tiistai 17. marraskuuta 2015

Sähköinen helvetti

HUOM! Yhdistyksen uusi osoite: www.enemmisto.fi

http://www.finanzwirtschafter.de/wp-content/uploads/2011/04/DB-Deutsche-Bahn-AG-B%C3%B6rsengang-IPO-Dividende-2011-Bilanz-2010.png (17.11.2015)

Ystäväni matkustaa mielellään Saksan hyvin toimivassa rautatieverkostossa, mutta...

Sähköinen helvetti

Olin reissuun lähdössä. Kaikki oli valmista jatkoyhteyden varmistavaa junalippua vaille. Siispä siitä vaan rautatieyhtiön sivuille.
Valitsin päivämäärän, klik. Jatkoin eteenpäin klik, klik, klik. Poistin erilaisia lisämaksullisia vakuutuksia, tarjouksia ja palveluita. Yksikin unohtunut raksin poistaminen ja myyjä olisi koukuttanut minut ostamaan jotain, jota en halunnut. Olin siis tarkkana.
Annoin henkilötietoni, osoitteeni, nakuttelin luottokorttini numeron ja sen kääntöpuolelta löytyvän tunnuksen.

Varmistin tiedot kahteen kertaan, ja klikkasin kohtaa, jossa vakuutin että olen lukenut ehdot, ja kaikki antamani tiedot ovat oikein.
Loppusuora häämötti. Toivorikkaana klikkasin eteenpäin merkkiä, jotta kuljetusyhtiö saisi rahat palveluksestaan, mutta vielä mitä:
Olin unohtanut merkitä sukupuoleni. Piti palata takaisin. Klik. Uusi yritys, ja katso, kone ilmoitti, että lippu tulee antamaani sähköpostiosoitteeseen, josta voin printata sen. Siirryin siis netistä s-postin puolelle, ja siellä se oli – niin kuin luulin (Huom! Tässä kohdassa yleensä printteri ilmoittaa, että paperi tai muste on loppu tai se ei toimi muuten vaan).
Tyhmyyksissäni printtasin liitetiedoston heti ja totesin, että kyseessä ei ollutkaan lippu, vaan varausvahvistus. Printteri pukkasi viisi sivua asiaa, jolla en tehnyt mitään.
Hetken kuluttua tuli toinen meili, jossa oli varsinainen matkalippu. Siispä printtasin kuudennen sivun, jossa oli tiiviimmin pakattuna samat asiat kuin edellisessäkin meilissä.
Mikä onnistumisen riemu!

Aikaa kotoiseen itsepalveluun meni hiukan yli puoli tuntia. Harvoinpa vanhaan aikaan joutui lippuluukulla näin pitkään seisomaan. Vanhaan ihmispalveluaikaan koko tämän a-nelosmäärän ja sähköisen helvetin korvasi pieni, puolen tulitikkurasian kokoinen pahvinen piletti.

En ole tietotekniikan vastainen, mutta älyttömyydestä en tykkää. Eikö yksinkertaista asiaa pystyisi hoitamaan it-maailmassakin selkeämmin, vähemmillä kysymyksillä ja ilman salakuoppamaisia lisämyyntikoukkuja? Kuka kaipaa tällaista itsepalvelubyrokratiaa?
Ketä varten nämä systeemit on luotu? Ihmistä vai insinööriä?

Otto Favén
Kaikkien alojen asiantuntija
Vantaa


ps. Esimerkki on Saksan rautateiltä, mutta kyllä Suomessakin osataan...


HUOM! Yhdistyksen uusi osoite: www.enemmisto.fi

Ei kommentteja: