtailta. Kirkkonummi-Karjaa välille on saatava toinen kiskopari. Lähitulevaisuudessa voitaisiin ajaa Helsingistä Hankoon sähköjunilla eikä Karjaalla tarvitsisi vaihtaa kiskobussiin.

Komeasti Hanko voitaisiin liittää vyöhykkeenä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen! Aina toistettava vaatimus on saada rantarata kaksiraiteiseksi koko matkaltaan. Nykyään se on ongelmallisimpia rataosuuksia harvoine kohtauspaikkoineen ja myöhästymiset ovat ikävän yleisiä.

MYÖNTEISTÄKIN RAITEILTA

Runsas vuosi sitten 18.11 pääkaupunkiseudulle tuli talven kestävä lumikaaos ja VR:ää lyötiin kuin vierasta sikaa. Tänä talvena hommat ovat toistaiseksi hoituneet paremmin. Voisiko media vaihteeksi kehaistakin hyvin sujunutta Hesan ja sen lähiympäristön raideliikennettä.

RUUHKA ON SUHTEELLINEN KÄSITE

Linja 16

Yleinen ivallinen hokema liikennetoimittajien (=autotoimittajien) suista on, että eihän Suomessa mitään ruuhkia ole ja sitten mainitaan muutamien maailman suurkaupungien oikeat kauheat ruuhkat. Samoin mahdollisten ruuhkamaksujen yhteydessä vähätellään olemattomia ruuhkia pääkaupunkiseudulla. Samaan aikaan vaaditaan Keskustatunnelia ja lisäkaistoja, ramppeja ja monitasoristeyksiä kehäteille, koska niitä ruuhkia onkin olemassa!

HSL eli Helsingin seudun liikenne suunnittelee typistävänsä bussilinjoja 16, 18, 55. Miksi? Siksi, että bussit jumittuvat autoruuhkiin Kaivokadulla ja Pohjois-Espalla. Siis joukkoliikenne luovuttaa asemiaan autoruuhkien takia. Esim. linja 16 on hoitanut tärkeää tehtäväänsä Herttoniemen, Kulosaaren, Kruununhaan ja Kauppatorin kautta eteläisiin kaupunginosiin. Totta on, että aikataulut menevät sekaisin juuri autoruuhkien takia. Helsingin kaupungin liikennepoliittisiin päätöksiin kuuluu yksiselitteisesti suosia joukkoliikennettä kestävän kehityksen periaattein: Onko tämä sitä?

ILTA-SANOMAT, WIKIPEDIA JA TOTUUS

Ilta-Sanomat räväytti verkkosivuillaan 30.12 näyttävästi otsikoinnin "Radikaalien liikennevaatimukset Helsingissä: Pian kuritetaan pysäköijää!" Juttuun on otettu kaksi suoraa lainausta nettietusivumme liikenneohjelmasta pääkaupunkiseudulle. Kohdat "yksityisautot" ja "pysäköinti" on asiallisesti lainattu. Kiitos lehdelle ohjelmamme esittelystä. Tähän asti kaikki hyvin!

Juttu päättyy seuraavasti: "Monia yhdistyksen alkuajan jäseniä toimii yhä yhdistyksessä. Tunnettuja entisiä tai nykyisiä enemmistöläisiä ovat muun muassa Osmo Soininvaara, Oras Tynkkynen, Ville Komsi ja Ilkka Taipale." Tämä on suoraan kopioitu Wikipediasta. Jutun jälkeisissä keskusteluissa kaiken maailman Pillit ja Pullat kauhistelevat, miten nuo vieläkin ovat pahan Monnin eli Enemmistön touhuissa. Korjattakoon nyt virallisesti asia. Yhdistys perustettiin 1968. Kokoonkutsumiskirjeessä oli paljon sen ajan tunnettuja nimiä, mutta esim. Ilkka Taipale ei ole toiminut yhdistyksessä ainakaan 40 vuoteen. Osmo Soininvaara ja Ville Komsi olivat mukana aktiivisesti 1970-luvulla, mutta jäivät jo sillä vuosikymmenellä pois toiminnasta. Nuori Oras Tynkkynen on kerran ollut kutsuttuna alustajana syyskokouksessamme. Tässä totuus.

Fiksuimmat pillit ja pullat innostuneina iltsikan jutusta löysivät wikipediasta lyhyen artikkelin Enemmistöstä. Sieltä löytyy kohta, jonka mukaan yhdistys on ottanut vastustavan kannan Talin golfkenttään. Tieto on perätön. Kirjoitin juuri Wikipedian "keskustelu" -kohtaan: Enemmistö ry:n monivuotisena puheenjohtajana en voi ymmärtää, että me yhdistyksenä vastustaisimme jotain Talin golfkenttää. Joku yksittäinen jäsenemme on saattanut jonnekin keskustelupalstaan tällaista mielipidettä kirjoittaa, mutta me yhdistyksenä emme siis ole tällaista ajamassa. Minulla on hallussa kaikki pöytäkirjamme ja julkilausumamme. Wikipedian "virallisen" tekstin mukaan me vastustamme autoilua. ei pidä paikkaansa. Sensijaan me vastustamme yksityisautoilun ylivaltaa kaupunkisuunnittelussa. Haja-asutusalueilla yksityisautot ovat ymmärrettävästi välttämättömiä varsinkin kun linja-autoliikenne on aikoja sitten hävinnyt maisemista. Jokin tuossa Wikipediassa mättää, kun virheellisiä tietoja ei korjata pyynnöistä huolimatta!

