Ratahallintokeskus kertoi raiteista 12.11.07 Enemmistö ry:n syyskokouksessa
Liikkuminen ja kuljettaminen on ekologian ja energian kannalta nykyajan oleellisin ongelmakenttä. Raiteilla raskaskin lasti kulkee kevyesti. Vain avaruudessa pikät matkat ovat ekologisempia kunhan sinne on ensin päästy. Siellä ei ole juurikaan kitkaa eikä painovoimaa. Raiteet eivät ole saaneet asemaa, joka niille kuuluisi ainakin pitkillä matkoilla. Kumia kuluu liikaa. Periaatteessa henkilöraideliikenne on kilpailukykyistä jopa välillä Helsinki -Oulu.
Enemmistö ry:n syyskokouksessa esitelmöi Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko. Aluksi kannattaa muistaa, että Suomen rataverkosta on lähes 95% yksiraiteista. Myös Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Juha-Heikki Pasanen oli paikalla vastaamassa yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Ehkä arvaat, että puhuttiin paljon rahasta. Se tulee raiteisiin tipoittain mm. lisäbudjeteilla. Pitkäjänteinen rahoitus olisi tehokkaampaa. Niemimuukko totesi, että alhaisella rahoituksella huonokuntoisimpia rataosuuksia joudutaan sulkemaan turvallisuussyistä. Vain junaturvallisuuden vaarantuminen herättää päättäjät.
Ville Komsi kysyi, miten harvat ja erikoistuneet urakoitsijat pärjäävät silloin, kun rahat tai kelit ovat lopussa. Ratahallintokeskus on ns. tilaajalaitos. Kuitenkin se on päässyt tilanteeseen, jossa alihankkijat on voitu pitää toimivan yhteistyön piirissä.
Matti Kosola esitti mielipiteenään, että kaikki olevat radat on pidettävä välttävässä kunnossa. Malmi- ja ainakin luonnonkiviesiintymiä voi löytyä lisää mistä vain. Olemassaoleva rata voi alentaa kynnystä ottaa esiintymä käyttöön. Pian aloittavan Talvivaaran kaivoksen tarvitsema uusi rataosuus on vain vain 25 km pitkä.
Yleiskeskustelu painottui vahvasti junaliikenteen lisäämisen puoleen koko maassa. Lapin turismia tulisi hoitaa enemmän ja pidemmälle junilla. Nopeutta ja matkustusmukavuutta voidaan lisätä. Onko ravintolatoiminnan verotusta junissa mahdollista keventää?
Ratahallintokeskus saa valtiolta vuosittain 345 miljonaa euroa, mutta esittää siihen 80 miljoonan euron lisäystä. Pahimmat pullonkaulat ovat Pohjanmaan rata (yksi raide) ja Kaakkois-Suomessa rataosa välillä Luumäki-Imatra. Tasoristeykset on huutava ongelma, mutta puomikaan ei näytä auttavan, koska niitä ajetaan rikki nyt jopa 250 kpl vuodessa. Tornion ja Kolarin välisellä radalla on kilometrin matkalla jopa yli kymmenen tasoristeystä.
Rahoitusnäkymien mukaan junaliikenteen kilpailukyky huononisi ja markkinaosuus laskisi. Enemmistö ry haluaa päinvastaista kehitystä. Ratatyöt työllistävät koko maassa ja varsinkin taantuman aikana ne ovat edullisia teettää. Lähivuosina siis pitäisi ratoihin ja junalikenteeseen satsata, kun ylikuumentunut talouskehitys jäähtyy. Henkilöautoja myydään nytkin halpuuden harhalla samalla, kun auton rahoitus kallistuu. Kansantalous menettää ”ruostumisella” kuudessa vuodessa näiden uusien auton arvon. Ratoihin tehty investointi vaikuttaa keskimäärin 30 vuotta, sillat elävät yli sata vuotta.
Matti Kosola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti