GREATER HELSINKI VISION 2050

Otsikon mukaisen ideakilpailun voittajatyöt ovat esillä Helsingin kaupungintalon alakerrassa 14. tammikuuta saakka. Kilpailun järjestivät Helsingin seudun 14 kaupunkia ja kuntaa. Pääpalkinto oli 160 000 euroa ja palkintoja jaettiin yht. puoli miljoonaa euroa.

Perusoletus oli, että seudun asukasluku kasvaa seuraavien 50 vuoden aikana 1,3 miljoonasta kahteen miljoonaan. Kilpailuohjelmassa painotettiin ilmastouhkaa ja ainutlaatuista luontoa.

Olin äimänkäkenä nähtyäni voittajan karttakuvana. Keskeinen idea on siinä kelluvat tekosaaret Helsingin upean meripanoraaman edustalla, jopa lähellä Suomenlinnaakin. Nämä joustavin pilarijaloin kelluvat ponttoonisaaret muodostavat pelastavan tulvavallin Helsingin ympärille veden uhatessa nousta kovasti. Autottomia saaria yhdistää meren alla kulkeva pikaraitiotie. Tämä viimeksimainittu kohta voisi sytyttää enemmistöläisenkin sydämen, mutta ei kertakaikkiaan ei houkuttele moinen Helsinki. Olennaisimmin Helsingin luontoon liittyy avarat
merinäkymät. Tuollainen keinosaarien rintama pilaisi panoraaman täydellisesti. Ekologisesti tuntuu erittäin epäilyttävältä ja äärimmäisen kalliilta rakentaa tällaisia kolosseja. Miten
merivirtaukset? Onko tällaista tekniikkaa kokeiltu missään näin suurmittaisesti?

Käykää katsomassa ja muodostakaa oma mielipiteenne. Vielä on aikaa muutama päivä.

Risto Larjavaara

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA INHIMILLISEMMÄN LIIKENNEPOLITIIKAN PUOLESTA!

Kuluneena syksynä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry on ollut mediassa enemmän esillä kuin kaiketi koskaan aikaisemmin yhden vuodenajan aikana. Toki vuoden mittaan olemme toimineet muutenkin (lausuntoja, keskustelutilaisuuksia jne).

Ymmärrettävästi toimintamme on keskittynyt paljolti pääkaupunkiseudulle. Aiheellisesti eräs alkuvuosien aktivisti Hämeestä huomautti Enemmistön touhun vähäverisyyttä muualla Suomessa. Totta on. Puolustukseksi jälleen kerran sanottakoon, ettemme saa senttiäkään yhteiskunnalta. Resurssimme talkootyönä ovat hyvin rajalliset. Joulupukkia taasen kerran kiitämme joulurahasta. Pystymme keväällä painattamaan ja postittamaan juhlanumeron yhdistyksen 40 vuotisen taipaleen kunniaksi. Syysnumeron mukana lähetimme pyynnön parillekymmenelle alkuaikojen aktivistille tekstien saamiseksi lehteen. Odotamme niitä helmikuun loppuun asti toki muiltakin vuosikymmenien saatossa toimineille. Muisteluksia ja mielipiteitä. Suurkiitos etukäteen!

Vuoden lopun ilouutinen oli Hesarin 27.12 kyselytutkimus, joka otsikoitiin: Pääkaupunkiseudun asukkaat haluavat rajoittaa autoilua Helsingin keskustassa. Sen mukaan kuusi kymmenestä haluaa hillitä yksityisautoilua. Neljännes taasen helpottaa. Vanhan kaavan mukaan espoolaiset ovat eniten rajoittamattoman yksityisautoilun puolesta. Se toki on huomattu jo aikoja sitten Hesan keskustassa.

Kiitos teille nettisivuillamme ja blogissamme käyneille. Jatkamme edelleen noin kerran viikossa blogijuttujamme. Keskimäärin 2500 käyntiä on sentään kuukausittain mukava määrä.

Arvokkaasti Enemmistö ry:n pj. Risto Larjavaara

PYSÄKÖINNINTARKASTAJASTA TULLUT TOIVEAMMATTI!

Onko tämä totta vai viinien huumaa? Totta se on. Enimmillään hakemuksia on tullut Helsingin kaupungin rakennusvirastoon 470 yhdellä hakukierroksella. Heistä 30 on otettu haastatteluun ja vain 10 pääsi koulutukseen. Valtaosa hakijoista on ollut miehiä. Onko tulevaisuudessa "lappuliisoista" tulossa "lappulasseja"? Kaikille kahden kuukauden koulutuksen jälkeen on tiedossa työpaikka.

Tukholmassa pysäköinnintarkastajia on noin kymmenkertainen määrä ja sen huomaa katukuvassa. Jalkakäytäville parkkeerattuja autoja ei näe juuri ollenkaan. Helsingissä tämä taasen on maantapa tai oikeammin "kaupungintapa" Katsokaa vaikkapa Mechelininkatua.

Iltapäivälehdet uutisoivat säännöllisesti kohuartikkeleita, joissa suuttunut autoilija uhkailee tai käyttää jopa väkivaltaa autollaan tai nyrkillään lappuliisoja kohtaan. Väistämättä tulee mieleen, että välillä tämä on tarkoituksellista esimerkin näyttöä. Lappuliisat muka liian herkästi antavat lappuja. Yleisönosastoissa ammattikuntaa voidaan solvata mielinmäärin.

Jokainen ajatteleva autoilijakin tajuaa, että pysäköinnintarkastajat ajavat paljolti autoilijoiden etuja. Ilman heitä parkkipaikkoja olisi vaikea löytää, koska vaihtuvuus olisi vähäistä.

Iloitkaamme, että alalle on paljon hakijoita. Toivokaamme, että Helsinki perustaisi paljon uusia virkoja. Näin kaupunkikuva kohenisi, jalankulkijoiden turvallisuuden tunne paranisi, puistot kaunistuisivat ja kaupunkikin saisi paremmin rahaa ammattikunnan palkkoihin. Totuushan on, että ei kaupunki parkkimaksuilla juuri rikastu.

Risto Larjavaara

LIIKENNETURVAN SYYSKOKOUS

Enemmistö ry:n edustaja DI Matti Kosola valittiin hallitukseen Suojattoman liikenteen mandaatilla varamieheksi DI Juhani Tenhuselle (SULI). Ensi vuosi on ikääntyneen Suomen ilmentymä: Rahtarit 35 v, Enemmistö ry 40 v, Autokoulut 70 v ja Autoliitto 90 vuotta.

Liikenneturvan painopiste ensi vuodelle on moottoriajoneuvon turvallisuus, mikä tarkoittaa etenkin mopojen ja moottoripyörien huolestuttavaa tilannetta. Kampanjointiin on todella aihetta!

Kokouksen jälkeen kuultiin STM:n projektipäällikön Ismo Tuomisen esitelmä "Alkoholiohjelmasta". Tavoite 0,2 promillea oli vähällä toteutua ministeri Luhtasen aikana ja ilmeisesti toteutuukin lähiaikoina.

Ennuste vuodelta 2004 alkoholin kulutuksen suhteen on toteutunut tarkasti. Alkoholistien määrä on noussut 400 000:sta 600 000:een. 20% miehestä ja 10% naisista on alkoholisteja. Tilanne näkyy niin terveys- kuin liikenneasioissa.

Etyylialkoholi ei nyt keksittynä pääsisi lainkaan ihmisten käsiin ja teollisuuskin tarvitsisi erityisluvan sen käyttöön. Siksi se on siirretty kemikaalilistan käsittelyssä viimeiseksi eli 4800:nneksi. Lisätietoja STM:n esitteistä ja netistä.

KAKSI MAINIOTA PYÖRÄHISTORIIKKIA

Tänä vuonna on ilmestynyt kerrassaan kaksi korkeatasoista pyöräilyn
historiaa valottavaa teosta.

Mielenkiintoisempi on Tampereella paraikaa esillä olevaan näyttelyyn liittyvä "Velomania!: Pyörällä halki aikojen (Tre Vapriikki 2007, 255 s. Tampereen museoiden julkaisuja) Lainaan Vesa Karosen artikkelista "Suomen kirjallisuuden cyclomaaneja ja pyöräraivoilijoita" pari kohtaa. Hän kuvailee pyöräilyn suomalaisen uranuurtajan kirjailija ja valokuvaaja Into Konrad Inhan Saksan matkaa vuonna 1886 erityisesti Baijerissa: "Olin hiukan humalassakin kulkenut, sillä join heidän oluttansa keskimäärin 5 literiä päivässä". Kirjailija Pentti Haanpää polki jo 1920-luvulla pitkiä matkoja. Kesällä hän pysähtyi Punkaharjulle, mutta se oli "liiaksi herrasväen paikka". Kolin tieltä hän kääntyi syrjään vältellessään "autoja ja herroja ja epämääräistä
hienoutta. Kieltolain loppuessa 1932 Haanpää polki kotoaan Piippolasta 100 kilometriä Raahen alkoholiliikkeeseen. Kuka muuten muistaa Vesa Karosen ja Pekka Tarkan väittelyt Hesarissa ajoasennosta. Tarkka kannatti pystyasentoa ja Karonen kyyristyvämpää. Sekin on jo
pyöräilyhistoriaa!

