KAUPUNGIN SIELUA ETSIMÄSSÄ

Äskettäin on ilmestynyt muhkea teos Helsingin kaupunkisuunnittelusta. Tekijä on
Pertti Mustonen ja tarkka nimi on " Kaupungin sielua etsimässä. Kertomus
Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykaikaan". Erityisesti 9. luku
Liikennesuunnitteluosastosta nimellä "Insinöörien viisaudella"  on varmaan kiinnostava
tämän blogin lukijoille.

Sivu 245: Ilaskivestä alkoi tulla yksityisautoilijoitten sankari. Tässä
yksityisautoilevassa valtiotieteen tohtorissa ja taivaalla kurvaavassa
yksityislentäjässä alkoi olla vapaan autoilijan itsenäisyystaistelun symboliarvoa.
Myöhemmin, kun Ilaskivi 1980-luvun alusta aloitti kaupunginjohtajana, hänen
symboliarvonsa yksityisautoilun messiaana kuitenkin nopeasti haalistui.
"Kun Ilaskivi oli valittu kaupunginjohtajaksi ja oli ollut tehtävässään vuoden päivät,
hän kutsui minut luokseen ja sanoi, että olin oikeassa siinä, että Helsingissä
pitää suosia joukkoliikennettä. Kaupunki ei pysty muuten toimimaan. Hän myönsi
olleensa väärässä vastustaessaan bussi- ja raitiovaunukaistoja ja ajaessaan vain
henkilöautoliikenteen asiaa. Minusta tämä käytös oli komeaa ja kunnioitettavaa",
Salmivaara kiittää.

Näin siis sanoi vuonna 1971 liikennesuunnittelupäälliköksi valittu DI
Heikki Salmivaara.

Samaisessa yhdeksännessä luvussa Enemmistökin tulee vahvasti esille.

METROA KEHUN AINA MUTTA...

Viime elokuussa Vuosaaren päätemetroasemalle alettiin rakentaa lasisia laituriovia.
Lokakuussa niiden piti olla matkustajien käytössä. Nyt on toukokuun loppu.

Tässä välissä asiakkaat ovat aamuruuhkissa tuskailleet operaatiota, jossa eka juna
odottaa puskurilla toista, jonka tyhjentymisen vartija verkkaasti kävellen tarkistaa
(Japanissa sama tehtäisiin juosten). Sitten odottamaan junien vaihtumista. Välillä
tämä operaatio myöhästyttää koko metroliikennettä.

Ymmärrän hyvin, että testattaessa tulee uusia ongelmia esiin niin kuin tässäkin
tapauksessa tuli. Lasiporttien ja metron ovien väliin jäi  "pikkulapsen" mentävä rako
 johtuen mm. kahdenlaisista metrojunista. Mutta...miksi ihmeessä tätä testausta ei
alun alkaen voitu aloittaa metrovarikolla. Helppo sinne olisi ollut rakentaa pätkä
 samanlaista laituria ellei siellä ollut jo valmiina sellaista.

   Risto Larjavaara

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTIN TILANNEKATSAUS

Syksyllä 2010 käynnistyi otsikon projekti. Seuraavassa siitä noukintoja:

- Etenkin kantakaupungissa pyöräily rinnastetaan kävelyn sijasta entistä
selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Termin "kevyt liikenne" sijasta puhutaan
kävelystä ja pyöräilystä.

- Isoja projekteja ovat ratakuiluun tuleva Baana, Mannerheimintien itäreuna
ydinkeskustassa, Nordenskiöldinkadun - Mechelininkadun pyörätien rakentaminen
ja Auroran sillan rakentaminen Laakson ja Stadionin välissä.

- Aluksi 15 pyörätaskua kantakaupungin liikennevaloristeyksiin.

- Keskustaan pyöräkeskus, joka sisältää pyörien vuokrausta, säilytystä, korjausta ym.

- Kantakaupungissa autojen pysäköintiruutuja voidaan muuttaa kesäaikana polkupyöräpaikoiksi.
Hyvänä esimerkkinä Ludviginkadulla jo 1990-luvulta ollut pyöräparkki. Esim. kahviloiden kohdilla
tällainen parkki voisi olla näppärä.

