ENEMMISTÖ TOIMII

"Kevätpörriäisemme" postitetaan viikonloppuna, joten lehti ennättää jäsenille ennen vappua. Pääteemana taksiliikenne. Espan Akateemisessa lehtimyynnissä neljä kuukautta.

Tokoin rannassa on juuri avattu kahvila Piritta komeasti remontoituna. Maanantaina 10.5. yhdistyksen kevätkokous siellä alkaen kello 17.00. Johtokuntamme jäsen ja osa-aikainen taksikuski Olli Orkoneva alustaa aiheesta. Sisätiloista varattu nurkkaus. Kauniilla säällä istutaan terassilla.

Lämpimästi tervetuloa rentoon jutusteluun!

HELSINGIN KANSALLISMAISEMA PELASTUI

Katajanokan jääkuutiohotellista oltiin monta mieltä. Onneksi kaupunginvaltuuston ENEMMISTÖ äänesti hankkeen kumoon. Nyt etsitään mitä ihmeellisimpiä ideoita rakennuksen paikalle. Mielestäni satamaan sopivat matalat satamamaiset satamaterminaalit parhaiten takana olevien korkeampien rakennusten eteen. Jääköön tämä vielä nuori makasiini paikalleen. Ruotsin ym. laivoilta on komea puubulevardi, jota voidaan vielä jatkaa kyseiselle makasiinille saakka. Rakennukseen sopisi laaja terassiravintola mitä parhaiten. Näkymät empirekeskustaan ovat ruhtinaalliset. Se elävöittäisi ja virkistäisi matkustajalaivoilta tulevien JALANKULKIJOIDEN matkaa puolivälin krouvina.


Risto Larjavaara

MAINIO MATKAAN -lehti

Salon Kirjolanmäki

VR Osakeyhtiö jukaisee kuukausittaisin ilmestyvää lehteä junamatkustajille. Julkaisu onnistuu olemaan viihdyttävä ja samalla informoi hyvin raideliikenteestä. Kohta muistot pahoista myöhästymisistä ja kelvottomista kuulutuksista alkavat olla menneen
talven lumia. Uusimman lehden (4/2010) pääkirjoituksesta löytyy yllättävä tieto:

"Tiesitkö, että kaukoliikenteen junia kulkee nykyään
lähes 50 prosenttia enemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten? Tai että
lähiliikenteen junien määrä on kaksinkertaistunut kahdessa
vuosikymmenessä?"

Mukava juttu perinnemaisemista kertoo, että Suomen luonnonsuojeluliitto on yhteistyössä VR:n kanssa raivannut talkoovoimin elintilaa uhanalaisille kasveille ja eläimille. Perinnemaisemien hoito on pitkäjänteistä työtä.

VIISASTA PUHETTA POLIISILTA

Hesari otsikoi 13.2: "Kamerat tulossa suojateiden valvontaan Helsingissä." Viime vuonna joka toinen jalankulkijan onnttomuus tapahtui SUOJATIELLÄ. Otsikon viisas liikennepoliisi on Dennis Pasterstein, joka laukoo haastattelussa reippaasti:

"Kun tulee keskustaan, on ajotapaa muutettava. Autoilijan pitää ymmärtää, ettei suojatien eteen pysähtyminen ole vapaaehtoista." Komisarion mukaan suojateille kaahaaminen on nimenomaan helsinkiläinen ongelma. Autoilijat odottavat kantakaupungissa ajamisen olevan yhtä sujuvaa kuin kaupungin ulkopuolella.

Pastersteinin meilestä liikenteessä suurin vastuu on aina vahvimmalla: "Punaisia päin kävellessään jalankulkija vaarantaa vain oman henkensä, mutta punaisia päin ajava uhkaa toisen henkeä."

