HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2010

Lupasimme vuosi sitten pyrkiä viikoittaiseen blogijuttuun. Oikealta näkyy, että tämä on 53 juttu eli lupaus on täytetty!

Toivottavasti te blogilukijamme olette tyytyväisiä mielipiteisiimme. Mielellämme kuulisimme kehuja, moitteita tai mitä vaan. Blogin alakulmassa on klikkauspaikka kommenteille. Sähköpostia voi lähettää minulle: ristolarjavaara@suomi24.fi.
Mielenkiintoiset valmiit jutut tai ideat ovat tosi tervetulleita.

Pyrimme jatkamaan viikottaista juttuperinnettä.

Valoisaa uutta vuotta ja parantukoon entisestään jalankulkijoiden, joukkoliikenteen käyttäjien ja pyöräilijöiden olosuhteet.

Risto Larjavaara
edelleen Enemmistön pj.

POSITIIVISTA ENEMMISTÖLÄISITTÄIN

Ensi vuonna eduskunnan käsittelyyn tuleva lakiehdotus sakotusoikeuden laajentamisesta pysäköinnissä selkeyttää käytäntöjä. Vanha laki vuodelta 1970 ei tunne yksityistä pysäköinninvalvontaa ollenkaan. Monissa Euroopan maissa se on itsestäänselvyys. Työryhmä esittää toistuvasti väärin pysäköivien pelotteeksi vankkoja rengaslukkoja.

Joukkoliikenteen työsuhdelippu halpenee. Eduskunta on korottamassa matkalipun kokonaan verovapaan määrän 300 euroon. Hallitus oli esittänyt ylärajaksi 200 euroa.

Ratahallintokeskus on päättänyt rakentaa lisäraiteet Keravalta Tuusulaan. Lisäraiteet tulevat 17 km. matkalle Lahden oikoradan erkanemiskohdasta Kytömaalta Jokelan aseman pohjoispuolelle.

Kampin Espoon -bussiterminaali jäänee joukkoliikenteen käyttöön Länsimetron valmistumisen jälkeenkin. Sinne siirtyisivät Elielinaukiolta Vantaalle ja Espooseen ajavat seutuliikenteen bussit.

YKSITYISAUTO HESASSA - TUO ARKEMME SULOSTUTTAJA

Tapahtuipa näinä päivinä:
Hakaniemessä tuntikausia ulvonut henkilöauton varashälytin sai ympäröivät asukkaat hermoromahduksen partaalle. Lopulta seitsemän poliisin oli murtauduttava autoon yörauhan turvaamiseksi. Millähän oikeudella tuollaiset itsestään laukeavat hälyttimet ovat edes oikeutettuja? Tätähän tapahtuu talvisaikana useinkin johtuen mm.
autojen sisälämmittimen synnyttämästä ilmavirrasta. Saisinkohan minä laittaa polkupyörääni varashälyttimen?

Tapahtuipa syksyllä Suomenlinnassa:
Isolla amerikanraudalla hurjastellut rattijuoppo oli suistua mereen. Ajolinjalla ollut iso puu pelasti mereen syöksymisen. Tämä tapahtui aamuyöstä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Suomenlinna on Enemmistön lempparikaupunginosa tietysti lähes autottomuuden ansiosta. Uutisessa ihmetyttää se, miksi suomenlinnalaiset eivät jo aikaisemmin ole reagoineet moiseen järjettömyyteen. Siellä siis voi huvikseen keskellä yötä ajella vanhoilla amerikanraudoilla herättelemässä nukkujia.

Risto Larjavaara

SATTUVASTI SANOTTUA SUOJATEISTÄ

Tuottaja Anne Viljamaa sanoi eilisessä Metrolehdessä:

"Kansainvälinen liikennetutkimus sen vahvistaa: Helsingissä suojatiellä kävelijä ei ole turvassa. Kyse on pöyristyttävästä ilmiöstä. Autolla liikkuva kokee olevansa itse niin tärkeä, ettei muiden hengellä ole hänelle merkitystä. Tuskinpa näillä kuskeilla on edes oikeasti kiire. Aina vain on puskettava mahdollisimman lujaa eteenpäin. Kaahareilla on joko vääristynyt minäkuva, itsetunto-ongelmia tai aivojen toimintahäiriö."