   Risto Larjavaara

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Jälleen on vuosi lopuillaan ja blogeja on ilmaantunut entiseen tahtiin viikoittain.

Joulukuun alussa oli Liikenneturvan kokous, jossa valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi hallitus. Suomen Liikenneliitto ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. ovat olleet sen hallituksessa Suojattoman liikenteen edustajina. Jostain syystä kokouksessa ei ollut paikalla SuLi:n edustajia. Siksi piti tehdä pikainen päätös paikallaolijoiden keskuudessa. Näin hallitukseen tuli kaksi Enemmistön edustajaa eli varsinaiseksi jäseneksi Enemmistön johtokunnan jäsen Olli Orkoneva ja varalle myös johtokunnan jäsen Matti Kosola. Jalankulkijoitten onnenpotkut heille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi!

Vuonna 2012 jatkamme entiseen malliin toimintaa jalankulkijoiden, joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden puolesta.

Risto Larjavaara  pj.

HELSINGIN MUSIIKKITALON PÖHKÖ PYÖRÄTIE

Kuva: Risto Larjavaara (28.11.2011)

Hillityn tyylikäs uusi Musiikkitalo sopii ympäristöönsä hyvin, mutta
kuvan kevyen liikenteen väylä on fiasko. Kaunis on ollut ajatus mutta
huono toteutus. Kuvastakin näkee, miten muurin puoleinen pyörätien
pinta on epätasaista kiviröpelöä. Vaistomaisesti pyöräilijät siirtyvät
ajamaan jalankulkijoiden tasaisempaa laatoitusta pitkin. Ja jälleen
liikenteen kaksi heikompaa osapuolta ärsyyntyvät toisilleen. Varmaan
menee korjaukseen lähiaikoina ja veronmaksajat maksavat
suunnittelijoiden pöhköilyt.

UUSI LAADUKAS KIRJA PYÖRÄILYN JA KÄVELYN MALLIKAUPUNGEISTA

http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/2011/09/EU_Etukansi_small1.jpg

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne on tänä syksynä julkaissut lähemmäs 300-sivuisen teoksen "Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä." Kirjalla on useita tekijöitä. Siihen on koostettu 10 eurooppalaista esimerkkikaupunkia:

Ruotsista Tukholma ja Växjö
Tanskasta Kööpenhamina ja Odense
Saksasta Freiburg
Belgiasta Gent
Alankomaista Houten ja Groningen
Ranskasta Strasbourg
Sveitsistä Geneve

Kannattaa tutustua!

RATIKKA ETENEE TAMPEREELLA?

http://www.trafftuotteet.net/@Bin/128482/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202010-12-19%20kohteessa%2020.41.38.jpeg (8.12.2011)

Maanantaina 12.12 Tampereen valtuusto päättää raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Torstain 8.12 Aamulehdessä suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat yksimielisesti raitiovaunuratkaisun kannalla. Parhaimmassa tapauksessa spårilla ajettaisiin jo vuonna 2018. Ensimmäinen ratikkalinja kulkisi Lentäväniemestä Hervantaan. Tampereelle tällainen ratikkalinja sopii oivallisesti. Kaupunki sijaitsee kahden ison järvialtaan välissä ja liikenne puuroutuu keskustan kapealle kannakselle. Kaupungin ensi vuoden budjetissa raitiovaunulinjan suunnitteluun on varattu 330 000 euroa.

Enemmistö luonnollisesti kannattaa Suomen ratikkakaupunkien kasvattamista 100 prosentilla!

FLIRTTEJÄ VIROONKIN

Flirt-juna Sveitsissä. http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ebnat_Kappel_SOB_FLIRT.jpg

Rautateiden ystävät tietävät sen surullisen tarinan, miten Viron rautateiden on annettu rapistua. Sitäkin iloisempi uutinen on, että Tallinnan lähiliikenteeseen ollaan hankkimassa samoja laadukkaita sveitsiläisiä Flirt -junarunkoja sekä sähkö- että dieselvetoisina! Suomessa nämä Flirtit ovat kahden hyvin lumisen talven aikana osoittaneet kelpoisuutensa. Tällä hetkellä lähiliikennejunat Tallinnassa ovat kymmeniä vuosia vanhoja. Niihin on vaikea enää saada varaosia. Kurkista tarkemmin http://uus.elektriraudtee.ee/.