Nykyajan silkkitie

https://im.mtv.fi/image/4752170/landscape16_9/1024/576/3a034b58de78ac4d710c2b55dd5a4e17/cx/rataverkko-espanja-kiina.png (6.12.2017)

Enemmistössähän on aina tykätty raideliikenteestä sekä ihmisten että tavaran kannalta. Siksi uutiset kiinalaisten jättiprojektista ovat mieluisia.

Uusi silkkitie kulkee raiteitse Kiinasta Kazakstanin, Venäjän, Valko-Venäjän, Puolan, Saksan ja Ranskan kautta Espanjaan. Ensimmäinen tällainen 82 konttia kuljettanut juna lähti Madridiin 18.11.2014. Perille se saapui 9.12. eli kolmessa viikossa. Matkan pituus on yli 13 000 kilometriä eli noin 40 prosenttia pidempi kuin Trans-Siperian rata. Tulevaisuudessa reitille tulee luotijunia, jolloin matka-aika lyhenee muutamaan päivään. Tähän mennessä Kiina on investoinut hankkeeseen todella isoja summia (2013-2016 yli 50 miljardia dollaria).

Suomi jää jälkeen rautatiehankkeissa

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c5/Orivesi-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_railway_in_Muurame2.jpg/240px-Orivesi-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_railway_in_Muurame2.jpg (12.11.2017) 

Demokraatti -lehdessä (nro 45, 9.11.) oli mielenkiintoinen artikkeli "Suomi pipertää liikennehankkeissa". Kansanedustaja Ville Skinnarin mukaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin muodostamaan kolmioon on syntymässä yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä alueista, jota edesauttaa rautateiden kehittäminen. Äskettäin ruotsalaiset ja norjalaiset esittelivät Pohjoismaiden neuvostossa uudet luotijunayhteydet Tukholman ja Oslon välille kuten myös Oslon ja Göteborgin välille.

Ruotsi vei lähes 20 miljardin paketin suoraan Brysseliin, jolloin se oli Ruotsin hallituksen kanta. Suomessa pitkäjänteinen suunnittelu on jähmeää, kun eletään neljän vuoden hallitussykleissä.

Jokainen Suomessa junilla paljon matkustava joutuu toteamaan, että rautateiden suurin ongelma on yksiraiteisuus. Tsaarinaikainen Turku-Helsinki rata on vieläkin suurimmalta osaltaan yksiraiteinen. Orivesi-Jyväskylä välille pitäisi välittömästi alkaa rakentaa toista raideparia. Nythän sinne on vielä tullut kaksi Äänekoskelta Vuosaareen selluloosaa kuljettavaa tavarajunaa vuorokausittain. Näiden keskeisten yksiraiteisten osuuksien perusongelma on se, että jos yksikin juna myöhästyy, niin se heijastuu pahimmassa tapauksessa melkein koko Suomen rataverkkoon.

ENEMMISTÖN SYYSKOKOUS 1.11.

Kokous pidettiin hiljaisemmissa merkeissä ilman perinteistä alustajaa.

Hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla.

Ensi keväänä lähetämme vielä paperisen juhlanumeron Enemmistön täyttäessä kerrassaan 50 vuotta. Se tulee jäsenille maaliskuussa.

Rakennamme juhlanäyttelyn Helsingin kaupungin Laiturille (ent. Linja-autoasema). Se on avoinna huhtikuun (3-28.4). Pyrimme saamaan avajaiset heti näyttelyn alkuun.

p.s. kaikenlainen materiaali ja ennenkaikkea valokuvat Enemmistön taipaleen varrelta ovat tervetullutta lehteä ja näyttelyä varten. Niitä voi lähettää minulle tai johtokunnan muille jäsenille.

Risto Larjavaara

Tuhannet pyöräilisivät ali Linnunlaulun

https://scontent.cdninstagram.com/t51.2885-15/s640x640/sh0.08/e35/21371664_1462895827138511_5994034896346021888_n.jpg (8.10.2017)

Kävin katsastamassa uuden Pasilan ja Käpylän välisen tasaisen pyöräilyn sekä kävelyn kevyenliikenteen väylän. Entinen "vuoristorata" metsän sisällä on korvattu radanvarren maisemaan sopivalla baanalla.

Linnunlaulun sillalla unelmoin vielä viimeisestä silauksesta sujuvalle pyöräilylle. Radan itäpuolelle pystyttäisiin helposti joko kovertamaan kallion reunasta tai rakentamalla noin 300 metriä pitkä kevyenliikenteen tunneli ja sepelit siirrettäisiin sujuvasti ratatyömaille. Näin ydinkeskustasta olisi uusi kevyenliikenteen "Vapaudenkatu"  aina Vantaalle saakka. Johan Tanskasta ja Hollannista saakka tultaisiin ihailemaan "tasaisen" Helsingin suursaavutusta!

Tuo 1,6 km hieno baana avattiin juhlallisesti viime viikon torstaina. Hesari julkaisi juttuni seuraavana päivänä ja onneksi vaihtoi "käenpesä-nokkeluuden" paremmaksi otsikoksi: "Väylää voisi jatkaa ydinkeskustaan asti"

Risto Larjavaara

Sopu sijaa antaa

http://www.vastavalo.net/albums/userpics/14015/normal__DSC2795.jpg (3.9.2017)

Kuvassa Kauppakeskus Columbus ja Suomen korkein kerrostalo Cirrus

Columbuksen edustan jalkakäytävä on risteävine ihmisvirtoineen ja pysäkkiodotteluineen todella vilkas paikka. Se on myös laillinen ja keskeinen pyöräväylä. Eteläpäästä puuttuu kokonaan sitä osoittava liikennemerkki ja pohjoispäässä merkki on väärin asetettu ajoväylän suuntaisesti. Vuotalon suunnalta tuleva ei siten huomaa ollenkaan merkkiä. Itsestäänselvää pitäisi olla, että molemmat osapuolet eli jalankulkijat ja pyöräilijät huomioisivat toisensa asiallisesti, jolloin turhaa suukopua ei synny. Ennenkaikkea pyöräilijöiden tulisi ajaa ennakoiden ja riittävän varovaisesti. Aikoinaan radiohupailussa "Kankkulan kaivolla" ollut matkustajakoti Sopu mainosti, että kyllä sopu sijaa antaa.

Risto Larjavaara

Julkaistu Vuosaari-lehdessä 30.8.2017

Pärinäpojat muuttuneet mörinämiehiksi

https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6315172.jpg (22.7.2017)

Tulipa lomamatkalla jälleen kärsittyä infernaalisesta prätkämökästä varsinkin pienemmissä kaupungeissa. Eräänkin hotellin vastaanotosta kysymättäkin suositeltiin sisäpihan huonetta, koska iltaisin ravintolarivistön ohitsee jyrää moottoripyöräpataljoona. Suurin osa pyöristä ei menisi katsastuksesta läpi lisättyjen desibelien takia. Miksiköhän nämä keski-ikäistyvät miehet kokevat matalapaukahdusmörinöillään olevansa miehekkäitä maanteiden ritareita, vaikka valtaosa taajamien asukkaista sulkisi heidät hiljenemään linnan tyrmään.

Risto Larjavaara



Ylläoleva juttu julkaistiin 12.7 Hesarin mielipidesivulla. Viikonloppuna 21-23.7 poliisi suorittaa Helsigissä tehotarkkailua desibelimittareilla. Taustalla on kansalaisten antama kielteinen palaute kovasta metelistä. Meluhaittoja aiheuttavat nimenomaan moottoripyörät, joissa pakoputkia on muunneltu tai vaihdettu toisenlaisiksi, jotta niistä saadaan lähtemään enemmän ääniä kuin säännökset sallivat. Uusissa pyörissä sallitut enimmäisvoimakkuudet on merkitty tyyppikilpiin.

Sanoma Median Hesari ja erityisesti HS Metro julkaisi näyttävästi 21.7 etusivullaan pääuutisena "Moottoripyörien melu tarkkailussa". Ehkäpä minunkin juttuni oli osaltaan edesauttamassa, että kesäiseen meluterroriin puututaan!