Vesa Rohilan "Nostalgiset polkupyörät" (Hki Alfamer 2007, 160 s.) keskittyy ennenkaikkea suomalaisen polkupyöräteollisuuden vaiheisiin. Kirja on upeasti kuvitettu. Lopussa on 14 sivulla yli 550 suomalaista pyörämerkkiä aakkosittain Aamuruskosta Ystävään.

KAUPPAKAMARIN PUKSUPOIKA

Aluksi ajattelin, että kaupunginjohtaja Pajunen syöttää pajunköyttä vaatiessaan lisää autoja Helsingin keskustaan. Tä! Arkisinhan niitä on kaikkialla jalkakäytäviä myöten. Käytännössä ydinkeskusta romahtaisi richterin asteikolla seitsemän, koska maanalaisia parkkihalleja on jo nyt runsaasti puolityhjinä ja lisää on rakenteilla mm. Stockmannille (650 paikkaa). Onneksi voimakkaita maanjäristyksiä ei Suomessa esiinny.

Risto Larjavaara

Julkaistu Metro-lehdessä 22.11.

Samasta aiheesta Kansan Uutisten Viikkolehti julkaisi 23.11. kokoaukeaman jutun "Ympäristöväki ei hyväksy puheita yksityisautoilun lisäämisestä". Artikkelissa Enemmistön puheenjohtaja ja Uudenmaan Ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja Leo Stranius suomivat voimakkaasti Pajusen, Helsingin kauppakamarin ja ns. Vetovoimatyöryhmän esityksiä.

LAHTI - PIETARI KULTTUURIRATA

Komea kulttuuriteko Lahden kaupungilta. Värikkäässä kuvateoksessa paneudutaan otsikon mukaisesti tähän rataväliin monipuolisesti. Lisäksi mukana on mm. Hannu Niklanderin "Kirjallisuutta raiteilla" ja Markku Kosken "Elokuva ja rautatie - rakkautta ensi silmäyksellä" -esseet.
Kustantaja: Lahden kaupunginmuseo ja Lahden kulttuuripääkaupunkihanke.
Toimittaja: Heini Moisio
Lahti 2006

Vesi, rauta, kumi, ilma, tyhjyys.

Ratahallintokeskus kertoi raiteista 12.11.07 Enemmistö ry:n syyskokouksessa


Liikkuminen ja kuljettaminen on ekologian ja energian kannalta nykyajan oleellisin ongelmakenttä. Raiteilla raskaskin lasti kulkee kevyesti. Vain avaruudessa pikät matkat ovat ekologisempia kunhan sinne on ensin päästy. Siellä ei ole juurikaan kitkaa eikä painovoimaa. Raiteet eivät ole saaneet asemaa, joka niille kuuluisi ainakin pitkillä matkoilla. Kumia kuluu liikaa. Periaatteessa henkilöraideliikenne on kilpailukykyistä jopa välillä Helsinki -Oulu.

Enemmistö ry:n syyskokouksessa esitelmöi Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko. Aluksi kannattaa muistaa, että Suomen rataverkosta on lähes 95% yksiraiteista. Myös Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Juha-Heikki Pasanen oli paikalla vastaamassa yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Ehkä arvaat, että puhuttiin paljon rahasta. Se tulee raiteisiin tipoittain mm. lisäbudjeteilla. Pitkäjänteinen rahoitus olisi tehokkaampaa. Niemimuukko totesi, että alhaisella rahoituksella huonokuntoisimpia rataosuuksia joudutaan sulkemaan turvallisuussyistä. Vain junaturvallisuuden vaarantuminen herättää päättäjät.

Ville Komsi kysyi, miten harvat ja erikoistuneet urakoitsijat pärjäävät silloin, kun rahat tai kelit ovat lopussa. Ratahallintokeskus on ns. tilaajalaitos. Kuitenkin se on päässyt tilanteeseen, jossa alihankkijat on voitu pitää toimivan yhteistyön piirissä.

Matti Kosola esitti mielipiteenään, että kaikki olevat radat on pidettävä välttävässä kunnossa. Malmi- ja ainakin luonnonkiviesiintymiä voi löytyä lisää mistä vain. Olemassaoleva rata voi alentaa kynnystä ottaa esiintymä käyttöön. Pian aloittavan Talvivaaran kaivoksen tarvitsema uusi rataosuus on vain vain 25 km pitkä.

