Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä

http://www.raitio.org/ratikat/ruuhkara/tt1.jpg (22.8.2014)

UKK-instituutin tiedotteessa 7.8.14 tuotiin jälleen esille runsaan istumisen isot vaarat. Toki kuolema tulee väistämättä jokaiselle ennemmin tai myöhemmin. Monien tuki- ja liikuntaelimien vaivojen taustalla on pitkäkestoinen istuminen. Siksi suositellaan vahvasti kävely- ja pyöräilymatkojen lisäämistä.

Viesti on jälleen luja tuki ikiaikaiselle enemmistöläiselle ajattelulle. Mehän olemme saarnanneet yli 40 vuotta jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikenteellä matkustamista. Emme sentään ole esittäneet suositusta seistä busseissa, ratikoissa ja junissa. Tosin ruuhka-ajat ovat edesauttaneet seisomista. Yksityisautoilijoille ei teknisistä syistä voida antaa suositusta ohjata tai olla matkustajana seisaaltaan.

   Risto Larjavaara

Pohjanmaan rata

  

http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/@Bin/129154/Etel%C3%A4-pohjanmaa%20juna.jpg (11.08.2014)

 

http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/@Bin/129154/Etel%C3%A4-pohjanmaa%20juna.jpg (11.08.2014)

Pohjanmaan rata on Suomen tärkeimpiä rataosuuksia. Se tarkoittaa 335 kilometrin osuuttaa välillä Seinäjoki - Kokkola - Ylivieska - Oulu.  Rata valmistui vuonna 1885. Nykyaikana ihmetyttää, miten 1800-luvulla tällainenkin pitkä osuus rakennettiin muutamassa vuodessa.

Rataa on hitaasti ehostettu. Työmaat ovat kesäisin haitanneet vuodesta toiseen. Ei ole mukavaa hypätä junasta linjuriin ja taasen takaisin  raskaiden matkatavaroiden kanssa.

Edistystä kuitenkin tapahtuu. Ouluun on valmistunut uusi junavarikko. Junat voidaan huoltaa Helsingin lisäksi Oulussa. Kaksiraiteiset osuudet lisääntyvät pätkittäin.  Käytännössä Tikkurila-Oulu väli voidaan ajaa jopa 200 kilometrin nopeudella.

Nyt valtion lisäbudjetissa esitetään 17 miljoonaa euroa ratakorjausten loppuunsaattamiseksi. Kaukaisessa tulevaisuudessa pitäisi Ylivieska-Oulu osuus saada kaksiraiteiseksi (=kaksi raideparia). Enemmistö toki toivoo kaukaisen sanan korjaantuvan lähitulevaisuudeksi!

Kriittisiä pyöräretkiä jo kaukaa viime vuosituhannelta

https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/t31.0-8/c0.35.851.315/p851x315/1244031_591268977581171_1724255972_o.jpg (30.7.2014)

Helsingissä on järjestetty niitä kaiketi jo vuodesta 1987. Taustatahoja ovat viime vuosina olleet Maan ystävät ja Helsingin Polkupyöräilijät. Kesäkuussa pyöräilitiin Hämeentien pyöräväylien puolesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee suunnitelmaa Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi. Kuntalaisaloitteen voi kirjoittaa osoitteessa http://hameentie.fi/

Seuraava reissu on 12.8 klo 17.30 ja lähtö Narinkkatorilta. Tänä vuonna pyöräillään 9 kertaa.

Täytyy antaa kaikki kunnia järjestäjätahoille. Vielä elää voimissaan kansalaisaktivismi!

http://kriittinenpyoraretki.fi/

Kyllä autoala jaksaa lobata valtiota!

http://im.mtv.fi/image/366210/landscape16_9/1024/576/df0bcf6c08845128548623daeb1930bc/ep/1461930.jpg (16.7.2014)

Autoala esittää, että tuettaisiin jopa 1500 eurolla autoilijaa, joka vaihtaisi yli kymmenvuotiaan romuttamiskuntoisen kärrynsä uuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmien mukaan autoala maksaisi 500 ja valtio 1000 euroa. Huh! Mitkähän romuautoilla ja romutustodistuksilla syntyvät mustan pörssin markkinat syntyisivät?