Tarkennus Väinö Puoshaka -sarjakuvaan

Puut Mechelininkadulta talvella 2017

Iso-Roban kävelykadun parturointi

Kävelyroballa on käynnissä mittava kunnostustyö. Kaupungin ilmoituskyltin mukaan samalla kaadetaan ”huonokuntoiset” puut.

Lopputulos on se, että pitkältä kävelykadulta kaadettiin kaikki isot jalot lehtipuut kolmea kadun päihin jätettyä puuta lukuun ottamatta. Kantojen perusteella kaadetut puut vaikuttivat olevan aivan kunnossa.

Kävelykadun perusparannus on toki hyvä asia, mutta tämä puiden ylimitoitettu kaatohysteria vaikuttaa hämmästyttävältä. Eikö puisto-osaston pitäisi suojella komeita isoja puita eikä kaataa niitä summamutikassa. Uusien istutettavien puiden kasvaminen vie taas vuosikymmeniä.

Tuomas Mänttäri

Kävely- ja pyöräilykeskustaa myös maan alle

http://edition.cnn.com/2015/02/11/travel/london-underground-cycle-tunnels/

Tukholman Sergelstorget on hyvä esimerkki siitä, miten katottoman tilan alempi kerros voi huomaamatta muuttua maan alaiseksi maailmaksi. Sinne houkuttaa usein kylmyys ja sade. Maalämpöä kannattaakin hyödyntää meillä Pohjolassa.

Lisääntynyt pyöräily on tuonut stressiä ihmisille, kävelevetpä he missä vaan. Keskuspuistojen ja puistojen ulkoilutiet ovat baanoja, joissa lapsia saa koko ajan varoittaa mutkan tai mäen takaa tulevasta trikoosalamasta.

Kadun reunan jalkakäytävällä oppii varomaan sinne tunkevia pyöräilijöitä ja ympäristö on melun takia muutenkin stressaava. Voi vain haaveilla huolettomasta koko perheen pyöräretkestä, koska aina joutuu pelkäämään äänettömiä ja nopeita pyöräilijöitä.

Luvallista pyöräilyä puistoissa on syytä rajoittaa. On myös tehtävä alueita, joissa huoleton pyöräily perheen kanssa on mahdollista. Sellainen, suojaisempi  alue on tarpeen myös talvella, jolloin myös kaupunkipyöristä saadaan ympärivuotista iloa.

Autoteillä on tehty paljon kalliita kokeiluja. On aika kokeilla myös erilaisia ratkaisuja, jotka lisäävät kevyen liikenteen suosiota. Sulana pidettävät kävelyalueet ovat tuoneet viihtyisyyttä. Samoin katetut alueet.

Kaupunkia halkovista moottoriväylistä päästäneen bulevardien muodossa eroon. Silti jää hankala pääaseman alue. Siihen ehdotan maanalaista perhepyöräilyverkostoa Kaisaniemen puiston ja kansalaistorin väliin. Siinä voi olla eri suuntiin nopeita pyöräilyväyliä, mutta ne on erotettava huolella. Uusi ja keskeisellä paikalla oleva liikenneväylästö tuo luksusta kevyelle liikenteelle.  Valitettavasti siellä tarvitaan valvontaa, vaikka alueiden vilkkaus on paras lääke turvattomuutta vastaan.

Maanalainen maailma on houkuttava, kunhan siellä on riittävästi valoa ja viihtyisyyttä ja vaikkapa keinolampia puutarhoineen! Kevyellä liikenteelläkin on oikeus luksukseen.

Talvipyöräilyä voi myös edistää katetuilla kevyen liikenteen väylillä. Siihen on itsekantavia rakenteita, joten reittisuunnitelma voi olla hankalakin. Esim. Kalasatamasta Hakaniemeen kannattaa suunnitella katettu yhteys. Se on  helpoin ja tulevaisuudessa yhä vilkkaampi reitti. Myös tuulisille silloille tarvitaan suojarakenteita.

