MATIKKANERO SANOO TOTUUDEN

30-vuotias Tuomas Hytönen todisti vuosi sitten ensimmäisenä tutkijana maailmassa niin kutsutun A2-konjektuurin. Ääärimmilleen kansankielistettynä se tarkoittaa kahden suureen epälineaariseksi luullun suhteen todistamista lineaariksi.
Hytönen valmistui tekniikan tohtoriksi 21-vuotiaana. Ylioppilaslehden (11/11) haastattelussa häneltä kysytään, mikä ärsyttää:
"Liian paljon autoilijoiden lähtökohdista toteutetut liikenneratkaisut". Harrastuksikseen Hytönen mainitsee suunnistuksen, hiihdon, pyöräilyn ja melonnan.

LÄNSIVÄYLÄLLE PYÖRÄKAISTA HÄH?

Suuri ärtymyksen sekainen ihmetys heräsi, kun näki kutsun fillarimielenosoitukseen
Länsiväylälle 13.9. Mitä järkeä siinä on? Kuka haluaisi pyöräillä moottoritien reunassa
ja pelätä rampeille ampaisevia autoja? Seuraavana päivänä oli lehdissä kuva hienosta
kaupunkubulevardista moottoritien paikalla Lauttasaaressa. Johan valkeni iloksi.
Tuossahan on järkeä. Saadaan lisää rakennuspinta-alaa, moottoritien melu vähenee ja
vihreän bulevardin reunassa olisivat pyöräväylät. Ajatus jatkoi Lahden moottoritielle.
Miksi Vanhankaupungin jälkeen väylän pitää kulkea kamalassa meluaitakaukalossa,
joka jakaa Kumpulan ja Arabian jyrkästi erilleen. Entä Itäväylä? Kulosaaressa se jakaa
tökerösti saaren kahteen osaan romuttaen koko vanhan ajatuksen idyllisestä
puutarhakaupungista.

    Risto Larjavaara

AUTOPAIKAT JA ASUNTOJEN HINNAT HELSINGISSÄ

On kerrassaan mainiota, että on vihdoinkin alettu enemmän keskustella siitä, miten autottomat taloudet joutuvat kustantamaan suurilla summilla autopaikkoja kaavoituksessa. Hesarissa oli 13.9 kaksi asiantuntevaa mielipidekirjoitusta aiheesta. Lainataan kummastakin lyhyt ote:
1. Kivekäs, Otso: Autopaikat yksi syy asuntopulaan "Jätkäsaari on kävelyetäisyydellä kaikista keskustan palveluista. Asukas voi käyttää kulkemiseen kahta raitiovaunulinjaa ja metroa. Pakottamalla asukkaat maksamaan toisten autoilu, kaupunki ohjaa heitä liikkumistapaan, josta on kaikkein eniten  haittaa ja kuluja muille. Tässä ei ole mitään järkeä."
2.Tulenheimo, Martti: Autotonkin maksaa autopaikoista "Miksi markkinatalous hylätään, kun kyse on yksityisten pysäköintikulujen maksamisesta? Ongelman ydin on kaupungin asettamissa parkkipaikkojen minimisäännöissä. On väärin, että asumiskulujen ja autopaikkojen kytköstä ei pureta. Parkkinormia on muutettava. Kantakaupungissa 60-70 prosentilla ei ole autoa."

KAUPUNKIMUOTOILUA

   Jyväskylän kävelykatu

Äskettäin on ilmestynyt isokokoinen 50-sivuinen vihkonen nimeltään Kaupunkimuotoilu 30 -kaupunkiympäristön suunnittelun kolme vuosikymmentä. Siinä mennään 1980-luvulta nykyhetkeen nimen mukaisesti aina kadunkalusteita myöten.

Teoksessa on hyvin keskeistä eri kaupunkien kävelykadut (Pietarsaari, Jyväskylä, Rauma, Kotka). Helsingin Keskuskadusta lkeskustellaan neljän asiantuntijan voimin. Lainataanpa ote:
Keskuskadun suunnittelun tavoitteeksi asetettiin "Helsingin ensimmäinen oikea kävelykatu". Mitkä asiat tekevät oikean kävelykadun?
- Siellä ei ole autoja, on kuppiloita, ravintoloita, jotain joka houkuttelee oleskelemaan ja viihtymään
- Kävelykadulla ei saa olla huoltoliikennettä sotkemassa.
- Pitää olla sellaista, mikä houkuttelee myös talvella. Suomessa on pitkä talvi.

Miksi aiemmat kävelykadut eivät ole "oikeita" kävelykatuja?
-Isolla Roballa enemmän autoja kuin ihmisiä. Se on myös väärässä
paikassa, eikä se liity luontevasti muihin kävelyalueisiin
-Salomonkatu on kyllä kävelykatu, se on esteetön ja materiaalit ovat korkeatasoisia, mutta sillä ei ole kadun tilallisia ominaisuuksia, se on enemmänkin rakennusten välinen välitila tai aukiosarja.

KAUPPATORIN EDUSTUSMAISEMA IHMISILLE EIKÄ PELTILEHMILLE

Hesari otsikoi 30.8 näyttävästi: "Kauppatori on autoja varten". Tunnettu yhdysvaltalainen
arkkitehti Fred Kent ihmettelee, miten autot ja parkkipaikka ovat syöneet suuren osan
rannasta eikä jalankulkijoilla ole sinne asiaa. Hän toteaakin, että  autoilla on täällä paras
näkymä."  Näinhän se on ollut vuosikymmenet eikä mikään ole muuttunut. Yli viisi vuotta
sitten (31.3.2006) Hesari julkaisi kirjoitukseni "Merellinen ehostus alkuun Kauppatorilla"
Lainaan suoran otteen siitä: Ydinkeskustan tärkein maisemapaikka merelle on
Kauppatorin eteläreuna. Jostain käsittämättömästä syystä tämä alue on pyhitetty
parkkipaikoille ja niitä etsiville.. Eiköhän merellisen Helsingin suunnittelu aloiteta tästä
paraatipaikasta. Autojen tilalle sijoitettakoon tyylikkäin rakenteellisin estein jalankulkijoille
 pyhitetty alue maisemaan sopivin kivipenkein. Kesäisin sinne sopii parikin kevytrakenteista
kahvilaa.

Nyt päättäjät toimiin, kun ihan aito amerikkalainen ja New Yorkissa toimivan
"Project for Public Spaces" järjestön vetäjä Fred Kent sanoo totuuden.

   Risto Larjavaara

TYHMÄKÄYNNILLÄ OJASTA ALLIKKOON

Alkaa olla kohta suvi takana. Ennenvanhaan kesähelteillä autoilijat vaistomaisemmin sammuttivat moottorinsa eivätkä saastuttaneet tyhjäkäynnillä itseään avonaisten ikkunoiden välityksellä.

Nykyään tehokkaat kylmäilmastoinnit alkavat olla itsestäänselvyys henkilöautoissa. Mitä tekee nykyajan autoilija kesähelteillä? Pitää moottorin käynnissä, jotta sisällä ikkunat suljettuina on ihanan viileää ja raikasta. Viis jalankulkijoista, jotka saavat niellä pakokaasut entiseen tapaan.

Tyhmyyden ja itsekkyyden uusi avio- eikun autoliitto!

Risto Larjavaara

VENÄJÄLTÄ MALLIA SUOMELLE

Karjalankannaksella Vuoksen pohjoispuolelle aletaan rakentaa 62
kilometriä uutta rataa. Nykyinen Suomesta Pietariin johtava rata on
uusine Allegro-matkustajajunineen käynyt ahtaaksi myös laajenevan
tavaraliikenteen seurauksena. Tavaraliikenteen siirto uudelle
linjaukselle Pietarista Imatralle edellyttää toivomuksen, että Suomen
puolella vilkkaalle Luumäen ja Imatran väliselle osuudelle saataisiin
toinen raidepari.  Karjalankannaksen rataverkon uusiminen on
miljardiluokan juttu. Nyt Suomi rakentamaan noin 270 miljoonalla
Luumäen ja Imatran osuus. Siitä on kauaskantoiset hyödyt tavara- ja
matkustajaliikenteelle!