Hei!

Miksei valtio voisi tukea 1000 eurolla vanhasta autosta suomalaiseen polkupyörään siirtyjään. Näin pyöräkauppa elpyisi ja suomalainen teollisuus saisi lisää työpaikkoja ja ennenkaikkea saastuttaminen vähenisi.

Hei!

Miksei valtio voisi tukea 1000 eurolla vanhasta autosta luopujaa, joka siirtyisi joukkoliikenteen käyttäjäksi. Näin joukkoliikenne saisi lisää matkustajia ja ennenkaikkea saastuttaminen vähenisi.

  Risto Larjavaara

Aavekuskin arvoitus

http://kirjasto.poytya.fi/kilpailu/kummitusauto.jpg (3.7.2014)

Laitetaan näin sydänkesän kevennykseksi tositarina parin vuosikymmenen takaa Alahärmän (nyk. Kauhavaa) taajamasta. Jutun lähetti tamperelainen lukijamme.

Enemmistö/Majoritet 1/2014 muistutti taas aiheesta, josta olen aikonut lehteen kirjoittaa jo ajat sitten. Tämä on humoristinen tarina mutta samalla tositarina parin vuosikymmenen takaa Alahärmän (nyk. Kauhavaa) taajamasta.


Oli syksyn sumuinen ilta.

Löhösin sohvalla yksin kotona omakotitalossa Alahärmän Liinamaantiellä. Ovikello soi ja oven takana seisoi hiukan nuhjuinen mieshenkilö:"Autoni sammui tuohon kadulle,tulisitko vähän työntämään ....". Siinä asia.

Lähdimme tutkimaan tilannetta ja totesin etten noin kookasta autoa lähde työntämään, otetaan pihassa seisova kuplavolkkari ja vedetään sammunut käyntiin. Ehdotus sopi vieraalle,hinausköysikin löytyi ja saatiin kiinnitetyksi. Vieras istui autoonsa ja sitten minä kuplaan. Lisäsin asteittain kuplaan kierroksia ja kiihdytin nopeutta sopivan tasaisesti. Sitten tuli risteys,käännös jyrkästi oikealle. Ja yllätys. Hinattava puskikin suoraan ja kuplankin perä luisti kadun reunaan.

Hämmästykseni oli suuri. Hinattava auto oli tyhjä. Ovet kiinni ja auto aivan ehjä.

Tienoo täysin hiljainen.

Alahärmässä liikkui tuolloin juttuja mustapukuisesta liftarista joka hävisi yhtäkkiä jälkiä jättämättä. Kunnanjohtajallekin kuulemma oli käynyt näin :).

Minä tiedän nyt miltä tuntuu kun fyysisesti täysin havaittava ihminen katoaa autostaan. Se tunne ei unohdu koskaan.

No, löytyi kuitenkin selityskin. Olin juuri lähdössä takaisin tutkimaan outoa tilannetta kun vieras kävelee vastaani (valaisemattomalla kadulla) ja nolona selittää:"Jäin autosta". Sinähän menit autoosi, näin selvästi, kummastelin. "Joo mutta sitten huomasin että avaimet jäivät takaluukkuun ja lähdin hakemaan niitä kun sinä lähdit vetämään, huusin mutta et kuullut".

Tapahtuneen taustamuuttujia olivat tietysti valaisematon katu, Kuplan sumuiset ikkunat ja kierroksia ottavan Kuplan järeä ääni.

MUTTA -vielä juridiikkaa. Jos tuossa risteyksessä olisi tullut kolari jossa kolmas osapuoli olisi loukkaantunut tai muuten kärsinyt. KUKA OLI SYYLLINEN/VASTUULLINEN?

Kyselee
Pentti Kauppi, mies joka hinasi tyhjää autoa.

Myönteiset raideliikenneuutiset jatkuvat

http://portal.liikennevirasto.fi/portal/pls/portal/docs/1/24812004.JPG (24.6.2014)

Edellisessä blogissamme "Ratikkahistorian havinaa Mansesta" iloitsimme Tampereen päätöksestä. Heti samalla viikolla uudessa hallitusohjelmassa lyötiin mainiot juhannuslöylyt raideliikenteelle. Ei sentään höyryjunia vaan riihikuivaa rahaa tulevaisuuden Pisara-radalle, länsimetron jatkamiseen Matinkylästä ja Tampereen ratikkasuunnitelmille.