JÄRKI VOITTI PYSÄKÖINNINVALVONNASSA

Vuosia kestänyt venkoilu ja saivartelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on päätynyt ParkComin voittoon. Korkein oikeus päätti, että kiinteistön omistajalla on oikeus hallita omaa aluettaan ja siten sopia yksityisen pysäköintivalvontayrityksen kanssa virhemaksuista. Hovioikeuden päätöksen takia ParkComin ja Parkpatrolin toiminta oli keskeytyksissä yli vuoden.

Oikeusministeriön työryhmä esittää järkeviä uudistuksia holtittomaan pysäköintikulttuuriin. Väärinpysäköinnistä voitaisiin periä 80 euroa nykyisen 50 euron sijasta eli summa nousisi samaan kuin päkaupunkiseudulla joukkoliikenteessä liputta matkustamisesta.
Vihdoinkin Suomeenkin ollaan esittämässä rengaslukkoa. Törkeissä toistuvissa tapauksissa yhdistelmänä voi olla auton siirto
ja/tai rengaslukko. Vaikutusvaltainen Autoliito vastustaa yllättäen liikenneturvallisuuteen vedoten rengaslukkoa. Lienee itsestäänselvää, ettei rengaslukkoa laiteta vaikka törkeästi raitovaunukiskoille parkeerattuun autoon tai lukita vaaralliseen paikkaan. Pääasia rengaslukkkopelotteella on ennaltaehkäisevyys. Nykyisen yhdellä 40-50 euron virhemaksulla autoja makuutetaan päiväkausia. Kalliossa on tapaus, jossa jääräpäinen kuljettaja on saanut kymmeniä virhemaksuja jatkuvasti toistuvasta suojatiellä pysäköinnistä. Jostain syystä maksuja ei saada perittyä. Tällaisessa tapauksessa auton siirto suojatieltä ja rengaslukko purisivat aivan toisella tavalla.
Työryhmän esitys menee lähitulevaisuudessa lausuntokierrokselle. Toivottavasti uusi laki saadaan voimaan vielä tämän eduskunnan aikana.

RATIKKARETKIVINKKI TUKHOLMASSA

Kaikki tämänkin jutun lukijat ovat varmasti tulleet Silja-laivoilla Tukholmaan ja kävelleet lähimmälle Gärdetin metroasemalle ja sieltä keskustaan. Laivalta kannattaa vaihteeksi kävellä vajaa kilometri Gärdetin jälkeiselle Ropstenin metron pääteasemalle. Sieltä nimittäin lähtee tosipersoonallinen raitiovaunureitti. Heti alun vanhan sillan jälkeen kaksivaunuinen ratikka kulkee ison Lidingön saaren (=oma
kunta) rantoja pitkin nousten sisämaahan ja päätyen lukuisten pysäkkien jälkeen saaristolaivaterminaaliin, jonka ohi kaikki "ruotsinlaivat" kulkevat. Ratikat ovat alunperin 1940-luvulta, mutta toki modernisoitu. Aikoinaan ne kulkivat lähes Tukholman ydinkeskustaan ja suunnitelmissa on rakentaa samankaltainen reitti, jolloin Silja- terminaalikin saisi oman pysäkkinsä. Tukholmassahan on loistava joukkoliikenneverkosto, jonka pieni häpeätahra on matkalaukkujen hankala ronttaaminen liikenteen seassa Gärdetin asemalle.


Risto Larjavaara

Enemmistön johtokunnan kokous pe 5.3.2010

Mirkulla alkaen klo 16.15. Paikalla kaikki johtokunnan jäsenet plus Vihtori-koira.

