AUTOTTOMAN PÄIVÄN SATOA

Helsingissä kaikki tapahtumat ja telttaleiri siirrettiin ulkosiististi Kampin Narinkkatorille. Näin ei millään tavoin häiritty autoliikennettä. Kaikkina edellisinä vuosina Espat rauhoitettiin läpiajolta. Toisaalta Kampin torilla oli valtavasti tilaa ja ohikulkijoita kiitettävästi.

Keski-Euroopassa Autottomaan päivään on joskus linkitetty uuden kävelykadun avaus. Helsingissä on parhaillaan Yliopistonkadulla alkamassa suuret muutokset. Tarkoitus on katkaista katu autoliikenteeltä niin että Vuorikadulle pääsee autoilla, mutta Porthanian ja Hallintorakennuksen välinen katuosuus muuttuu pysyvästi kävelykaduksi ja miellyttävä pikkucampus syntyy. JOSPA 22.9.2010 Autoton päivä vietettäisiin siellä juhlien hitaasti mutta varmasti etenevää autottoman kävelykeskustan laajentumista iloisissa karnevaalitunnelmissa eteläisimpien kaupunkien malliin!

Risto Larjavaara

AUTOTON PÄIVÄ JÄLLEEN TI 22.9

Idea lähti Ranskasta liikkeelle 1998. Suomi tuli mukaan vuonna 2000. Enemmistö r.y. ajoi innokkaasti asiaa jo vuonna 1999. Lehtemme syysnymero oli silloin julistemuotoinen. Siinä luki jättikirjaimin punavalkoisella pohjalla PÄIVÄ ILMAN HENKILÖAUTOA - kaupunki ihmisille - vähemmän pölyä, melua ja pakokaasuja.

Helsingissä tapahtumapaikka on vaihtunut Espalta Kampin Narinkkatorille (11-18).
Lisätietoja tapahtumista eri puolilla Suomea löytyy osoitteesta: autotonpäivä.fi

Kriittinen pyöräretki 16:30 Narinkka-torilta kohti Havis Amandaa, josta kello 17 eteenpäin. Kertakaikkiaan täytyy kehua noita kuukausittain järjestettäviä pyörämielenosoituksia. Lisäksi Narinkkatorilla pyörähuutokaupat kello 13-16:45.

KEHUTAAN KERRAN ESPOOTAKIN

Alkusyksy on mitä ihaninta pyöräilykautta. Espoo on vuosikymmenien uurastuksella rakentanut laadukkaan rantaraitin suurelle osalle rannoistaan. Heti Hesasta poistuttaessa kannattaa ajella Karhusaaren uimarannan kautta. Haukilahdessa (vastapäätä venesataman ravintolapaviljonkia) juuri valmistuneen kauniin sillan nimeksi tuli Iiriskaari. Sen rakentamisesta käytiin vuosia kiivasta väittelyä korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Kaiken kehumisen ohessa pieni moitekin. Rantaraittia tuntematon kaipaisi selkeät opasteviitat kymmeniin paikkoihin.

Samaan syssyyn on kehuttava Itä-Helsinkiä. Maantieteellisesti tosin Sipoon maa-alueiden Hesaan liittämisen jälkeen Kulosaarikin alkaa olla Länsi-Helsinkiä. Loistava pyöräilyreitti Vuosaaresta kulkee Porvarilahden yli ja junasillan ali Husön, Öster- ja Västersundomin kautta Sotungin viljavien laaksojen ohi Kuusijärvelle, jossa on mahdollisuus uinnin lisäksi vaikka savusaunaankin.

Kirpeitä syyspyöräilypäiviä
toivottaa Risto L.

VUODEN TYHMIN KOEAJO

Toimittajat tunnetusti alittavat kaikki rimat päästessään koeajamaan hienoja uusia autoja. Metro-lehdessä (1.9) testattiin superkallis urheiluauto Aston Martin DBS (se James Bondin malli):

"Kaupungissa ongelmia saattaa muodostaa myös parkkiruutujen pieni koko ja se, että joku kateellinen joukkoliikenteen käyttäjä raaputtaa auton maalipintaa avaimillaan."

Jos arvoisat liikennetoimittajat kerrankin poistuisivat kieseistään kaupunkilinjuriin, niin teksti olisi toivottavasti vaikkapa tällaista:

"Kateelliset yksityisautoilijat tunkevat jatkuvasti liikennevalvonnan puuttuessa hyvinvetäville bussikaistoille, jolloin "ruuhkaenemmistö" eli joukkoliikenteen käyttäjät myöhästyvät työpaikoiltaan."

Huumoritajuton Risto Larjavaara

...jota nauratti viikon Audi-kohussa erityisesti keskushenkilön sukunimi Kiesi.