Matti Kosola

P.S.
Totta tosiaan! Oheinen kuva on Lontoon suunnitelmista.
http://edition.cnn.com/2015/02/11/travel/london-underground-cycle-tunnels/
Saataisiin edes se Hesan ydinkeskustan tärkein yhteys idän ja lännen välillä eli Kaisaniemestä Kansalaistorille ja edelleen baanalle. Tämä voitaisiin toteuttaa nopeasti jakamalla se nykyinen junalaitureita alittava leveä jalankulkuväylä korokkeella ja rakentamalla tulevan Keskustakirjaston läheltä nouseva pyöräilyramppi.
Lisäsi Risto Matin teksteihin.

Kenen Aleksi, sen Helsinki

http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Aukioloajat (6.4.2017)

Fil.tri Janne Viitamies on kaupunkikeskustojen kehittämisen asiantuntija ja entinen SDP:n kansanedustaja. Hänen väitöskirjansa "Kenen Aleksi, sen Helsinki: Kluuvin kävelykatutaistelut 1968 -2003" ilmestyi viime vuonna. Lähes 300-sivuinen väitöskirja tutkii, miten ja minkälaisten vaiheiden ja taistelujen kautta nykyinen kävelykeskusta on syntynyt ja muotoutunut.
Ymmärrettävästi Enemmistökin tulee väitöskirjassa useasti esille.

Enemmistö ry:n kevätkokous pidetään Rikhardinkadun kirjaston tyylikkäässä kokoushuoneessa (eka krs) to 4.5.2017 klo 17-19.

Ennen alustusta sääntömääräiset asiat 17.15.

17.30 fil.tri Janne Viitamies esittelee väitöskirjansa "Kenen Aleksi, sen Helsinki" . Alustus laajenee toivottavasti keskusteluun, minkälaiset kävelykadut olisivat esimerkillisiä. Minkälaisia kokemuksia läsnäolijoilla on toimivista kävelykeskustoista maailmalla.

Kirjasto sijaitsee 100 metrin päässä Etelä-Espalta Korkeavuoren- ja Rikhardinkadun kulmassa.
Lämpimästi tervetuloa!

Aivopesua ja autonpesua

https://www.stara.fi/2013/07/13/quadski-yhdisti-vesijetin-ja-monkijan/ (12.2.2017)

Räpläsin eilen lauantai-iltana ajankulukseni televisiossani olevaa kuuttatoista maksutonta kanavaa. Kutosella Etelä-Afrikan Sowetossa spinnattiin loputtomasti eli poltettiin kumia autojen ympyräajossa. Foxilla Top Gearissa Ferrarit ja Corvetet kaahaavat loputtomasti kilpaa. Tämä ohjelmahan vuodesta toiseen palvoo loistoautoja ja ivailee joukkoliikennettä. Alfa TV:ssä haastatellaan kiihdytyskuljettaja Anita Mäkelää.

Siis samaan aikaan kolmella kanavalla kuudestatoista ihannoidaan kaikenlaista kaahaamista. Kaupan päälle suuri osa mainoksista on yhtä vauhtisirkusta, jossa perheautoilla paahdetaan tuhatta ja sataa maita ja mantuja! Tällä kertaa ei ollut jenkkiautojen tuunaamista, vahaamista ja "autonpesua".

Poliittisella rintamalla populistisutkauttelija Timo Soinillakin tapahtui kömmähdys. Hän oli vaatimassa viime syksynä pientä veroa "juppikoottereille". Moottoripyöräväkihän siitä suuttui. Ministeri joutui myöhemmin tarkentamaan eli hän tarkoitti vesiskoottereita. Totta tosiaan aikoinaan vuoden turhakkeeksi nimetty vesiskootteri on laite, jolla ei ole juuri mitään hyötykäyttöä. Se on samanlainen näyttäytymisvehje kuin tarkoituksella valtavia pärinä-ääniä tuottavat moottoripyörät. Nyt samaan pakettiin suunniteltu moottoripyörävero ollaan perumassa. Eikö edes niitä isoja prätkiä, jotka tahallaan säädetään ärsyttävän kovaäänisiksi, voitaisi mätkäistä pienellä verolla?

Rauhallinen ja linnunlauluinen kesä on ihanaa verrattuna mökäpärinäkaahaussuveen!

Risto Larjavaara

Hyvää Uutta Vuotta 2017

http://laituri.hel.fi/laituri/sites/juliet-132.srv.hosting.fi.laituri/files/laituri_julkisivu_info.jpg 28.12.2016

Osallistuimme Liikenneturvan kokoukseen 15.12. Huomautimme ennen äänestyksiä, että kuluvana vuonna hallituksessa ei ole ollut lainkaan leimallisesti kevyen liikenteen edustusta. Esitin pj. Mika Välipirttiä siksi sinne. Suoritetuissa äänestyksissä kävi kuitenkin niin, että Mika ei päässyt varsinaiseksi jäseneksi eikä varajäseneksikään. Olemme kuitenkin yrittäneet!

Teemme keväällä perinteisen paperilehden ja sitten keväällä 2018 juhlanumeron 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Saamme silloin Laiturista näyttelytilan. Paikka sijaitsee siis entisellä Linja-autoasemalla Narinkka-torin reunalla. Näyttelyyn tulemme mm. tekemään isoja valokuvasuurennoksia. Siksi jäsenmaksuja kaivataan ja rakkaat tukimaksajat tukekaa ainakin kevääseen 2018 saakka.

Tulemme pohtimaan, kannattaako nykymaailmassa enää tehdä paperisia lehtiä ja maksaa kalliita postimaksuja. Mahdollisesti kevään 2018 jälkeen yhdistys siirtyy kokonaan sähköiseen maailmaan?

Paras joululahja joukkoliikenteen ystäville oli varmaankin Tampereen päätös rakentaa raitiotieverkosto. Suuri ilonaihe on tietenkin se, että laadukkaat Transtechin kotimaiset vaunut tulevat Manseen. Hesassa Raide-Jokeriin ja Hakaniemen ja Laajasalon välille tullee myös Transtechin ratikat. Tulevaisuudessa tämä vaunumalli voi olla vientituote. Norjassa tiettävästi Trondheimiin tuodaan helsinkiläinen Artic-vaunu koeajettavaksi.

Kävin joulukuun alussa moikkaamassa tytärtäni Sannia Freibergin pikkukaupungin joulutorilla. Hän on jo kolmena vuonna myynyt joulutoreilla Saksassa suomalaista hunajaa. Samalla matkalla yllätti, miten monet kaupungit ovat modernisoineet raitiotieverkostonsa. Läheisissä Chemnitzin, Dresdenin ja Prahan kaupungeissa on todella panostettu ratikoihin. Voi siis sanoa, että tulevaisuus niin Suomessa kuin Euroopassakin on todella suosiollinen ratikkaraideliikenteelle.


Risto Larjavaara

Vierailu Liikenneturvassa

http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/12/22/Vuoden%20pimeimp%C3%A4n%C3%A4%20p%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4%20syyt%C3%A4%20muistaa%20heijastin%20%E2%80%94%20Liikenneturva%20havainnollistaa%20kuvalla/2015520055223/16 (4.11.2016)

Vierailimme keskiviikkona 2.11 Liikenneturvan pääkonttorissa Kannelmäessä. Sinne pääsy osoittautui yllättävän hankalaksi joukkoliikenteen ystäville. Iltapäivällä nimittäin tuli ensilumi pääkaupunkiseudulle. Vantaan Kivistössä hajosi kehäradan ajolanka ja lähijunaliikenteen kaaos oli valmis. Yksi lähti keskustasta Tikkurilan ja lentoaseman kautta, toinen pysähtyi Huopalahteen ja jatkoi bussi 41:llä jne. Ystävällisesti Kannelmäessä kuitenkin odottivat lämpimät pullakahvit ja toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ja järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen.

Liikenneturva (https://www.liikenneturva.fi/fi/) nimensä mukaisesti ajaa liikenneturvallisuutta kaikille. Sen edeltäjä TALJA toimi vuosina 1938 -1971. Nykyään siihen kuuluu kerrassaan 58 jäsenjärjestöä. Enemmistö on ollut mukana vuosikymmeniä ja välillä sen hallituksessakin. Tällä hetkellä hallituksessa ei ole lainkaan leimallisesti kevyttä liikennettä edustavia tahoja. Siinä olikin yksi syy tapaamiseemme. Toivomme saavamme edustuksen ensi vuodeksi. Ymmärrettävästi hallitukseen on tunkua.