-Aluksi valittiin vuodelle 2010 pj:ksi ja vp:ksi edelleen Risto ja Tuomas.
-Matti kertoi Liikenneturvan kuulumisia. Hän on vuodet 2010-2011 sen hallituksessa(varajäsen Juhani Tenhunen SuLista). 8.12.09 Liikenneturvan kokouksessa E:n pj. esitti ”Suojattoman liikenteen” edustajia vaihtamaan keskenään paikkoja. Liikenneturva rahoittaa auliisti erilaisia ”tutkimusprojekteja”.
- Matti on lähettänyt European Road Safety Charteriin selvityksen E:n toimista ja sitoutumisesta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi liikenneturvallisuusasioissa.
- Pidimme pienen hiljaisen hetken E:n perustajiin kuuluneen Asko Salokorven muistoksi.
-Tilitilanne hyvä varsinkin lahjoitusten turvin. Kiitos taasen Joulupukki. Vuoden 2009 tilit lähetetty Ouluun Vuokko Pesälälle tarkastettavaksi.
-Jäsenmäärä laskenut hivenen vuonna 2009.
-Kevätnumeron teemana on taksiliikenne. Olli, joka itse on muiden töidensä ohella taksirenki, lupautui alustamaan aiheesta kevätkokouksessa. Hän, Matti, Tuomas ja Pirjetta kirjoittavat lehteen asian ympäriltä. Lehti on lukijoilla ennen vappua.
-Kevätkokous pidettäneen kepeän keväisesti ma 10.5 ulkona ravintola Kaisaniemen terassilla.

-Olli heitti ajatuksen Enemmistön lähtemistä mukaan Facebookin maailmoihin.
-Risto heitti toisen ajatuksen. Voitaisiin joskus tehdä omakustannekirja tyyliin ”50 vuotta aikaansa edellä”, jossa juttuja eri vuosikymmeniltä Tuomaan ”Puoshaka”–sarjakuvien ryydittämänä.

METRO KULKEE MYÖS MAAN ALLA

Suunnitteilla olevan Sipoonkorven kansallispuiston eteläosa on tarkoitus yhdistää ekologisilla käytävillä pohjoisen paljon suurempaan pääalueeseen. Rannikolle asti ulottuvat ekologiset käytävät estäisivät muka metron rakentamisen. Jo 1863 höyryveturit kulkivat maan alla maailman ensimmäisellä metroradalla Lontoossa. Eiköhän käytävien kohdalla metrojunat panna kulkemaan niille mieluisaan elementtiinsä!

ILMALA - PASILA - HELSINGIN RAUTATIEASEMA

Tässä muutaman kilometrin pätkässä on koko Suomen suurin raideliikenneongelma! Totta se on! Viime ajat osoittavat sen todeksi. Se on konkreettisesti heijastunut koko valtakunnan junaliikenteeseen. Matkustajat ovat ymmärrettävästi raivoissaan. Mitä asialle voidaan tehdä?

On lähdettävä viime vuosien ja vuosikymmenien liikennepolitiikasta. Valtion rahat ovat menneet pääosiltaan valtaviin moottoritiehankkeisiin ja ratojen kehittämiseen on jätetty vain murusia. Pääkaupunkiseudulla tehdään suurin osa junamatkoista. Ratojen varsille on syntynyt uusia lähiöitä ja vanhempia on tiivistetty. Järkevä liikennepolitiikka on ohjannut ihmiset jättämään autonsa kotiin ja matkustamaan nopeasti ja huolettomasti Helsingin keskustaan. Lisää matkustajia tulee valmisteilla olevan Kehäradan kautta. Mutta sitten tulee iso MUTTA.

Pasilan ja Päärautatieaseman väliin on mahdotonta saada maanpäällisiä lisäraiteita. Siksi välittömästi Pisara-suunnitelmaan vauhtia, jotta liikennevirrat saadaan jakaantumaan Pasilasta maanalaisen reitin kautta (Töölö-Espa-Hakaniemi-Pasila). Lisäraiteita tarvitaan nopeasti Keravalta ja Leppävaarasta. Kalustohankintoihin on saatava lisävauhtia. Uudet sveitsiäiset Flirt- taajamajunat ovat osoittaneet talvikelpoisuutensa. Ilmalan valtavan varikon modernisointiin ja vaihdeongelmiin on saatava lisää rahaa.

... ja heti varuskunnista satoja miehiä harjahommiin Ilmalan vaihteille. Kyllä niitä tupia kerkii yliharjata ja villakoirajahteja suorittaa tämän kansantaloudellisestikin suuren luokan junaliikennekatastrofin jälkeenkin.