TERVETULOA UUSIUTUVA HELSINGIN "VANHA KAUPUNKI"

Senaatintorin ja Kauppatorin väliset korttelit muistuttavat monella tapaa Tukholman ja Tallinnan "vanhaa kaupunkia". Tosin se on paljon pienempi alue. Tähän asti se ei ole ollut kovinkaan jalankulkuystävällinen, vaikka se on syntynyt jo  ennen auton keksimistä. Nyt sitä pyritään uusimaan  nmiellyttävämmäksi kaupunkilaisille. Kapealta Katariinankadulta loppuu turha ajoneuvoliikenne. Parin vuoden kuluttua ratikkalikennekin siirtyy siltä  kaksisuuntaistuvalle Unioninkadulle. Saa sitten nähdä, onnistutaanko ratikkaruuhkautuminen välttämään.                                                                                             
Aleksilla em. katujen välinen jalkakäytävä on ollut turhan ahdas. Nyt sitä levennetään ja samalla saadaan komea terassialue. Siihenhän sopii stadilaisen ja turistin istua väljästi ihailemassa Senaatintoria 
ympäröiviä rakennuksia. Tervetuloa siis elävöityvä torikortteleiden alue uusiutuneena!


Risto Larjavaara


Helsingissä vanha keskusta on onnistuttu paljon paremmin suojelemaan kuin Turussa. Äskettäin valmistunut Jouko Aaltosen "Taistelu Turusta" -elokuva kertoo laadukkaasti Turun lähihistorian hävityistä suojelukamppailuista. Elokuvassa haastatellaan mm. Eugen Parkattia, joka oli aikoinaan Turun miljööpoliittisen yhdistys Enemmistön pj. Toki Turussa jotain onnistuttiin kansanliikkeillä pelastamaankin. Hyvänä esimerkkinä on puutaloalue Portsa (=Port Arthur). Elokuvassa keskeisesti esillä ovat uuden polven talonvaltaajat. Elokuvaa esitetään parhaillaan Turun ja Helsingin Kinopalatseissa.

Autoriippuvaisen yhteiskunnan eri asteet

Enemmistön kevätkokous oli yleisömenestys ja muodostui korkean tason keskusteluksi johtuen tietysti meistä veteraaneista ja myös kolmikosta, joihin liittyy Tulevaisuuden tutkimusseura, erilaista tiestönrakennustaustaa ja tervettä mielenkiintoa auton oikeaan käyttöön. Prof. Raine Mäntysalo käsitteli esitelmässään trading zonea, jonka avulla eri ammattiryhmät ja päättäjät pystyvät koordinoituun yhteistyöhön pinnallisen informaation varassa tuntematta paljonkaan syviä yksityiskohtia. Suuret investoinnit kuten metro tai Kuopion saaristokatu (Leo Kososen 20 vuotinen  suunnittelutyö) pakottavat kuitenkin historiallisella painollaan jatkamaan samaan suuntaan. Siksi eräs tutkija väittää, että asuntopulan syynä on viivästynyt väyläkaavoitus. Eihän voi rakentaa, ellei tiedä mihin.

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisu nimeltä 'Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot' (B101) perustuu mm. pyöräilyhaasteluihin tehtynä ?yhtä matkaa?. Huomattiin seikka nimeltä mikroympäristö: korkeuserot, maisemat jne. Muissakin liikkumisasioissa korostuu mikroympäristö. Jos on vaihtoehtoja niin kulkemistapa valitaan herkästi miellyttävien asioiden perusteella. Kukapa lähtee autolla, jos voi pyöräillä meren rantaa töihin.

Pyöräily on nyt päivän puheenaihe. Fillaristin moottoriteitä ei ole ja kaahareista on tullut etenkin vanhan väen kauhu. Tarvitaan investointeja pyöräilyväyliin ja esim. Liikenneturvan perusvalistusta tyyliin, kunhan edes kävelet jompaa kumpaa laitaa.


