Tulipa taasen tehtyä se perinteinen pitempi pyöräreissu kerran kesässä. Heitin fillarin Kampissa Saloon menevään linjuriin ja täytyy todeta, että nykyään linjuri on olennaisesti helpompi kulkuneuvo kuin juna. Poikkeuksetta aina on varaamatta mahtunut "ruumaan", siis pyörä. Itse istun ylhäällä.
Salo on tavallistakin tavallisempi kaupunki, jossa on mukava pyöräillä jokivarsia. Viiden kilometrin päässä pn oiva leirintäalue -saari uimarantoineen Halikonlahdella. Teijossa mainio kyläkauppias neuvoi todella komean korpijärviuimarannan heti "vuoren" takana. Hellettä riitti matkalla Perniö - Kisko -Karjalohja - Sammatti - Lohja.
Mikä ihme näitä pienempiä kaupunkeja vaivaa? Lohjalla Matkakodissa kuumuuden takia yritin pitää ikkunaa auki, mutta ulkona jatkui infernaalinen moottoriulvonta. Varsinkin motskarit räjäyttivät potin. Pakko oli laittaa ikkuna kiinni ja kärsiä helvetillisestä lämmöstä. Ei esim. Helsingissä näin kovaa meluterroria koe.
Heti Siuntion aseman takana Sjunbyn kartanon luona kosken äärellä oli jännä huomata venäjänkielistä tekstiä Porkkalan miehityksen ajoilta. Espoon Kivenlahdessa vanhan "rajasillan" vieressä kevyenliikenteen väylällä tuli vastaan Porkkalan vuokraalueen muistomerkki asiallisine teksteineen neljällä kielellä. Autoihin tämä patsas ei näy.
Helsingissä näin erikoisen pyöräilmiön. Komean Aida -risteilyaluksen luona oli useita kymmeniä täsmälleen samanlaisia mustia polkupyöriä ja pyöräilijöillä kaikilla samanlaiset valkoiset kypärät. Vauraat saksalaisturistit tutustuvat Hesaan näinkin.
Risto Larjavaara
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti