RATAUNELMIA MAAKUNNISTA

Viime aikoina on jälleen lehdistössä tuotu useita suunnitelmia raideliikenteeseen.

Etelä-Suomen Sanomat (23.1) kertoo "Keski-Suomi tahtoo oikoradan" -artikkelissaan uuden Jämsä-Lahti oikoradan vaikutuksista Jyväskylästä Helsinkiin. Matka-aika lyhenisi kolmesta kahteen tuntiin. Uuden ratayhdeyden rakentaminen tulisi myös halvemmaksi kuin nykyisen
Jyväskylä-Tampere - radan muuttaminen kaksiraiteiseksi.

Aamulehti (27.1) otsikoi: Mänttäläisille esitetään vahvasti kiskobussiyhteyttä Tampereelle. Liikenneministeriön työryhmä julkisti juuri esityksen uuden kiskobussiliikenteen aloittamisesta Vilppilan ja Mäntän välillä.

HELI-rata Helsingistä Porvoon kautta itään on jälleen ollut vahvasti mediassa esillä.

Nyt laman vahvistuessa ja julkisten investointien toivevyöryaallossa pitäisi vihdoinkin satsata tehokkaasti raideliikenteeseen. Tie-investoinnit ovat saaneet suhteessa viime vuosikymmeninä suhteettoman suuren edun. Pohjanmaalla pikaisesti rinnakkaisraide rakenteille Ouluun
saakka. Samoin Helsinki-Turku välille yli 100 vuotta odotettu rinnakkaisraide!

VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKATU

Enemmistö tietenkin kannattaa joukkoliikennettä, mutta joskus ympäristöarvot ovat vielä tärkeämpiä.

Kaavaluonnokseen lähetimme 31.10.08 lausunnon todeten, ettei Vallilanlaaksoon tule avata uutta tietä joukkoliikennettä varten, koska se raiskaa virkistys-, kuntoilu- ja viljelykäytössä olevan viheralueen. Vallilanlaakso ja Kumpulanmäki muodostavat kantakaupungin pohjoispuolella arvokkaan alueen, joka on verrattavissa kantakaupungin eteläpuolella olevaan Kaivopuistoon.


PRO-VALLILANLAAKSO

- Tiedelinjan uusi linjaus toisi 300 bussia Vallilanlaaksoon joka päivä.
- Tiedelinjan kulku nopeutuu vain 5 minuuttia.
- Kaupunginvaltuusto pani tiehankkeen pöydälle, mutta -hallitus Pajusen johdolla ajaa nyt hanketta.
- Lähes 4000 ihmistä vastusti hanketta (31.10.2008 mennessä).
- Kaupunginhallitus on kuitenkin 19.1.2009 äänestänyt hankkeesta - ja aikoo raivokkaasti tehdä tien.
- Se on jo luvattu tietyille tahoille (mm. Yliopisto). Mutta entä alueen asukkaat ja todelliset käyttäjät?
- Uusi linjaus ei keräisi Vallilanlaaksosta matkustajia mukaansa. Kilometrin pituinen uusi tie olisi siis tehoton - mutta kallis.
- Tiede vastaan maisema- ja virkistysarvot? Ei lupaa hyvää Aalto-yliopiston maineelle.
- Uusi joukkoliikennekadunpätkä ei vähennä yksityisautoilua muualla.
- Sitävastoin, laakson viiltäminen voi mahdollistaa tien laajentamisen tulevaisuudessa (esim. huoltoajoille, taksiajoon...).
- Selvää on, että laakson virkistysarvo laskee, koska uusi tie vähentää sen viihtyvyyttä ja turvallisuutta huomattavasti.
- Viihtyisitkö pik-nikillä pienessä laaksossa, jonka halki ajaa 300 bussia päivässä?
- Myös Yliopisto ja Ilmatieteenlaitos haluavat Tiedelinjan Kumpulan kampukselle - hinnalla millä hyvänsä.
- Mutta miten yliopistossa, sivistyksen kehdossa, voidaan vaatia supersuositun virkistysalueen ja upean kulttuurimaisemaympäristön pilaamista?
- Vain viiden minuutin tähden?

Pirjetta Kesseli

TAUSTAA RAITOVAUNUJEN ALASAJOON TURUSSA

Turun raitovaunut poistettiin suurten yleismailmallisten öljy-yhtiöiden ollessa taustapiruina vuonna 1972. Myös autotehtaat olivat mukana propagandassa.

Kerrotaan, että 1960- ja 1970-luvuilla öljyteollisuus ja suuret bensiiniyhtiöt ylläpitivät kovaa propagandaa raitiovaunuliikennettä vastaan. Lehtien toimittajia kutsuttiin tiedotustilaisuuksiin, joissa heitä syötettiin ja juotettiin. Samalla puhuttiin dieselbussien ja henkilöautojen puolesta kaikkea hyvää ja tuomittiin raitiovaunut pahimpina katujen valtaajina suoraan romukasaan. Sanottiin niiden olevan aataminaikuisia liikennevälineitä. Nykyisin tätä sanotaan lobbaamiseksi. Toimittajat kuuntelivat puheita ja kirjoittivat tottelevaisesti.

Tuohon aikaan raitiovaunut poistettiin käytöstä monissa Euroopan kaupungeissa kuten Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Lontoossa, Pariisissa, Länsi-Berliinissä ym. Itäblokin maissa tätä propagandaa ei kuunneltu ja ne ovat ajossa vielä tänäänkin.

Helsingissä lehtikirjoittelu oli samantyylistä. Raitovaunut kiskoineen vievät suuren tilan ja haittaavat siten henkilöautoja. Suomen Autoklubi (AK) oli aktiivinen tässä raitovaunujen
romuttamisrintamassa. Helsinki kuitenkin säilytti kiskoliikenteensä, mutta Turussa kävi surkeasti. Nyt stadissa on meneillään mahtava raitiovaunujen ylosajo. Jospa joskus jopa Turussakin.

Voitto Tähtivuori

KEHUT SUOMEN LÄHIKAUPPA OY:n UUDESTA LOGOSTA

Tradeka Oy (Siwat, Valintatalot, Euromarketit) muutti nimensä 29.12 Suomen Lähikauppa Oy:ksi. Tässä pelloilla sijaitsevien tuulisten jättiautomarkettien maassa tuo nimenmuutos on mitä tervetullein. Toivottavasti lähikauppojen verkosto laajenee.

Uuden yhtiön logo lämmittää kummasti paatuneen enemmistöläisen sydäntä!

Henkilöauto on huono elementti liikenneinfrassa

Polysteekki-lehden (4/08)pääkirjoitus koskee autoriippuvaista yhteiskuntaamme, mihin autoilun vapaus on meidät vienyt. Professori, johtaja Raine Mäntysalo kertoo projekteista, joissa kehitetään vaihtoehtoja yhdyskuntarakenteen autoriippuvaisuudelle.

Alueelliset väestöntiheydet julkisen liikenteen kannattavuudelle jäävät riittämättömiksi, etäisyydet palveluihin kasvavat, ja näin perheet tarvitsevat arkensa järjestämiseen usein vähintään kaksi autoa.?

Vanhasen polemisointi sähköautoon vedoten saa huutia. Se ei ratkaise, miten sen tarvitsema sähköenergia voitaisiin tuottaa puhtaammin, ei poista liikenneruuhkia, ei vähennä autoliikenteen tilavaatimuksia suojavyöhykkeineen js pysäköintialueineen eikä se lisää liikenneturvallisuutta.?


Matti Kosola

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009

40-vuotisjuhlavuotemme on takana. Saimme paljon julkisuutta ja jatkamme kohti 50-vuotisjuhlia. Minkähänlainen Suomi ja maailma tulevat olemaan silloin? Toivottavasti tämä ikuinen kasvuajattelu kuten autoistuminenkin on lopahtanut.
Lämmin kiitos teille sivuillamme kävijöille. Marras- ja joulukuussa on kumpanakin ollut noin 3500 sivukäyntiä eli selvää kasvua. Vierestä näette, että blogijuttuja on ollut kuluneena vuonna enemmän kuin kerran viikossa. Pyrimme jatkamaan yhtä innokkaasti ensi vuonnakin.

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry.n puolesta
pj. Risto Larjavaara

MAINOSTERRORIA JALKAKÄYTÄVILLÄ

Helsingin Hämeentien alkupäässä on kadulle rakennettu isoja valaistuja mainostauluja. Ne ovat noin 2 metriä leveitä, 3 metriä korkeita ja ne on laitettu jalkakäytävälle poikittain. Mainostaulut
haittaavat ja estävät jalankulkijoiden ja myös pyöräilijöiden kulkua.

Jakeluautot tuovat kauppoihin tavaraa. Se on välttämätöntä. Hämeentiellä on niin vilkas liikenne, että niiden on pakko pysähtyä jalkakäytävällä ja purkaa tavaraa. Se suotakoon heille, eivät ne kuitenkaan kovin kauaa tavaroita pura. Mainostaulut häiritsevät jakeluautojenkin liikkumista.

Tämä yletön mainostus on sitä yhä lisääntyvää kulutushysteriaa. Moni ihminen tulisi toimeen paljon vähemmällä ostamisella. Kaikki mainokset myös maksavat ja niiden kulut peritään kansalta kalliimpina hintoina.

Jopa Suomen suurin sanomalehti Helsingin Sanomat on viime vuosina muuttunut pääosiltaam mainoslehdeksi. Lehteä lukiessa mainossivut voi kääntää pois, mutta Hämeentiellä olevat mainostaulut ovat joka päivä kaikkien kulkijoiden tiellä ja harmina.

Voitto Tähtivuori

VIELÄKIN LISÄÄ FREIBURGISTA

Tällä viikolla ilmestyneessä Arkkitehti (6/08) -lehdessä on artikkeli "Voiko kunta olla hiilineutraali?" Freiburg on siinä esimerkkinä. Kahden uuden asuinalueen Vaubanin ja Rieselfeldtin kaavoituksen lähtökohtana on ollut mahdollisimman alhainen energiankulutus ja pienet hiilidioksidipäästöt. Ensitavoite on yksityisautojen käytön tarpeen minimointi. Raitiotieverkko on selkäranka. Jokaisesta asunnosta on korkeintaan 300 metriä lähimmälle ratikkapysäkille, jonka tuntumassa on myös lähikauppa. Molemmat alueet aloitettiin raitiotiestä eli ensimmäisetkin asukkaat pääsivät heti nauttimaan julkisesta liikenteestä.

Vaubanissa autoille ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja. Harvat autot jätetään alueen reunoille. Koillisnurkassa sijaitsee parkkitalo, josta voi vuokrata auton. Autoilijat joutuvat maksamaan
parkkipaikastaan todellisten kustannusten mukaan. Autottomien ei tarvitse osallistua säilytyskuluihin kuten suomessa. Jutun kirjoittaja Pekka Hänninen kysyy, mitä mahtaa kuulua Jätkäsaaren autottoman alueen suunnitelmille?

Freiburgissa aina etuajo-oikeutettu ratikka on omaa autoa nopeampi ja kilpailukykyisempi vaihtoehto. Siellä jokainen kuukausilipun haltija saa viedä perheensä ilmaiseksi sunnuntaiajelulle. Piknikretket ovatkin suosittuja lähiluontoon. Taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvat marketit kiellettiin yleiskaavassa jo 1980-luvulla. Siksi Freiburg on täynnä kivijalkakauppoja.

LISÄÄ FREIBURGISTA

Muutama blogi sitten mainitsimme Freiburgista ja kuvassa oli ratikka nurmikolla! Ympäristö -lehdessä (7/08) on monisivuinen juttu "Freiburgin malli kiinnostaa maailmalla".
Tilastojen mukaan siellä 28 prosenttia kaikista matkoista tehdään polkupyörillä. Aseman lähellä on aurinkoenergiaa hyödyntävä tuhannen pyörän varikkorakennus, josta löytyy myös kahvila ja matkatoimisto. Asemalta löytyy ilmaisia parkkipaikkoja autoille vain 20 minuutiksi
kerrallaan "kiss and rail" -tyyliin eli matkustajien jättämistä ja noutamista varten.
Nurmikoilla liikkuvat ratikat vähentävät melua jopa 30-40 prosenttia. Freiburg tunnetaan erityisesti aurinkoenergiakaupunkina. Rivitaloperhe saattaa tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä kuin se tarvitsee, joten investointi maksaa itsensä runsaassa 10 vuodessa. Tästä eteläsaksalaisesta kaupungista omaksutaan ideoita Suomeenkin. Sitra käynnistää Porvooseen kokeiluhankkeen. Tuhannen uuden asunnon alue rakennetaan Skaftkärriin. Alueen talot, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ym. suunnitellaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttaviksi ja hiilidioksidipäästöt minimoiden.