POHJANMAAN RADALLE LISÄRAHOITUSTA

Vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioon on saatava rahaa radan peruskorjaukseen, jottei töitä jouduttaisi keskeyttämään.

Nimenomaan tässä laman vaiheessa tällainen työllistävä rakentaminen on viisasta. Pohjanmaan radan toinen kiskopari on ehdottoman mielekästä tuleville vuosikymmenille etelän ja pohjoisen ekologisena yhdistäjänä.

JOSKO VIHDOINKIN RENGASLUKOT

Useissa Euroopan sivistysmaissa on käytetty rengaslukkoja jo vuosikymmeniä itsekkäimpien autoilijoiden pelotteena. Nyt niitä harkitaan otettavaksi käyttöön Suomessakin.

Julkista pysäköinninvalvontaa koskeva laki on vuodelta 1970. Parhaillaan Oikeusministeriön asettama työryhmä pohtii koko lainsäädännön uudistamista. Ehdotus pitäisi tulla ulos helmikuun loppuun mennessä.

Röyhkeimmät autoilijat naureskelevat 40 euron alhaisille parkkisakoille ja vähäiselle pysäköinninvalvojien määrälle. Rengaslukko ei enää nauratakaan. Se pakottaa kuskin muihin toimenpiteisiin kuin tuulilasissa olevan virhemaksun heittämisen katuojaan.

Tärkein asia on ennakkopelote. Näin saadaan törkeimmät tapaukset vähenemään.

RATAUNELMIA

Jatkuvasti puhutaan kauniisti raideliikenteen ympäristöystävällisyydestä. Siispä sanoista tekoihin. Espoon keskuksesta vedettäköön rata Lohjalle. Matkan varrelle Histaan on
suunnitteilla 20 000 asukkaan pientaloalue, joka ei saa rakentua yksityisautoilun varaan.

Helsinki-Lahti on järkevästi toteutettu vierekkäin kulkevine raide- ja moottoritieväylineen. Samoin Helsinki-Tampere välillä moottoritie ja päärata täydentävät toisiaan. Pitkässä juoksussa Lohjalta pitäisi jatkaa Turkuun moottoritien rinnalla nopea oikorata. Näin tehtäisiin järkevää liikennepolitiikkaa vuosisadoiksi!

Enemmistö ry ei ole moottoriteiden suurin ystävä. Mutta kun ne on rakennettu ja vastaavasti raideliikenne on jätetty rempalleen, niin korjattakoon asia lähivuosina ja lähivuosikymmeninä.

Risto Larjavaara

REKAT RAITEILLE SVEITSISSÄ

Sveitsissä rakennetaan parhaillaan maailman pisintä junatunnelia. Tämä vanhan Gotthard-tunnelin (14.5 km) vierestä kulkeva uusi tunneli tulee olemaan kerrassaan 57 kilometriä pitkä. Yhteydet Zurichista Alppien ali Milanoon paranevat olennaisesti.

Sveitsi on edelläkävijä pyrkiessään ohjaamaan rekkaliikennettä raiteille. Rekat joutuvat maksamaan läpiajostaan erilaisia tiemaksuja ja verotusta on kiristetty raskaan ajoneuvoliikenteen osalta. Alppilaaksoissa ei todella haluta tukehtua pakokaasuihin. Rahtiliikenne rautateillä saastuttaa kymmenen kertaa vähemmän kuin maantiekuljetukset.

JO 33 kävelykadunpätkää Suomessa

Imatran keskustaa

Suomi on tunnetusti hyvin jälkeenjäänyt kävelykeskustojen ja yksittäisten kävelykatujen suhteen. Nyt on kuitenkin vähän valoa nähtävissä tunnelin päässä. Äskettäin valmistuneen "Valtakunnallisen kävelykatuselvityksen" mukaan 50 suurimmassa kaupungissa on 62 prosentissa jonkinlainen autoilta rauhoitettu kadun pätkäle tai jopa kokonainen katu. Kaikista
kaupungeista 29 prosentissa löytyy tällainen. Turku on suurimmista kaupungeista surkein.

Kävelykatujen määrä on lisääntynyt voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Olisi korkea aika siirtyä yksittäistä pätkistä kävelykeskustojen suunnitteluun. Näinhän on tapahtunut ympäri Eurooppaa. Suomessa edistyksen kärjessä ovat Imatra, Vaasa ja Kotkakin on tulossa.

Selvityksen on laatinut Martti Wilhelms "Elävä kaupunkikeskusta"-yhdistyksen toimeksiannosta. Ympäristöministeriö on kustantanut sen ja se löytyy yhdistyksen nettisivuilta.

UUDET TÄRINÄVIIVAT

Eilen uutisoitiin näyttävästi maanteille suunnitelluista tärinäviivoista. Onhan Suomessa ollut jo vuosia "tärinäraitoja" tien keskellä, mutta nyt tästä alueesta tehtäisiin jopa yli kaksi metriä leveä. Pyrkimyksenä on työntää kohtaavat autot mahdollisimman kauas toisistaan tien ulkoreunojen läheisyyteen.

Lienee itsestäänselvää, että jostain tuo kaksi metriä nipistetään pois.

Ettei vaan kapeilta pientareilta, jotka ovat valkoisella viivalla suojattu pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ainakin nämä heikommat osapuolet tulevat tuntemaan olonsa entistä turvattomammiksi, kun autot kiitävät entistä lähempää.

RUUHKAMAKSUISTA

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry on tunnetusti ollut innokas ruuhkamaksujen kannattaja jo Lontoon ajoista saakka puhumattakaan Tukholman edistysaskeleista.

Haluan tässä puuttua vain kahteen yksityiskohtaan. Miksi kauppakamarit ym. vastustavat niin voimakkaasti ruuhkamaksuja? Liike-elämän etuhan on tavaratoimitusten nopea kuljetus. Tehokas logistiikka säästää aikaa ja rahaa. Tarpeellista tavaraliikennettähän ei esim. Tukholman mallissa rahasteta ollenkaan. Kumpi on Espoon Westendin kiireiselle toimitusjohtajalle tärkeämpää? Päästäkö nopeasti aamuruuhkassa työpaikalleen Helsingin keskustaan pienten ruuhkamaksujen ansiosta vai juuttua yhä kasvaviin ruuhkiin? Luulisin työnantajan mielellään maksavan tämän muutaman euron maksun, jotta kallispalkkaisen johtajan aika ei tuhlaannu ruuhkissa jonottamiseen.

Risto Larjavaara
pj.

HELTEINEN PYÖRÄRETKI

Polkupyörä metroon Vuosaaresta ja Kampissa hissillä kerrosta ylemmäs kaukoliikenteen linjuriin ja parin tunnin kuluttua Vääksyssä ylhäällä harjulla ulos ja viereiseen hotelli Tallukkaan. Näppärästi oletkin keskellä kauneinta Suomea. Kanavalta mainio pyörätie kuvan Pulkkilanharjulle. Toisessa päässä on omituinen puolipehmeä pöheikköihin sukelteleva kävelyti tai polku, johon ohjataan pyöräilijät. Toivottavasti se päällystetään, koska se on nykyään ajokelvoton. Sysmästä palatessani sateessa ajoin tietenkin maantien reunassa ja heti korskean Mersun ikkunasta komennettiin ns. pyörätielle.
Vääksystä on mukavan vähäliikenteinen reitti Hollolan kivikirkon kautta Lahteen. Moottoripyöriä kyllä riittää. Tuolla välillä sattui erikoinen episodi. Vastaan tuli käheä-ääninen motoristi, joka aivan korvessa keksi kääntyä juuri kohdallani ja sitten superkiihdytys kuin kiusaksi minulle. Miksiköhän noissa pyörissä pitää olla niin kaamea prätkytys, luulisi kuskin itsensä kärsivän eniten.
Lahti se on omituinen kaupunki pyöräilijän kannalta. Keskeisimmillä kaduilla jalankulkijat ja pyöräilijät ovat sikinsokin. Esim. Aleksanterinkadulla on kyllä huomaamattomat polkupyörää kuvaavat laatat kadunpinnassa. Lahdessa alkaa arvostaa jo sitäkin, että valkoisella viivalla erotetaan osapuolet puhumattakaan selvästi erottuvista pintamateriaaleista.

Risto Larjavaara

VOIMAN LEHDISTÖKATSAUKSESSA

Voima-lehti siteeraa uusimmassa kesäkuun numerossaan (5/09) kevään lehteämme:

Helsingissä on äskettäin kaikkiin koteihin jaettu Kaavoituskatsaus 2009. Se löytyy myös netistä samalla nimellä. Tietokoneilla tehdyissä havainnekuvissa on huvittanut yksi piirre. Kuvista puuttuu autoinen todellisuutemme. Sitäkin enemmän ihmetytti sivulla 15 oleva kuva tulevasta eteläisestä kantakaupungista ("lähes autottomaksi" mainostetusta Jätkäsaaresta?) Korskeanpunainen avourheiluauto on pysähtynyt keskelle suojatietä ilman kuljettajaa.
Mikä idylli auringonlaskuineen?

Risto Larjavaara, Enemmistö 1/2009