Kerrassaan viisaita päätöksiä sadoiksi vuosiksi ja tämän hetken työllistämiseen!

Ratikkahistorian havinaa Mansesta

http://www.kaupunkiliikenne.net/tampere.htm (18.6.2014)

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.6 selvällä enemmistöllä 48-18, että Tampereelle rakennetaan kaksi raitiovaunureittiä. Pitkään jatkanutta suunnittelua jatketaan yleissuunnitelman pohjalta. Juku, Suomeen saataisiin toinen ratikkakaupunki. Aikoinaan oli Viipurissa ja vielä 1970-luvulle Turussa.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on viime vuosina tapahtunut varsinainen renessanssi raitiovaunujen paluusta kymmeniin kaupunkeihin.

Viime vuoden kevätnumeromme teemana oli raitiovaunut mm. Tampereella ja Turussa. Toivottavasti kyseiset kaupungit tulevat kilvoittelemaan, kumpi rakentaa komeamman verkoston.

Hesassa spåra, Mansessa mikä?

Amsterdam. Amsterdam

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c7/Cycling_in_amsterdam.JPG (13.6.2014)

Uusimmassa ET -lehdessä nro 10 (28.5) on mainio monisivuinen juttu esimerkkikaupungista pyöräilyn suhteen. Siinä hehkutetaan asiallisesti oikeata kaupunki- ja liikennesuunnittelua.

Annetaan suomalaisen Tuula Keson, joka on asunut yli puolet elämästään Amsterdamissa eli 33 vuotta sanoa mielipiteensä:

Hollannin ja Suomen pyöräilytavoissa on selkeä ero. Suomessa fillaristeille ei ole aina merkitty selkeää ajorataa eli he voivat joutua jalkakäytävillä ajamaan jalankulkijoiden rinnalla.. Hollannissa pyöräilijöillä on melkein aina omat YKSISUUNTAISET kaistat, joten vastaantulijoita tai kävelijöitä ei tarvitse varoa.

Tuula Karo kauhistelee Helsingissä kaaosta, jossa pyöräilijät puikkelehtivat samaa kaistaa molempiin suuntiin ja välillä melkein jalankulkijoita hipoen.

Kannattaa lukea "Ajamisen mallia Amsterdamista" -artikkeli kokonaan!

Pitkäsilta vain joukkoliikenteelle ruuhka-aikana

http://www.raitio.org/news/uutis11/uukuva11_5/pitkasilta_10_jyla.jpg (24.5.2014)

Jokainen Helsingin liikennesuunnittelua viime vuosikymmeninä seurannut muistaa, miten Krunikasta Merihakaan yksityisautoilun edistämiseksi valmistuneen Hakaniemen sillan jälkeen Pitkästäsillasta tehtiin joukkoliikennesilta ruuhka-aikana ruuhkan suuntaan. Se oli aikanaan hyvin edistyksellinen ratkaisu, jota ei olisi pitänyt lopettaa!

Nyt tuhannet ja tuhannet ovat myöhästyneet ties mistä, kun liikennekaaos jumiutti liikenteen kiskotöiden takia. Ruuhka-aikana lähes jokaisessa bussissa on yhtä monta matkustajaa kuin keskimäärin 40 yksityisautossa, jotka vievät tilaa kymmeniä kertoja enemmän kuin bussikaistojen linjurit.

Enemmistö ry. vaatii Pitkäsillan palauttamista joukkoliikennesillaksi ruuhka-aikoina!

Kiinan utooppiset raidesuunnitelmat

http://deserttan.pbworks.com/f/russia-MapAlaskaBeringSea.gif (19.5.2014)

Kevätkokouksessamme alustin paitsi Pohjois-Korean junamatkastani Pekingistä Pjongjangiin myös Kiinan mahtipontisista rautatiesuunnitelmista. Nyt Kiina panee vielä paremmaksi. Äskettäin ilmestyneessä China Daily -lehdessä heitetään hurja suunnitelma! Beringinsalmen alittavaan 200 kilometrin pituiseen tunneliin sukellettaisiin luotijunamaisin vauhdein eli noin 350 km/t.