Keskustelussa Matti Leskisen ja kumppaneiden hyvät puheenvuorot ja houkuttava jatkoehdotus johtanevat autopainotteiseen väittelyyn jatkossa, ilmeisesti Tulevaisuuden tutkijoiden järjestämässä tilaisuudessa. Pyöräilystä keskusteltiin vähintään kahdella tavalla: pyöräilykaupunkeja ovat esim. Oulu, Pori, Joensuu ?, mutta Hämeenlinna on suhteellisesti eniten autoistunut on huomattava, että kävely-, JL - ja autokaupungin lisäksi on pyöräilykaupunki, jossa ?kävelykilometrin? säde onkin kymmenkertainen

Helsinki on poikkeus, jossa ilmanlaatukin rajoittaa autoistumista. Ahtaalle niemelle ei voi enää pitkään tulla vapaasti autoja. Myös Espoo on ilmanlaadun suhteen äärirajalla. Siellä onkin joukkoliikenteen suosio yllättäen kasvanut. Kaupunkisuunnittelun rajoitteet ovat Helsingissä maksimissaan. Sähköautokaan ei muuta tilannetta, koska asfaltipöly, rengasmelu ja tilan tarve on entisellään.

Prof. Raine Mäntysalon johtama Aalto Yliopiston osasto edustaa iloksemme ?tutkittua järkeä?. Kun Enemmistö ry syntyi 40 vuotta sitten niin em. ?tutkitun järjen? suhteen tilanne oli toinen. Vyöhykemallista, PARAS -hankkeesta ja METKAsta löytyy tietysti aineistoa netistä.




Matti Kosola DI

ENEMMISTÖ-LEHTI POSTITETTU

Enemmistö 1/11 -lehti postitettiin viime torstaina. Teemana on jalankulku. Erityisesti käsitellään kahden viime lumitalven aiheuttamia ikävyyksiä jalankulkijoille. Haikeudella muistellaan aikoja, jolloin talonmiehet tunnollisesti hakkasivat petkeleillä ja rautakangilla heti alkavat jääkentät palasiksi. Nykyäänhän annetaan esim. Helsingin keskustassa jään kovettua vaarallisiksi jääharjanteiksi, joiden päälle sirotellaan hiekkaa. Kansantaloudelliset seuraukset ovat valtavia. Liukkauden takia jalankulku hidastuu olennaisesti ja varsinkin vanhuksille lonkkamurtumat ovat seurauksiltaan tuhoisia.

Helsingissä lehteämme myydään Espan Akateemisessa Kirjakaupassa.

TRADING ZONE - MAANKÄYTÖN JA LIIKENNESUUNNITTELUN VUOROPUHELU

Professori Raine Mäntysalo esitelmöi otsikon mukaisesti 28.4. torstaina Päärautatieaseman ravintola Elielin alakabinetissa kello 17:30 alkaen. Tervetuloa keskustelemaan kasvavan kaupungin maankäytöstä ja liikennesuunnittelusta. Kaupunkimme on murroksessa. Syntyy uusia keskuksia ja tapoja toimia. Millä ehdoin kehitys tapahtuu? Selviämmekö monikulttuuriuuden haasteista? Määrääkö kaupallisuus? Onko teknologian määräämää tilaa liikaa vai onko siinä pelastus? Entä valvonnan ja suojelun laita?

Enemmistö ry.:n sääntömääräinen pikakokous kello 17:15 samassa paikassa.

HELSINGIN JALKAKÄYTÄVIEN HOITO KAUPUNGILLE

Tällä hetkellä lähiöissä kaupungilla on usein kokonaisvastuu. Nyt vastuu laajennettaisiin kantakaupunkiin. Periaatteessa homma tuntuu mielekkäältä. Kantakaupungissa kiinteistöjen pitää hoitaa jalkakäytävät. Tulos on sitä sun tätä. Taloyhtiöt saattavat härskisti aurata lumet kaupungin hoitamalle ajoväylälle, josta kaupungin aura työntää ne takaisin jalkakäytävälle. Jalankulkijalle on ykshailee, kuka hoitaa jalkakäytävät, kunhan ne hoidetaan asiallisesti. Jos ovat monet taloyhtiöt saamattomia omien osuuksiensa hoitamiseen, niin kyllä kaupunki vastaavasti hoitaa nykyään monien kiinteistöjensä ympäristön yhtä surkeasti.