SEVILLA NÄYTTÄÄ MALLIA MUILLE ESPANJAN KAUPUNGEILLE

Espanjassa pyöräilyä on pidetty paljolti vain virkistysmuotona ja
harrastuksena. Sevillassa vajaan 100 kilometrin moderni pyörätieverkko,
2500 kaupunkipyörää ja 250 asemaa niille ovat tehneet ihmeitä.
Kulkutapaosuus on hypännyt 0,2 prosentista vajaaseen seitsemään.
"Skaalaammalla suurin osa autoliikenteen kaduista takasin
kaksikaistaisiksi ja antamalla tila pyräkaistoille, olemme pystyneet
laajentamaan myös jalkakäytäviä ja antamaan näin kadut takaisin
ihmisille."
Ilmansaasteiden määrä on kääntynyt laskuun  ja liikenneruuhkat
vähentyneet.
Laajempi artikkeli Sevillan parturista eikun pyöräihmeestä löytyy
Pyöräilykuntien verkoston Poljin -lehdestä (2/11).

TARPEELLINEN TIETOISKU

Muistattehan, miten menneinä vuosina YLE:n tv-ohjelmissa oli
tietoiskuja mitä moninaisimmista aiheista. Niillä tavoitettiin isot
ihmismäärät ja pystyttiin vaikuttamaan ihmisten käyttäytymisiin. On
asioita, joita ei kouluissa opeteta. Niitä jotenkin pidetään
itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi kaupunkien vilkasliikenteisillä
jalkakäytävillä ihmiset ovat pääsääntöisesti oppineet kävelemään
menosuuntaansa oikealla puolella jalkakäytävää.   Seuraavassa olisi
tosi tarpeellinen tietoisku.
Ikuisesti on kiistelty, millä puolella kevyen liikenteen väylää
jalankukijoiden olisi käveltävä. Todellinen ongelma on keskellä kävely.
Jos ohitat polkupyörällä kelloa soittaen, tulos on yleensä arvaamaton.
Pariskunta hätääntyy. Toinen menee toiselle ja toinen toiselle
puolelle. Kellon soittamisesta voi saada haukut. Jos et soita kelloa,
sinun pitää hiljentää kävelytahtiin jalankulkijan turvaksi tai ohittaa
tarpeeksi kaukaa. On muistettava, että jalankulkijoita oli jo
satojatuhansia vuosia ennen pyörän keksimistä. Yksinkertainen
tietoiskun viesti on, että jalankulkija kävelisi vakaasti jommalla
kummalla reunalla. Se olisi sekä jalankulkijan että pyöräilijän
yhteinen etu. Tuo keskellä kävely on kaikkein arvaamattominta!

KAAHAUSKULTTUURIN OPETUSTA

Edellisessä blogissa ihmeteltiin, mistä järjetön nuorten miesten kaahauskulttuuri sikiää.
Rauhallisena kesäsunnuntaina 24.7 Helsingin ydinkeskustassa järjestetään Espan
ympäriajo ralliohjuksilla. Paikalla mannekiineina rallimestari Sebastien Loeb ja hänen
kisällinsä Kimi Räikkönen. Tähänkö on tultu?  Ydinkeskustan ihana Espan puistoalue
ympäristöineen valjastetaan rallikaahausnäytökseen. Oi aikoja oi tapoja!

