OODI PRÄTKÄTTÖMÄLLE PUOLELLE VUODELLE

Ihana aika meluherkälle enemmistöläiselle koittaa kohta. Näyttäytymisalueilta katoavat pommikoneen ääntä matkivat moottoripyöräilijät, jotka luulevat kaikkien ihailevan heidän äänisaasteitaan . Myös kaikenlaiset ferraristit ja heidän matkijansa siirtyvät autotalleihinsa kiillottamaan laitteitaan ja unelmoimaan kevään uudesta esiintymiskaudesta. Kuinka nautinnnollista onkaan marraskuun räntäsateet tai helmikuun pakkaspäivät, kun varmasti tietää, että äkilliset melupommittajat ovat poissa!

Ohessa yleisöosastokirjoitukseni (14.8-19 Vuossari -lehti) Helsingin Vuosaaren varsinaisesta yömeluterrorismista .

Hidastetöyssyillä yörauha

Kesästä toiseen jatkuu järjetön kaahailu ABB:n toimitalon ympäristössä golf-radan takana. Varsinkin viikonloppuisin autoilijat ja moottoripyöräilijät ulvottavat koneitaan aamuyön tunneille saakka. Asvaltti on mustana palaneesta kumista. Järjestysvalta ei saa toistuvaa meluterroria kuriin. Voisiko tätä älyttömyyttä saada estettyä hidastetöyssyillä vai siirtyisivätkö jengit toiseen paikkaan? Onneksi talvi on tulossa ja nukkumarauha palaa.

Saastehulluus vain kiihtyi syyskuun lopussa.. Pirkanmaalla lauantaina 28.9 järjestettiin lukuisia autojen kiihdytysajoja laittomasti. Espoossa annettiin sakkoja ja ajokieltoja ainakin 100 auton yötempauksessa. 

Siis kansainvälisellä ilmastoviikolla!


Risto Larjavaara

Pyöräilyä Tallinnassa

Metsäkalmiston kevyenliikenteen väylä

Nuorempana tuli kierrettyä Viro melko perusteellisesti oman fillarin satulassa. Nyt vanhana jääränä vuokrasin Tallinnassa pyörän ja testasin kaupungin muuttumista.

Reissun jälkeen täytyy todeta, että kyllä kotikaupunkini Helsinki on paljon paremmin ratkaissut liikennesuunnittelun. Meillä on laajentuva metro ja laajentuva raitiotieverkosto ja ennenkaikkea lähes joka paikassa kevyenliikenteen väylät.

Tallinnna on kertakaikkiaan tukehtumassa yksityisautoiluun. Metroa ei ole. Aikoinaan Lasnamäen keskelle rakennettu monikaistainen Laagna tee louhittiin syvälle kalkkikivitasankoon ja keskelle jätettiin iso tila ratikkalinjaa varten. Asukkaita on nykyään reippaasti yli 100 000 ja vain bussit kulkevat sinne.

Pyöräily on hankalaa. Esim. Tartu maanteen reunassa lähestyttäessä keskustaa on kaitein eristetty kapea jalkakäytävä, joka on kuitenkin merkitty myös pyörälliikennevaloin fillariväyläksi. Siinä sitten sikin sokin joka sortin sakki mulkoilee toisilleen.

Nautinnollisin ja paras pyöräväylä on tietenkin Piritan rantatie. Iloinen yllätys oli aivan uusi kevyelliikenteen väylä läpi kumpuilevien mäntymetsien Metsäkalmiston hautausmaalle.

Helsingissä sekä Katajanokalle että Jätkäsaareen pääsee ratikoilla. Tallinnassa on keskeneräinen suunnitelma sataman ja lentokentän yhdistävästä raitsikkalinjasta. Nykyään valtavat jalankulkijamäärät joutuvat ylittämään hankalat monikaistaiset autovylät kulkiessaan Vanhaan kaupunkiin ja Rotermanniin. Satamasuunnitelmat ovat kunnianhimoisia, mutta edelleen niistä puuttuu esim. kävelykannen rakentaminen ja autoilun ohjaaminen sen alle. Piritaan päin on valmistumassa uusi monikaistainen väylä, joka jakaa paremmin autoliikenteen.