Voiko nasevammin kiteyttää Enemmistön vuosikymmeniä paasaama asia!

Suojatieonnettomuuksien lisääntyminen pakottaa tositoimiin

Suojavarusteiden hankintaan KELAn tuki

Suojatiet ovat muodostuneet niin vaarallisiksi, että niiden poistamista harkitaan. Näin pitkälle ei kuitenkaan heti aiota mennä vaan säädetään laki, että suojatien ylittäjän on käytettävä kypärää ja neljää herkästi laukeavaa turvatyynyä, yksi joka ilman suuntaan. Tyyny laukeaa myös nyrkistä, mikä on mukava lisäetu levottomilla kaduilla.

Kun esittää kaupassa selvityksen taloudellisesta tilanteestaan tiliotteiden ja verotustodistusten avulla niin voi saada KELAn tuen em. varusteisiin.


Autoilija voi saada korvauksen rutuista

Suojatietä käyttävän on myös pantava joka taskuun räjähtävä väripanos. Silloin autoilijan on helppo vaatia korvaukset vahingoista, joita auton yli tai alle kävellyt on aiheuttanut, koska yhä useampi kiirehtii paikalta tärkeisiin juttuihinsa. Väri on liuotinpesun kestävä, jotta mitään epäselvyyksiä ei voi syntyä.

Väri kerrotaan julkisuuteen, että autoilijat voivat valita autonsa värin järkevästi.

Pikkujouluterveisin
Matti Kosola

P.s. Enemmistön johtokunnan jäsen Matti Kosola valittiin toissapäivänä Liikennturvan hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi vuosille 2010-2011. Varajäseneksi valittiin Suomen Liikenneliiton Juhani Tenhunen. He edustavat hallituksessa "Suojaamatonta liikennettä". Näin jalankulkijankin ääni tulee paremmin esiin aika "autoliikennevaltaisessa" porukassa.

LISÄÄ SALERMON ALUSTUKSESTA

Salermo katsoi painottavansa työnsä laajemmin yhdyskuntasuunnitteluun ja hyvien kaupunkiarvojen edistämiseen. Hän haluaisi poistaa koko Kevytliikenne-käsitteen siinä mielessä, ettei enää eroteltaisi niin jyrkästi pyöräilyä ja muuta liikennettä.

Pyöräilyn mallimaassa Tanskassa ei ole Suomea enempää kevyenliikenteen väyliä, mutta pyöräliikenne on todella sujuvaa ja turvallista autoliikenteen vieressä. Tanskassa jalankulkijat voivat kävellä jalkakäytävillä rauhassa ilman pyöräpelkoa. Suomessa ei juurikaan opeteta kouluissa liikennekäyttäytymistä. Hollannissa oppilaat käyvät useita kertoja vuodessa pyöräilemässä normaaleilla kaduilla.

Suomen isoista kaupungeista eniten talvisaikaankin pyöräillään Oulussa. Miksi ja vielä niin pohjoisessa paikassa? Oulussa on jo aikoja sitten panostettu SUORIIN pyöräyhteyksiin ja päällystettyihin pyöräväyliin. Helsingin lähiöissä kyllä on paljon kevyenliikenteen väyliä, mutta geometrisesti "kantikkaanhankalia". Helsingin parhaimmat pyörätiet löytyvät ratojen varsilta, joissa ei ole ylösalasmäkiä ja kaupunginosasta toiseen pääsee suoraan. Keskustan ratakuilussa pyritään pyöräily ja jalankulku erottamaan selkeästi. Mitenkähän onnistuu?


Blogitoimittajan kommentti: Eiköhän myös yläkuvan "pienoisratakuilu" Rööperissä entisen Fazerin tehtaan luona olisi mitä mainioin väylä YKSINOMAAN pyöräilylle!

JULKKIKSET VIISASTUVAT

Tässäpä kolme oivaa esimerkkiä:

Popmuusikko Anssi Kela on luopunut kilpa-autoilusta ilmastosyistä: "Onhan se ristiriitaista, kun tyyppi puhuu ilmastosta ja ajaa formulaa." Kela ajoi formulaa Suomen F3-sarjassa. (HS 4.9.09)

Kirjailija ja toimittaja Roman Schatz Hyvä Terveys -lehdessä (11/09) otsikolla TARPEEKSI ISO JÄTKÄ: "Myin autoni vuosi sitten. Minusta alkoi tuntua, että olen nyt niin iso jätkä, etten enää tarvitse autoa. Asun Helsingin keskustassa ja pääsen lähes joka paikkaan kävellen. Käveleminen on nostanut elämänlaatuani huimasti. Nautin siitä, että voin juoda viiniä heti aamutuimaan enkä saa ikinä parkkisakkoja."