Ennen oli tsilarit rautaa, nykyään huoltoyhtiöt ovat puuta huh hah hei eli kyllä oma talonmies -systeemi hoiti vastuualueensa paljon paremmin kuin kymmenien kiinteistöjen huoltoyhtiöt.


Siis hyväksytään kaupungin kokonaisvastuu (hiekoitus, auraus, lumen poiskuljetus, jalkakäytävien pesu keväisin) sillä ehdolla, että se todella hoitaa asiansa kunnolla ja kokonaisvaltaisesti.

VIHDOINKIN OIKEAOPPINEN KÄVELYKATU

Helsingin Aleksin ja Espan välinen Keskukadun osuus on ollut jo monia kuukausia
toimivana kävelykatuna. Kallistöinen laatoitus on säilynyt kummankin pään
tolpparivistöjen ansiosta. Ilman niitä laiton pysäköinti olisi alkanut jo tuhota
kauniita kivilaattoja. Maan alla ovat kymmenien miljoonien eurojen huoltotunnelit,
joiden kautta tavarakuljetukset kulkevat. Näin oikeanlainen kävelykatusuunnittelu
toimii eli minkäänlaisille autokuljetuksille ei ole tarvetta. Jalankulkijat voivat rauhassa
ihailla eri aikakausien arkkitehtuuria (Stockmann, Rautatalo, Akateeminen kirjakauppa,
Domus Litonii).

Lähivuosina koko Keskuskatu tulee olemaan kerrassaan upea pitkä kävelykatu, jota voi
ihailla kuvahahmotelmasta (keskellä oleva poikkiviiva on Aleksi).

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN LUONNOS

Kaava on siis usean kunnan alueiden käytön yleispiirteinen suunnitelma.
Raideliikenteen osalta se on suorastaan enemmistöläisen unelma: 

Espoon ja Salon välinen oikorata kulkisi Lohjan kautta Turun moottoritien vieressä.
Tätä Enemmistö esitti jo vuosia sitten. Lahden oikorata on moottoritien vieressä
osoittanut kelpoisuutensa. Näin maisemat eivät pirstaloidu yhä useampiin eirillisiin
väyliin. Rakentaminen, huolto ja mahdolliset onnettomuustilanteet ovat paremmin
hoidettavissa. Järkevää on ohjata kaukoliikenne ns. lentorataa pitkin Helsinki-Vantaa
-lentokentän alitse Pasilaan lähiliikenteen käyttäessä päärataa. Klaukkalan haarake
Kehäradalta tulee aikanaan tarpeelliseksi. Tapanilasta haarautuva rantarata Porvooseen
ja edelleen Loviisan kautta Kotkaan on upea unelma.

Ken elää vielä 50 vuoden kuluttua voi nähdä monen unelman toteutuneen.
Enemmistö ry perustettiin 1968. Silloin olisi jo lähellä yhdistyksen satavuotisjuhlat!

ASUNTOPULA JA JOUKKOLIIKENNE

Taloussanomat (28.2.) selvitteli asuntopulan syitä. Suurin selittäjä oli yllättäen (?) joukkoliikenne. Tässä lainaus ansiokkaasta jutusta:

”Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen nimeää yhdeksi isoksi tekijäksi seudullisen, kuntarajat ylittävän ja liikennesuunnitelmat sisältävän suunnittelun puuttumisen.

• Seudullisen suunnittelun sijaan kunnat keskittyvät ainoastaan oman alueensa sisäiseen maankäyttöön ja rakennuspolitiikkaan.

Peipisen mukaan oli myös virhe luottaa siihen, että vapaat markkinat huolehtisivat riittävästä asuntotuotannosta.

• Sosiaalista asuntotuotantoa ei olisi pitänyt ajaa alas. Nyt rakennusmarkkinamme ovat keskittyneet muutaman ison toimijan ympärille, eikä muutos tilanteeseen tietenkään ole näiden rakennusliikkeiden intressinä.”

Joku viisas totesi myös, että keinoja asuntopulan poistamiseen on, mutta niistä käytetään vain ne tehottomimmat. Ovathan poliitikot asuntosijoittajia. Rakennusalan ja poltiitikkojen kytkökset ovat myös vahvat, vähintään ”maan tavan” tasolla.