Rata Siperian, Alaskan ja Kanadan kautta Yhdysvaltain suuriin kaupunkeihin toisi mittaa noin 13 000 kilometriä eli huomattavasti enemmän kuin maailman pisimmällä Siperian radalla.

Lehden mukaan Kiina rahoittaisi koko projektin. Utopioita pitää olla ja hyvä niin!!

Risto Larjavaara

Helsinginkadun ylittävä kevyen liikenteen silta

http://www.hs.fi/kaupunki/a1397273371365 (7.5.2014)

Hesarin (5.5) mukaan HIFK voikin saada jäähallinsa Mäntymäelle. Samassa artikkelissa hahmotellaan kevyen liikenteen siltaa Helsinginkadun ylitse pääradan vieressä. Toistettakoon Enemmistön kanta sillan oikeasta paikasta. Luontevin reitti Nordenskiöldinkadun komealta Auroransillalta kulkee Uimastadionin ja Talvipuutarhan ohitse Töölönlahdelle yli vilkasliikenteisen Helsinginkadun Mäntymäen reunalta eikä Pääradan reunalta. Miksi pyöräilijöiden pitäisi kiertää näin kaukaa päästäkseen jatkamaan sujuvasti Töölönlahden loistavaa väylää pitkin ydinkeskustaan.

Aiheesta enemmän löytyy klikkaamalla yläpalkin Arkistoa ja sieltä Enemmistö 2 /2013 -lehden pääkirjoitus!

 

Pyöräilyelokuvia kesällä 13.7.-17.8.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/3/3a/Polkupy%C3%B6r%C3%A4varas_ital_juliste.jpg (23.4.2014)

KAVAssa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa eli yksinkertaisemmin entisellä nimellään Suomen elokuva-arkistossa esitetään sydänkesällä fillarileffoja Polkupyörävarkaista Lystikkäisiin kirjeenkantajiin. Bellevillen kolmosissa mennään animaatiomuodossa Tour de Franceen. Paikkana tietysti Helsingin Orion -teatteri (https://kavi.fi/)

Enemmistön kevättilaisuus pidettiin kahvila Annan Ostarissa ja tila täyttyi täydellisen sopivasti.

Kevätpörriäisemme on postitettu jäsenille ja jaettu  lukuisiin paikkoihin (mm. Helsingin kaupunginvaltuustolle ja Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle).

Lähikuukaudet Enemmistö 1/2014 -lehteämme on myynnissä Espan Akateemisen Kirjakaupan lehtihyllyillä kohtuuttomaan yhden euron hintaan!

Autottomin paikka ydinkeskustassa

http://www.hs.fi/juttusarja/kaisaniemi/artikkeli/Maine+ja+pimeys+luovat+pelkoa+Kaisaniemen+puistoa+kohtaan/1135229999514 (18.4.2014)

Näin pääsiäisen hiljaisuuden aikana annan rauhallisen vihjeen paikasta Helsingin ytimessä, jonne ei ikinä eksy yksityisautoja. Se sijaitsee Päärautatieaseman pitkien laiturien päässä lähellä Kaisaniemen ravintolaa. Sinne on rauhoittavaa kävellä eikä siellä ole juuri ikinä ketään muuta. Valoa ja aurinkoa riittää. Ainoa liikennemelu on lähtevät ja tulevat junat, jotka ovat minulle mieluisia ääniä.

Viime ajat on voinut seurata radan varteen valmistuvia taloja. Monet ovat suuttuneet. kun avoin panoraama Eduskuntatalolta Siltasaareen on käytännössä katkennut. Voi kuitenkin kysyä, miksi ihmeessä pääkaupungin ydinkeskustassa pitäisi olla tuollainen rakentamaton jättialue. Mielestäni kiinteyttäminen on ollut välttämätöntä.

Alueesta on tulossa ihan mielenkiintoinen. Toivottavasti vuonna 2018 valmistuva puuarkkitehtuuria edustava Keskustakirjasto kruunaa alueen. Vanhan tiilimakasiinin rippeet on syytä kunnostaa muistoksi alueen rautatiehistoriasta.

   Risto Larjavaara