Tanssija ja koreografi Jorma Uotinen sanoi luopuneensa autostaan YLE1:n Manskikapaikka -sarjassa (11.11.09). Haastattelija Mikko Kuustosen kysellessä miksi, Uotinen vastasi syiden olleen ekologisia.

Kolme viisasta miestä!

MAREK SALERMON ALUSTUS

http://yle.fi/urheilu/lajit/muut/2008/06/kuvat/id110077-kuva1.jpg.21.11.2009

Enemmistön syyskokouksessa Helsingin uusi pyöräliikennesuunnittelija Marek Salermo toi uusia näkökulmia reippaasti esille. Tärkein linjanveto tulevaisuudessa on pyöräilyn sopeuttaminen muun katuliikenteen sekaan. Polkupyörä on siis tasavertainen osapuoli autoliikenteen seassa. Tärkeätä on tällöin alemmat nopeudet vilkkailla kaduilla. Viime vuosikymmenien suunnittelu on keskittynyt erottamaan pyöräilijät omille väylille kevyenliikenteen sekaan, jonka seurauksena jalankulkijat ovat tosissaan alkaneet pelätä pyöräilijöitä. Lähiöissä näitä kevyenliikenteen reittejä kyllä on kiitettävästi, mutta keskustassa ei. Sen seurauksena keskustassa monet pyöräilijät siirtyvät huolettomasti jalkakäytäville ajattelematta, miltä varsinkin vanhuksista tuntuu. Suurin osa Marekille tulleista yhteydenotoista koskeekin juuri tätä asiaa.

Keskustaan ei kertakaikkiaan voida tehdä asiallisia kevyenliikenteen väyliä tilanpuutteen vuoksi. Se yksinkertaisin konsti maalipurkilla jakaa entisestään kapea jalkakäytävä kahden osapuolen kaunaiseksi kamppailuksi tilasta pitäisi olla jo taaksejäänyttä elämää.

Lähiaikoina blogissa tuodaan lisää tämän antoisan kokouksemme antia. Paikalla oli toistakymmentä henkeä eli yli 10. Suomeksi tällaiset sanonnat kokouskäytännössä tarkoittavat aina 11 henkilöä niinkuin meidänkin tapauksessamme.

Risto Larjavaara

SUOMEN KUVALEHDESSÄ JÄTTIJUTTU HELSINGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISEKSI

SK:n uusimmassa numerossa (46) uusi pyöräilyvirkamies saa kahdeksan sivun verran kertoa suunnitelmistaan Helsingin pyöräilyn kehittämiseksi. Marek Salermolla on ilmiselvästi hyvät mediasuhteet, mikä on kerrassaan mainio asia.

Muistattehan, että torstaina 19.11 klo 18.00 Salermo alustaa samasta aiheesta Ravintola Elielin kabinetissa Enemmistön järjestämässä tilaisuudessa. Tervetuloa!

P.s. Suurkiitos jälleen kerran Joulupukille tukimaksusta. Se innostaa meitä toimimaan ja kirjoittelemaan.

VESIVAHINGOSTA OPPIA

Järkyttävän mittava vesivahinko osoittaa kiistatta, miten haavoittuvainen on keskustan raideliikenne. Päärautatieasema on nykyään kapasiteettinsa rajoilla. Yksikin myöhästyminen tai laitevika saattaa myöhästyttää valtavia matkustajamääriä. Siksi Pasilasta on syytä ohjata suuri osa matkustajavirrasta suunnitellun Pisara-radan kautta Töölön, Espan puiston ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Nimi on tosin muutettava vähemmän vetiseksi! Vastaavasti Kalasataman ja Pasilan välinen yhteys olisi helppo toteuttaa. Tällä välillä on tyhjän panttina valmis ratapohja tunneleineen ja siltoineen (=vanha satamarata). Raideratkaisuilla hajautettaisiin joukkoliikennettä vähemmän haavoittuvaiseksi. Pisaraa nopeampi toteutus voisi olla Pasilasta Meilahden ja Töölön kautta Kampin metroasemalle vedettävä yhteys.