TERRORISMI KADUILLAMME

Ma 4.7 kaksi 18-vuotiasta miestä kuoli ja 17-vuotias tyttö
loukkaantui Espoon Jupperissa. Poliisin mukaan he ajoivat 50 kilometrin
rajoitusalueella yli 120 km vauhdilla. Asukkaiden mielestä onnettomuus
olisi voitu välttää, jos paikalla olisi kiertoliittymä. Hanketta on
lykännyt 5.8 milj. euron hinta. Kiertoliittymät ovat mainio asia ja ne
hillitsevät vauhtisokeuttakin.
Mutta HALOO!!! Tuollaiset yli 120 km nopeudet kaupunkirakenteessa
ovat täydellisen järjettömiä. Jokainen jalankulkija on elämänsä aikana
kuollakseen pelännyt näitä kesäkaahareita. Prätkäjätkät ulvottavat
moottoreitaan valtavilla nopeuksilla ja terrosisoivat kokonaisia
kaupunginosia melusaasteillaan. Millähän tämä käsittämätön nuorten
miesten kaahauskulttuuri saataisiin aisoihin?

FILLAROINTIA TALLINNASSA

Otin fillarin mukaan naapurimaan pääkaupunkiin. Satamassa odotti valmis 
halpa hotellihuone, josta oli hyvä lähteä eri suuntiin.
Itään pääsee hetkessä kaupungin parhaimmalle pyörätielle Piritaan ja
merenrantaa seuraillen pitemmällekin. Paluumatkalla poikkesin
Maarjamäen linnan eli Viron historiallisen museon takapihalle. Sinne on
kerätty Stalinin, Leninin ym. patsaita. Paikka on sen valtavan
betonimuistomerkin vieressä, jonka obeliski näkyy hyvin laivoista.
Historian lehdet havisevat!
Seuraavana päivänä suuntasin länteen kohti Rocca al Maren Seurasaarta
vastavaa kaunista puistoaluetta. Yllätyksekseni heti sataman
länsilaidalla sijaitsevan valtavan Kaupungihallin alta lähtee parin
kilometrin komea kevyen liikenteen väylä ohi Kalasataman. Se on
tyylikkäästi rakennettu entisen satamaradan paikalle kuten Helsingissä
nyt rakennetaan "Baanaa". Roccan ja Stroomi randin väliin on tehty
rantoja myötäillen erinomainen kevyen liikenteen väylä.
Tallinnan keskustassa pyöräily on vaikeaa puuttuvien pyöräväylien
takia. Suuresti ihmetyttää se, että sataman valtavien turistijoukkojen
on vuosikymmenestä toiseen kuljettava vilkasliikenteisten
monikaistaisten autoväylien lävitse keskikorokkeilla odotellen
liikennevalojen hidasta vaihtumista. Olisi korkea aika saada
turvallisia jalankulkusiltoja tai tunneleita, jolloin keskusta-alue
olisi hetkessä tavoitettavissa.

Tallinnassa kaikki 65 vuotta täyttäneet saavat ilmaiset kyydit
ratikoissa, trollikoissa ja busseissa. Mukana pitää olla iän todistava
henkilökortti (ellei takuuvarmasti muutenkin näe matkustajan
kurttuisuutta heh heh vitsi). Tämä koskee siis kaikkia iän ylittäneitä
eli myös suomalaisia turisteja. On ikääntymisessä tällainenkin etu
edessä!

Lopuksi kevennykseksi kuva ihmehärvelistä eli pedaalibubista.
Erityisesti englantilaiset miehet kaahaavat kovasti mölyten sellaisella
Tallinnan vanhassa kaupungissa. Kuulemma vastaavia on 
Keski-Euroopassa paljonkin!

   Risto Larjavaara

LINJA-AUTOLIIKENTEEN VEROTUSTA ALENNETTAVA

Suomessa matkalippujen arvonlisävero on 9 prosenttia. Esim. Tanskassa sitä ei peritä
ollenkaan. Useissa maissa linja-autoliikenteelle anntetaan helpotuksia polttoaineverosta.
Etelä-Euroopassa tuet saattavat olla jopa 80 %, kun Suomessa tuet liikevaihdosta linja-
autoliikenteessä jäävät vain 7 prosenttiin. Näillä luvuilla ymmärtää hyvin, miksi vuoroja eri
puolilla Suomea jatkuvasti vähennetään. Kierre on murheellisen loputon. Lippuhintoja
joudutaan nostamaan ja matkustajat siirtyvät yksityisautoihinsa. Tarttis tehdä jotain!