Kävimme myös Liikenneturvan kirjastossa. Suureksi iloksemme löysimme kotelon, jossa olivat lähes kaikki Enemmistön lehdet aina vuodesta 1971. Kirjasto ja sen arkistot ovat kaikkien tavoitettavissa. Itsekin olen vuosien saatossa saanut sieltä erinomaista palvelua.

Pidimme Liikenneturvan tiloissa myös sääntömääräisen kokouksemme. Johtokunnassa jatkavat samat henkilöt. Ensi keväänä julkaisermme taasen paperisen lehden jäsenillemme. Alamme valmistautua kevääseen 2018, jolloin yhdistys täyttää kerrassaan 50 vuotta. Sitä varten alamme rakentaa juhlanäyttelyä. Kaikenlainen aineisto vuosikymmenten varrelta on tervetullutta. Erityisesti alkuaikojen valokuvia tarvittaisiin. Ottakaatte yhteyttä johtokunnan jäseniin!

   Risto Larjavaara

Suomi - Ruotsi polkupyörämaaottelu ja muutakin jorinaa

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/60/bf/04/60bf048dca801234cc0a5d2f30419524.jpg (11.9.2016)

Jälleen yleisönosastot täyttyvät jutuista, miten pyöräilijät ovat samanlaisia liikenneraivoajia kuin autoilijatkin. Siis kaikki yhtä pahiksia. Jalankulkijatkin paukuttavat autojen peltejä raivostuneina. Siis aivan kaikki yhtä pahiksia!

Viime kesänä tuli tutkittua Göteborgin ja Tukholman pyöräilyolosuhteita. Siellä ollaan lähempänä Tanskan ja Hollannin malleja, joissa jalankulkijat ja pyöräilijät eivät joudu törmäyskurssille. Suomessa vasta aloitellaan asiassa.

Tukholmassa avataan syyskuussa Östermalmilla 250 korttelin alueella 20 yksisuuntaisella kadulla mahdollisuus pyöräillä vastasuuntaan autokadulla (ei siis jalkakäytävällä). Näin pyritään ydinkeskustan liikennetempoa rauhoittamaan (ks. östermalmsnytt.se).

Landskrona on Ruotsin pyöräilevin kaupunki.

Slussenin liikennesolmu on nykyään kuin sodan jäljiltä. Tukholmassa on vuosia käyty kiihkeää väittelyä sen tulevaisuudesta.  Bevara Slussen -liike on pelännyt autoliikenteen tuhoavan alueen. Saa nähdä, mitä siitä muodostuu lähivuosina.

Helsingissä on pyöräilymaailmaa ärsyttänyt ennenkaikkea Pasilan liikennekaaos. Alkukesästä Enemmistö muiden järjestöjen ohessa otti asiaan kantaa yhteisessä julkilausumassa. Tukholmassa on tapana ottaa ajoradalta tilaa väliaikaiselle pyörätielle. Erityisen tökerö tapaus täällä on koko Kulosaaren sillan eteläisen kevyen liikenteen väylän totaalinen katkaiseminen vuosiksi. Perusteluina sanottiin, ettei ajoradan ylitystä Kalasatamassa  saada millään turvalliseksi. Vastaavasti Vuosaaren Rastilan metroaseman kohdalla pyöräilyn pääväylä suljettiin läheisen rakennustyömaan varastotilaksi.

Ettei tämä maaottelu menisi Ruotsin kehumiseksi, niin kehutaan Helsinkiin saatuja kaupunkipyöriä. Systeemi pelaa ja vielä laajenee ensi vuonna. Pyörät toimivat ja ovat mukavan värikkäitä!

Lopuksi kertomus pienten yhdistysten ikuisesta "jatkumosta":

Enemmistö perustettiin  v.1968 ajamaan mm. pyöräilyn etuja.