Yleiskeskustelu painottui vahvasti junaliikenteen lisäämisen puoleen koko maassa. Lapin turismia tulisi hoitaa enemmän ja pidemmälle junilla. Nopeutta ja matkustusmukavuutta voidaan lisätä. Onko ravintolatoiminnan verotusta junissa mahdollista keventää?

Ratahallintokeskus saa valtiolta vuosittain 345 miljonaa euroa, mutta esittää siihen 80 miljoonan euron lisäystä. Pahimmat pullonkaulat ovat Pohjanmaan rata (yksi raide) ja Kaakkois-Suomessa rataosa välillä Luumäki-Imatra. Tasoristeykset on huutava ongelma, mutta puomikaan ei näytä auttavan, koska niitä ajetaan rikki nyt jopa 250 kpl vuodessa. Tornion ja Kolarin välisellä radalla on kilometrin matkalla jopa yli kymmenen tasoristeystä.

Rahoitusnäkymien mukaan junaliikenteen kilpailukyky huononisi ja markkinaosuus laskisi. Enemmistö ry haluaa päinvastaista kehitystä. Ratatyöt työllistävät koko maassa ja varsinkin taantuman aikana ne ovat edullisia teettää. Lähivuosina siis pitäisi ratoihin ja junalikenteeseen satsata, kun ylikuumentunut talouskehitys jäähtyy. Henkilöautoja myydään nytkin halpuuden harhalla samalla, kun auton rahoitus kallistuu. Kansantalous menettää ”ruostumisella” kuudessa vuodessa näiden uusien auton arvon. Ratoihin tehty investointi vaikuttaa keskimäärin 30 vuotta, sillat elävät yli sata vuotta.


Matti Kosola

YKSITYISAUTOILUN KASVULLE LOPULLINEN SINETTI?

Toivottavasti olen täysin väärässä otsikon suhteen. Miksi epäilen? Miksi autoala ja moottoritoimittajat hihkuvat onnesta valtavien veroalennuksien johdosta. Ovatko he aidosti onnellisia, että päästöt mahdollisesti vähenevät kokonaisuudessaan ja ympäristön kuormitus vähenee? Seuraavassa pessimistiset epäilykseni:

Autoverotuksen suuri alennus houkuttelee ostamaan yhä uusia autoja. Perheisiin hankitaan kakkosauto, joka aiheuttaa sen, että puolisokin (käytännössä nainen) helpommin siirtyy joukkoliikenteestä yksityisautoiluun työmatkoillakin. Tämä on todella ison luokan kuolinisku joukkoliikenteelle!

Rivointa loppusyksyn iltapäivälehtien ym. "ilmaisessa uutismarkkinoinnissa" on suora houkuttelu ostamaan vuoden loppuun mennessä jättikokoisia Land-Rovereita ja vastaavia möhkäleitä. Isot Porschetkin peesiin. Voiko iljettävämpää markkinointia olla! Näin säästät tuhansia ja tuhansia euroja, jotta voit sitten tulevina vuosina machoilla ja kaupunkimaastureiden massoilla pelotella jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Järkevät vähän kuluttavat pikkuautot saavat pelätä samoin tavoin. Miten itsekästä ja lapsellista voikaan tyhmimpien miesten ja naistenkin moottorimaailma olla!

Ymmärrettävästi veromuutoksen takia myös käytettyjen autojen hinnat laskevat olennaisesti. Näin uuteen vaihtaja ei suuremmin hyödy veroalennuksesta. Kuka hyötyy? Halvemmat uusien ja käytettyjen autojen hinnat houkuttelevat autottoman hankkimaan peltilehmän. Kuka tästä eniten kärsii? Tietysti joukkoliikenne ja ympäristö.

Minua on jo vuosikymmeniä ärsyttänyt tämä "luontoystävällisyys"-näkökulma. Katalysaattorit ym. ratkaisevat muka kaiken. Nyt ei autoilijaa voi omatunto enää soimata. Autokannan kasvu kuitenkin kasvattaa kasvihuonekaasuja mutta ennenkaikkea pienhiukkasia. Hesarin autoliitteessä "Tallirenki"- kolumnisti sanoo 10.11: "Pienhiukkaset aiheuttavat (Kansanterveyslaitoksen arvion mukaan) 1300 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa, dieselautot ovat liikennepölyn, kotoisen teollisuutemme ja kaukokulkeuman ohella syypäitä siihen. Eli pienhiukkasista aiheutuu kolme kertaa enemmän kuolemia kuin liikenneonnettomuuksista!"
Onneksi on nyt kostea marraskuu. Kevättalven nastarenkaat tekevät taasen ikävän tehtävänsä ennenkaikkea astmaatikoille!