YLIMITOITETTU HIEKOITUSVIMMA

Lähetin tämän 8.12. Hesariin. Tuskin julkaisevat, koska aikaisemmin oli jo samasta aiheesta asiallinen kirjoitus.

Viime vuonna pääkaupunkiseudulla viides joulukuuta tuli ja meni lumimyräkkä. Jäljelle jäi lumettomaksi talveksi kaikille kevyenliikenteen väylille Hesarin nimeämä tappajasepeli (7.12.08). Tänä talvena homma taitaa taasen toistua. Marraskuun lumimyrskyn jäljiltä teräväreunaiset kivensirut ovat taasen puhkomassa pyöränrenkaita. Nyt pitää taasen etsiä hiekkapohjaisia väyliä, jotta kumit säilyisivät ehjinä. Absurdia! Talvipyöräilijät olisivat tosionnellisia, jos harjakoneet välittömästi harjaisivat toisen puolen pääväylistä (Itä- ja Länsiväylä, Viikinsuora jne) tappajasepelittömiksi.

Risto Larjavaara

IKUISIA SELITYKSIÄ SUOJATIEONNETTOMUUKSIIN

Salossa mies kuoli jäätyään auton alle suojatiellä. Poliisi epäilee, että kuljettaja olisi häikäistynyt auringon valosta eikä huomannut jalankulkijaa (HS 23.11). Vuosaaressa 10-vuotias poika raahautui suojatieltä auton mukana muutamia metrejä. Illun havainto: Olen asiasta tietoinen. Onnettomuus johtui lähinnä siitä, että kuljettaja oli skrapannu vain oman puolensa ikkunoista, ei muita. Sen takia ei nähnyt poikaa (Metro 25.11) Ikuistuttu selityshän on vuodesta toiseen tummat vaatteet. Muistakaa kansalaiset aina pimeällä käyttää vaaleita vaatteita, mieluimmin aivan valkoisia!

LIHAVILLA TANDEMPYÖRÄILIJÖILLÄ PAREMPI LIIKENNETURVA

Volvo mainostaa uutta citymaasturiaan City safety - järjestelmällä, joka auttaa kuljettajaa välttymästä kaupungeissa onnettomuuksilta alhaisilla alle 30 km/h nopeuksilla, joilla suurin osa törmäyksistä tapahtuu.

Hesarin autoliitteessä (22.11) todetaan City Safetyn heikoksi kohdaksi sen, että järjestelmä tunnistaa vain auton: "Jalankulkija tai pyöräilijä ovat liian pieniä järjestelmän näkökenttään".

Tämä ei ole oikeudenmukaista. Tuollaisilla nopeuksilla autonkuljettajalta ei edes rillit ole pudonneet tähänkään asti päästä tyypillisissä peräänajokolareissa. Jalankulkijan on syytä pukeutua Michelin-ukoksi ja pyöräilijöiden tandempyöräillä nirrinsä säilyttämiseksi.

SÄHKÖAUTOT EIVÄT RATKAISE RUUHKIA

Helsingin Uutiset julkaisi eilen yleisönosastossaan tämän enemmistöläisen mielipiteen:


Emeritus professori Martti Tiuri jaksaa julistaa, miten sähköautot ratkaisevat kaikki ongelmat. "Pääkaupunkiseudulla ei tarvita pikaraitiotietä" -jutussaan (16.11) hän vastustaa uusia raideliikennejärjestelmiä ja ruuhkamaksuja.

Ei autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä ratkaista itse autoistumisen ongelmia. Yksityisautoilun haitat lisääntyvät edelleen autokannan kasvaessa. Kyllä ne sähköautotkin vaativat samat parkkikentät, jatkuvasti lisääntyvän tiestön ja niiden nastarenkaat nakertavat asvaltista entiseen tapaan hengenvaarallisia pienhiukkasia.

Risto Larjavaara