Enemmistö perusti  v. 1981 Helsingin Polkupyöräilijäyhdistyksen, josta muotoutui pian nykyinen Helsingin Polkupyöräiljät ry eli HePo.

Männä kesänä eli 2016 syntyi EPO - Empaattiset polkupyöräilijät. Hesarissa oli 6.9-16 mielipidepalstalla juttu "Lisää empatiaa liikenteeseen." Kirjoittaja Matti Kinnunen on entinen HePon pj.

HEPO ja EPO. Hormonit ainakin hyrräävät pienissä liikkeissä!

     Risto Larjavaara

Ironinen loppukesän juttu autonvuokrauksesta ulkomailla

Ratikka Göteborgissa
http://s832.photobucket.com/user/gurran87/media/Sparvagnar%20BP/372.jpg.html (29.7.2016)

Tyttäremme ansaitsee opiskelurahoja siivoamalla Scandic-hotellia Göteborgissa kesän loppuun. Lähdimme häntä tapaamaan ja teimme perusvirheen Göteborgissa vuokraamalla auton. Kerran vuodessa vuokraamme auton mummolaan ym. muualle maaseudun luontokohteisiin, jonne joukkoliikenne on tyrehtynyt.. Omaa autoa ei ole ikinä ollut eikä tule!

Autoksi tuli automaattivaihteinen hybridi Toyota Auris. Huhheijaa! Kytkintä en ymmärrettävästi löytänyt. Vuokrafirman miehet katsoivat ikkunasta, kun peruutustutkan avulla rankkasateessa peruutin vinoparkkiruudusta. Autoon oli näköjään tankattu kengurubensaa, koska se hyppi kuin autokoulun ekalla ajokerralla. Autossa ei ollut GPS navigaattoria , joten alkeellisella ilmaiskartalla sekoilimme loputtomasti Göteborgin vauhtiväylillä. Nopeasti opimme, ettei ydinkeskustassa ei kannattanut sompailla, koska sen oli varmaan suunnitellut Enemmistö ry. Kävelykatuja oli loputtomasti ja hienot pyörätiet oli erotettu oikeaoppisesti jalankulusta. Raitiovaunuverkosto on Pohjoismaiden laajin. Kaupungin parkkiruudusta maksoimme kymmeniä euroja kunnes Oslon reissumme jälkeen saimme hotellin kellarista reunaruudun, josta taasen maksoimme kymmeniä euroa. Ikävä kyllä se oli reunimmainen, josta poispääseminen oli loputtoman vaikeaa.

Lähdimme Osloon, jonne olisi päässyt nopealla junalla näppärästi keskustasta keskustaan. Oslossa oli myös valtava kävelykeskusta. Jopa kuninkaanlinnaan johtava pääkatu Karl Johans Gate on pääasiassa kävelykatu. Parkkipaikan löytäminen oli taasen ummikolle tosivaikeaa. Parkkitalo löytyi lopulta, mutta sellaisen käyttö oli umpiummikolle tosistressaavaa.

Yksi syy autonvuokraamiseen oli minun isojärvibongailuni. Tasan 50 vuotta sitten olin ruotsalaisella rahtilaivalla Amerikan suurilla järvillä. Laiva pysähtyi Göteborgissakin, jossa nuori poika meni elokuviin katsomaan "rohkeaa" Mauno Kurkvaaran elokuvaa "Raportti eil balladi laivatytöistä". Asiaan! Siis kohti Vänernin kiertoa neljän hengen voimin. Ei näkynyt vastarantaa!

Olin tosionnellinen luovuttaessani auton pois. Ei ikinä enää autovuokrausta vieraissa suurkaupungeissa. Katsotaan nyt millaisia laskuja tulee vielä jälkikäteen. Göteborgissa on Tukholman lailla tietullit ja Etelä-Norjassa tiemaksuja. Kyllä Suomessakin voitaisiin ottaa käyttöön tietulleja ja tiemaksuja, sanoo kerran vuodessa auton vuokraava. Muuten ikuinen jalankulkija, pyöräilijä ja joukkoliikenteen käyttäjä!


Risto "hyppysirkka" Larjavaara