Suunnitelmissa on myös toisen kerroksen tasolle rakentuva kävelijöille tarkoitettu promenadi. A- ja D- terminaalien väliin on tulossa jalankulkusilta. Netistä löytyy paljon tietoa miltä Tallinnan satama näyttää tulevaisuudessa.
http://balticguide.ee/tallinnan-satama-uudistuu-tyot-alkavat-jo-ensi-vuonna/


Risto Larjavaara

Viimeinen kipukynnys ylitetty

https://www.fishinginfinland.fi/pielinen (17.6.2019)

Vuosikymmenestä toiseen toistuu median haastattelut bensatolpan äärellä. Autoilijat toistavat otsikon mantraa. Lasketaampa tulevan 5 sentin vaikutusta edestakaiseen matkaan kesämökille Helsingistä Pieliselle. Matka on noin 1000 kilometriä. Nykyautot kuluttavat korkeintaan 10 litraa satasella. Reissun hinta nousee uuden verokorotuksen ansiosta kerrassaan 5 euroa. Sillä taitaa saada yhden tuopin Juuan kaljakuppilassa. 

Enemmistöläisen unelma on, että edes kerran 10 vuodessa kysyttäisiin jalankulkijalta, pyöräilijältä tai joukkoliikenteen käyttäjältä samaa asiaa.


Risto Larjavaara

Sveitsin postibussit

PostAuto.ch

Kävimme katsomassa tytärtämme Sannia ja hänen poikaystäväänsä Philippeä Sveitsin Bernissä. Matkustimme käkikellomaan tunnetusti täsmällisillä junilla upeasti Alppien ainoan ylikulkevan reitin Bernina-rataa pitkin Churista Italian Tiranoon. Se valmistui vuonna 1910. Takaisin tulimme Alppien alitse maailman pisimmän junatunnelin kautta (57 km.) Se taas valmistui yli 100 myöhemmin eli 2016.

Suomessa näin enemmistöläisenä autottomana perheenä on aiheuttanut syvää surua linja-autoliikenteen tyrehtyminen pääväylien ulkopuolella. Sitäkin iloisemmaksi tuli Sveitsissä nähdä kaikkialla keltaisia postiautoja kuin joskus kauan sitten Härmässä. 1900-luvun lopulla Sveitsin postiautoliikenne erityitettiin itsenäiseksi tytäryhtiöksi. Sillä on lähes 1000 bussireittiä ja yli 2000 autoa. Vuosittain matkustajia lienee lähemmäs 150 miljoonaa.

Olisipa hienoa, jos Suomessakin voitaisiin ajatella, että kaiken ei tarvitse tuottaa voittoa. Näin voitaisiin edes jossakin syrjäisemmillä seuduilla yhdistää postinkuljetus ja matkustajat kuljetettaviksi minilinjureilla.


Risto Larjavaara

Keksikää jäänhakkuukone

#Petkele! pic.twitter.com/n5eoPeUKqG 

Jäänhakkaamiseen jalkakäytäviltä käytettiin ennenvanhaan petkeleitä eli jäärautoja, siis suurikokoista talttaa puuvarrella. Nykyhesalaiselle työkalun nimikin lienee tuntematon.

Kerrostalojen sisäänkäyntien edessä on tänä talvena yleensä muhkurainen jääkenttä, jonka päällä on parhaimmassa tapauksessa hiekkaa. Hei pellepelottomat! Keksikää vähä-ääninen moottoripetkele, niin liukastumiskiroilut vähenevät.

Risto Larjavaara

HS julkaisi ylläolevan 20.2.2019.

Enemmistön kevätkokous pidetään maanantaina 25.3. alkaen klo 17:00 Matti Kosolan taloyhtiön kerhotilassa Posliinikatu 4 A:ssa Suomen Arabiassa.