Lopuksi optimismia. Toivon hartaasti, että EU:n 120 gramman päästötavoiteraja toteutuisi nopeasti. Nyt tuo Suomessa verotuksen taitepisteeksi asetettu 180 gramman hiilidioksidipäästö ajeltulta kilometriltä ei todellakaan ohjaa hankkimaan vähäpäästöisempiä autoa. Keskikokoiset kaupunkimaasturitkin jäänevät suurimmalta osin raja-arvon alle.

Risto Larjavaara

RADAT KUNTOON

Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko selvittää rautateittemme nykykuntoa ja ratojen tulevaisuutta maanantaina 12.11 klo 18.00 ravintola Elielin kabinetissa Helsingin rautatieasemalla (ison salin perimmäisessä kulmassa) 17.30 Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry:n sääntömääräinen syyskokous Postitimme viime viikolla Enemmistö 2/07 -lehtykäisen säästösyistä vain viime vuosina maksaneille jäsenille. Satsaamme ensi kevääseen, jolloin lähetämme tuhdimman juhlanumeron 40 vuoden taipaleen kunniaksi. Lopuksi kaunis kiitos taasen salaperäiselle Joulupukille, joka on tukenut meitä reilusti. Rahaa tarvitaankin nimenomaan laadukkaamman kevätlehden painatuskuluihin.

ENEMMISTÖÄKIN YLESSÄ!

Radiosarjassa "Villit vuodet" - Suuret luokat haastatellaan Enemmistön pj. Risto Larjavaaraa. Ohjelma kuunneltavissa Areenasta 27.10.-26.12. Tänä viikonloppuna la 19.33 Radio Peilissä. Kaiketi myös sunnuntaina Radio Peilissä. Ohjelman tarkempi nimi on "Rauta-autojen kulta-aika".

ALKAAKO KAUPUNKISUUNNITTELUSSA VIHDOINKIN UUSI VAIHE?

Suurella mieltymyksellä luin Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäen haastattelun Hesarissa (14.10.). Hän visioi tulevasta Marja-Vantaasta pyöräilykaupunkia: "Siitä tulee ensimmäinen asuinalue, jossa kaupunkisuunnittelu lähtee liikkeelle polkupyöräilyn ehdoilla."
Peltomäen mukaan laadukkaat pyörätiet ovat tärkeitä. Tuleville juna-asemille tullaan varaamaan hyvät säilytyspaikat pyörille. Kevyen liikenteen suosimisen toivotaan näkyvän vähentyvänä autoiluna ja parempana kansanterveytenä.

Pääkaupunkiseudulla on edessä valtavia rakennuskohteita. Tällaisia ovat muun muassa Jätkäsaaren ja Kalasataman uudet asuinalueet, Keski-Pasila, Sipoon alueiden mahdollinen liittäminen Helsinkiin ja joskus Malmin lentokenttäkin. Näissä on todella otettava jo suunnitteluvaiheessa huomioon pyöräilyn edellytysten parantaminen. Samoin uusille länsimetron asemille on saatava katetut pyöräparkit, joissa on kameravalvonta. Nykyään suuri osa lähipyöräilystä metro- ja juna-asemille jää tekemättä varkauksien ja ilkivallan takia.

Risto Larjavaara

VAPAASEEN AUTOETUUN PUUTUTTAVA

Vapaa autoetu tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa kaikki autosta
johtuvat kustannukset. Suomessa on n. 80000 työsuhdeautoa, joista kolme
neljästä on vapaan autoedun piirissä. Tässä hajahuomioita aiheeseen:
- Ajokilometrejä tulee enemmän, kun polttoaineenkin maksaa työnantaja.
- Autot ovat keskimääräistä suurempia ja enemmän kuluttavia.
- Suuret kaupunkimaasturit eivät houkuttele taloudelliseen ajoon.
- "Firma maksaa" asenne houkuttaa tehokkailla autoilla helpommin
kaahailuun.
- Vapaan autoedun suosio osoittaa, että se on edullinen sekä
työnantajalle sekä työntekijälle. Edullisuus siirtyy muiden
veronmaksajien kontolle, jotka eivät voi harrastaa tällaista
verosuunnittelua.

Viime aikoina on aihe kirvoittanut ansiokasta keskustelua Hesarin
pääkirjoitusta myöten. Miksi Suomessa suorastaan houkutellaan
ylenmääräiseen autonkäyttöön valtiovallan siunauksella. Tarttis tehdä
jotakin!