Matti Kosola DI

PRIMAVERA tulee kuitenkin

Kyllä junamatkustajia ymmärrettävästi harmittavat jatkuvat myöhästelyt. Toisen poikkeuksellisen hurjan lumitalven jälkeen kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa matkoista on kulkenut ajassaan. VR tekee psykologisesti oikein, että antaa 15.3.-15.4. ostettavista lähi- ja kaukoliikenteen 30 päivän lipuista 20 %:n alennuksen.

Muistettakoon Helsingin osalta toistuvasti iloinen asia. Metro on taasen toiminut miltei 100 %:n moitteettomasti. Enpä kertaakaan ole myöhästynyt tänäkään talvena metron takia töistä. 

Risto Larjavaara

VINKKILINKKI SuLi:n VUOSIKOKOUKSEEN

Enemmistö kuuluu yhteisöjäsenenä kolmeen järjestöön eli Liikenneturvaan (Matti Kosola toista vuotta sen hallituksessa), HePo:on eli Helsingin Pyöräilijöihin sekä SuLi:in (Suomen Liikenneliitto). Ohessa heidän kokouskutsunsa.

SUOMEN LIIKENNELIITTO SULI RY:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
torstaina 10.3.2011 klo 15.30 Helsingin yliopisto, Porthania, Yliopistonkatu 3, luentosali 723 (7.krs)

Tilaisuuden aluksi vierailijapuheenvuoro:
- Harri Nyberg, LVM
- Valtakunnalliset liikennehankkeet ja valtion rahoitus
- Keskustelua

Varsinainen vuosikokous alkaa noin klo 16.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.

Tervetuloa!

Hyvät Suomen Liikenneliiton jäsenet

On jälleen sääntömääräisen vuosikokouksen aika. Ennen vuosikokousta pidetään viimevuotiseen tapaan lyhyehkö avoin yleisötilaisuus.Puhujavieraanamme on tänä vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg, joka esittelee ministeriön ajatuksia valtakunnallisista liikennehankkeista, niiden priorisoinnista ja rahoituksesta. Puheenvuoron jälkeen on hetki aikaa keskustelulle. Tilaisuuteen ovat erittäin tervetulleita myös muut kuin viralliset kokousedustajat. Toivomme siis, että tiedotatte tilaisuudesta myös edelleen jäsenistöllenne!

Keskustelutilaisuuden jälkeen pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa siis päättämään myös yhdistyksen taloudesta, hallituksesta ja toimintavuoden 2011 toiminnan päälinjoista! Vuosikokouksen esityslista on tämän kirjeen liitteenä.

Yhdistys on viime aikoina saavuttanut entistä vahvemman jalansijan valtakunnallisena vaikuttajana ja lausunnonantajana useisiin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Suomen liikenneliiton kautta on siis myös jäsenjärjestöillä suora mahdollisuus vaikuttaa kestävää liikennettä ja liikennepolitiikkaa edistäviin hankkeisiin. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun myös ydintoimijoittemme joukko edustaa laajasti ja vahvasti erilaisia toimijaryhmiä ja maantieteellisiäkin alueita. Nimetkää siis rohkeasti yhdistyksenne edustaja ehdokkaaksi myös Suomen Liikenneliiton hallitukseen.

Syksyllä Tampereella järjestettyjen pyöräilijän liikennesääntöjä ja keskustaympäristön hankalia pyöräilytilanteita käsitelleen Keskustapyöräilykurssien sarjan ja VR:n ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lehtipuun kanssa pidetyn tapaamisen jälkeen yhdistyksen toiminta on talvikaudella hiljentynyt kovin lausuntovaltaiseksi. Kevään ja kesän myötä on ajatuksenamme mm. aktivoida uusien sääntöjen sallimaa henkilöjäsenten hankintaa.

Iloista kevättä ja aktiivista toimintaa kestävän liikennejärjestelmäkokonaisuuden puolesta!

22.2.2011

Kirsikka Siik, pj (pj@suli.og)
Jonas Wahlbeck, talous- ja jäsenasiain vastaava