Risto Larjavaara

PEKINGISSÄ KORJATAAN PYÖRÄEREHDYSTÄ

Enemmistö -lehdissä varoiteltiin 1980-luvulla tiukkaan sävyyn autoistumisen aiheuttamista vaaroista Kiinassa. Silloin yksityisautoja oli vähän ja polkupyöriä valtavasti. Ikävä kyllä lehtemme ei tavoittanut Kiinan johtoa.

Nyt Pekingissä enää yksi viidestä pyöräilee ja liikenneruuhkat ja -saasteet ovat valtavia. Viranomaiset ovat asettaneet tavoitteen, että vuonna 2015 neljännes kaupunkilaisista valitsisi jälleen polkupyörän. Autoliikenteen valtaamilta kaduilta pyritään palauttamaan pyöräilykaistat. Ennenvanhaan pyöräkaistat oliva tosi leveitä ja kaitein eroteltuja.

SUOMEN LIIKENNELIITTO TERÄSTÄYTYY

Tänä vuonna SuLi on saanut näyttävästi mediahuomiota keskustelunavauksilla VR:n talvivaikeuksista ym.

Perjantaina 12.2 klo 15.45 ennen SuLin vuosikokousta kansanedustaja Oras Tynkkynen aliustaa liikenteen ilmastopäästöistä Helsingin yliopiston Porthaniassa luentosali 723:ssa (7. krs).

SUOLAA, SUOLAA, enemmän SUOLAA

Tänä lumisena talvena kävelijöitä ärsyttää, että ainakin Helsingissä jalkakäytäviä pilataan jatkuvalla suolaamisella eikä tavanomaisesti lunta pois kärräämällä ja hiekottamalla. Runsas suolankäyttö pilaa kenkiä ja vaatteita ja koirat saavat kivuliaita tassutulehduksia.

Pakkasilla suola väärinkäytettynä paakkuuntuuu hankalaksi sohjoksi. Kireillä pakkasilla suolaaminen voi liukastaa pintaa enemmän. Helsingissä oli vielä 1990-luvulla kaikki suolaus kielletty varsinkin pohjavesivaaran takia.

Kuka muuten muistaa sen ajan, jolloin jäätynyt lumi hakkattiin palasiksi pitkävartisilla jäähakuilla. Se oli itsestäänselvää keskustan vilkkailla jalkakäytävillä!

Risto Larjavaara

EUROOPPA JUNAILLAAN JUNAILUN EDELLÄKÄVIJÄKSI

Euroopassa on huikeita suunnitelmia rakentaa kaikkiaan 30 000 kilometriä suurnopeusratoja. Nopeat junat ovat osa EU:n Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ohjelmaa (TEN-R) Vuonna 2005 näitä ratoja oli käytössä runsaat 10 000 kilometriä.

Myös muualla alkaa tapahtua. Viime vuonna Kiinassa hyväksyttiin noin 200 miljardin euron ohjelma nopeiden ratojen rakentamiseksi rannikkoalueille. Yhdysvallat on raideliikenteessä pahasti jälkeenjäänyt maa. Tavaraa tosin kulkee paljonkin, mutta suurnopeusjunia matkustajille ei ole lainkaan. Uusi hallitus on luvannut elvytysohjelmassaan noin 5,5 miljardia euroa tukea suurnopeusjunaverkon kehittämiseen. Hankkeista pisimmällä on Los Angelesin ja Sacramenton välisen radan suunnittelu.

Suomessa tällaisia yli 250 kilometriä tunnissa kulkevia suurnopeusjunia ei juurikaan tarvittane vähäisen väkiluvun takia. Sensijaan toistettakoon toistamiseen perusasia. Kaksoisraiteita tarvitaan satoja kilometrejä, jotta junaliikenne ei olisi niin haavoittuvaista kuin tänäkin talvena on nähty. Siis Helsinki -Turku, Tampere-Oulu ja Tampere-Jyväskylä kokonaan kahdelle raideparille nopeutetussa aikataulussa