Kannattaa muistaa, että Rautatientorin seutu on vanhaa merenpohjaa. 1980-luvulla ansaitusti ylpeiltiin metrotekniikassa "Kluuvinruhjeella" eli pehmeä maaperä piti ensiksi jäädyttää ja tunneli rakennettiin valurautaputkeen. Toivottavasti tapahtunut vesivahinko jää viimeiseksi.

Risto Larjavaara

RUUHKAMAKSUISTA

Kuluneella viikolla Helsingin kaupunginhallitus päätti äänin 8-6 puoltaa ruuhkamaksu -asiaa. Enemmistö on todella iloinen päätöksestä. Nyt vain nopeasti jatkoselvityksiä ja lainsäädäntöä rakentelemaan.

Yhdistyksemme on jo Lontoon ruuhkamaksujen suunnitteluvaiheista saakka seurannut ja kannattanut sitä. Tukholma vain vahvisti asennetta.

Kannattaa muistaa, ettei pääkaupunkiseutu ole mikään tuppukylä, vaan lähitulevaisuudessa noin puolentoistamiljoonan asukkaan suurkaupunki. Hupaisaa on huomata, miten joku Autoliitto tai vastaava välillä vähättelee ruuhkia ja välillä taasen kauhistelee tilanteesta riippuen.

Vero -sana ärsyttää ihmisiä. Maksu on oikea sana rahastamiseen. Tulot on ehdottomasti käytettävä kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen. Senttiäkään ei saa siirtää muualle.

Ihmetyttää, miksi liike-elämä kauppakamareineen asettuu niin vahvasti vastustamaan ruuhkamaksuja. Kaikenlaiselle jakeluliikenteelle on todella tärkeää, ettei aikaa ja rahaa tuhlaannu ruuhkissa seisomiseen. Ironisesti on myös sanottava, että korkeassa asemissa olevien kiireisten liikemiesten luulisi ehdottomasti kannattavan asiaa. "Aika on rahaa". Mitä heille merkitsee 2-6 euron päivämaksu verrattuna nopeaan sukkulointiin. Sitäpaitsi työnantaja maksaa mielellään tuollaisen pikkusumman.

P.s. YLEn Aikainen haastatteli puheenjohtajaa asian tiimoilta. Samalla Enemmistön 40-vuotista historiaa selviteltiin. Se meni nauhalle. Onkohan haastattelu tullut ulos tällä viikolla?

Risto Larjavaara

GENT ON GENTLEMANNI PYÖRÄILYLLE

Uusimmassa Pyöräilykuntien verkosto ry:n Poljin -lehdessä (6/09) on mainio raportti "Gent - pyöräilyn hullu kaupunki" .Tuossa Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa on todella satsattu
pyöräilyolosuhteiden parantamiseen. 1997 avattiin 35 hehtaarin kävelyalue keskustaan. Sen ympärille toteutettiin "30-vyöhyke". Se käsittää 1400 katua. Siellä on sekaliikenne eli pyöräilijät ajavat autojen ja ratikoiden seassa. Pienten nopeuksien ansiosta turvallisuusriski on vähäinen. Suurin osa 30-vyöhykkeen kaduista on yksisuuntaisia, mutta pyöräily on sallittu mplempiin suuntiin.

Joukkoliikenne on lapsille ilmaista ja aikuisetkin matkustavat viikonlopun yöbusseilla ilman lippua.

Vuosittain järjestetään pyöräilynedistämistapahtuma, jolloin yksityisautoilu on kielletty kaupungin keskustassa kokonaan.

p.s. Kyseisessä lehdessä on myös juttu Enemmistöstä " Yli 40 vuotta pyöräilyn puolesta".

SUOJATIEN LIIKENNEMERKKI NÄKYVÄMMÄKSI

Suomessa kyseinen merkki on aika huomaamaton ja turhan pienikin. Hyvä esimerkki paremmin näkyvistä suojatien merkeistä löytyy naapurimaastamme Virosta. Esimerkiksi Pärnussa sinivalkoisen perinteisen merkin ympärillä on neonkeltaiset paksut reunat, joiden ansiosta merkki loistaa kymmenien metrien päähän suojatiestä varoittaen.