NASTAA, NASTAT KELLARIIN

http://www.sontaa.com/re1.jpg (14.4.2013)

Uusimman tutkimuksen mukaan Helsingissä noin puolet pölystä keväällä on autorenkaiden tiestä irrottamaa asfalttia. Aikaisemmin luultiin, että suurin osa katupölystä aiheutuu talvihiekoituksesta. Nastarenkaiden käyttöä ymmärtää maaseutuoloissa, mutta pääkaupunkiseudulla ajelussa kitkarenkaat riittävät hyvin. Näin vahvistavat monet niitä käyttävät. Oslossa nastarenkaille määrättiin 150 euron haittamaksu, jolloin niiden käyttö väheni olennaisesti. Osaltaan nastarenkaiden käyttö antaa autoilijalle itsevarmuutta turhan suuriin nopeuksiin kaupunkiolosuhteissa. Miten saataisiin autoilijat siirtymään kitkarenkaisiin? Asennekasvatus on hidasta. Voitaisiinko antaa pieni alennus auton käyttöveromaksusta. Se voisi olla nopeampi reitti muutokseen. Ainakin jalankulkijat iloitsevat vähemmistä hengenvaarallisista pienhiukkasista!

SAURI ALUSTI RATIKKALIIKENTEEN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDESTA HESASSA

http://static.iltalehti.fi/uutiset/saurisporaetuMP_503_uu.jpg (8.4.2013)

Kevätkokouksessamme 3.4 ap.kaup.joht. Pekka Saurin lukujen mukaan raitiovaunujen määrä nykyisestä 94:stä tulee nousemaan 130:een vuoteen 2030 mennessä ja mikä parasta ne tullaan tekemään pohjoisemmassa Suomessa Otanmäessä pohjoisiin olosuhteisiin.

Jätkäsaaren Tallinnan terminaaliin ohjautuu lähiaikoina yhteensä kolme eri linjaa! Saisipa Katajanokallekin laivojen saapuessa lisää vuoroja. Ilmalaan tullaan aikanaan vetämään jatkoreitti. Keski-Pasilan rakentamisen aikataulut ja sillan leventäminen vievät aikansa. Topeliuksenkadulle tulevat kiskot joskus, mutta Korkeavuorenkadun jatke jäänee haaveeksi. Mäki on jyrkkä, jolloin kiskojen kohdalta sitä pitäisi madaltaa. Tunnettu tosiasia on kuitenkin se, että kadun varrella olevat as.yhtiöt ja liikkeet ovat olleet kovasti vastaan, koska kadunvarren autopaikat vähenisivät.

Hietalahdesta Hernesaareen linja 6 jatkanee ehkä vuonna 2018. Siihen liittynee 1A.

Laajasalon ja keskustan välinen ratikkasilta ei ole mikään halpa ratkaisu. Nyt puhutaan 200 miljoonasta, mutta yleensä ajansaatossa hinta voi nousta huimasti jopa 400 miljoonaan. Santahamina pysyy iäisyyden Puolustusvoimien käytössä eli siellä asukasmäärät eivät nouse. Kannattaa todella laittaa mietintämyssy päähän, miten Kruununvuorenrannan joukkoliikenneyhteydet järjestetään. Se on varmaa, jos järkevää ratkaisua ei löydetä ja uudet asukkaat perustavat liikkumisensa yksityisautojen varaan, liikennekaaokset vain lisääntyvät.
Jokerilinjan saaminen raiteille on suuren luokan asia. Se voisi toteutua tämän vuosikymmene lopussa. Ratikkaliikenteen luotettavammaksi tekemiseksi on saatava tuntuva pelote, ettei tuhansien matkustajien matkat myöhästy raiteille väärinpysäköityjen autojen takia. 500 euron sakkomaksu edellyttää kuitenkin lainmuutosta.

PRIMAVERA

Pullman Barin kabinettitilat (http://www.avecra.fi/asemaravintolat/pullman-bar/kokoustilat/)

Enemmistön Vespa eli kevätlehti lähti keskiviikkona 27.3 ykköspostissa jäsenille pääsiäisiloksi. Teemana on raitiovaunu eli ratikka eli spåra. Lehteä myydään kerrassaan yhden euron hinnalla pääsiäisen jälkeen Espan Akateemisen mielipidehyllyillä kolmen kuukauden ajan. Viikon kuluttua keskiviikkona 3.4. klo 18:00 ratikkaharrastaja ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri alustaa aiheesta "Ratikkaliikenteen nykytila ja visio" ravintola Pullmanin isossa kabinetissa (2 krs.) yhdistykselle sopivalla Helsingin Päärautatieasemalla.
Lämpimästi tervetuloa kaikki!

MOOTTORIKELKKOJEN MIELETÖN VAUHTI

http://gamma.nic.fi/~kaarmat/images/PC260028_640.jpg (19.3.2013)

Pakko on tuoda mielipide tämän surullisen Utsjoen onnettomuuden jälkeen. Jokainen niin Suomenlahden jäillä kuin Lapin metsissä hiihtänyt on pilannut etsimäänsä luonnonrauhaa moottorikelkkojen ylimielisisen kaahailun takia.. Yhtäkkiä läheltä voi suhahtaa yli 100 km. tuntivauhdilla kelkkaporukka, joka vähät välittää muista. Typeryyksissään he jopa voivat luulla, että heidän moottorimaailmaansa arvostetaan. Ajakaa asialliseti ja kunnioittakaa niitä, jotka omilla lihaksillaan etsivät luonnonrauhaa.

Risto Larjavaara

RUNEBERGINKADULTA MECHELININKADULLE

http://www.mad.fi/fillari/isot/echetiukka2.jpg (4.3.2013)

Historia toistaa itseään Helsingin liikennesuunnittelussa. 1970-luvulla yksityisautoistumisen myötä ratkaistiin Töölössä ongelmat helposti. Runeberginkadulla kavennettiin jalkakäytäviä ja kadunvarsipysäköinti poistettiin. Näin saatiin katutlilaan yhdet lisäkaistat. Kura lensi jalankulkijoiden päälle helpommin, kun pysäköityjen autojen rivistöt poistuivat.

Nyt on vuorossa toinen Töölön pääväylistä eli Mechelininkatu. Siellä jo entisestään kapeat jalkakäytävät ovat arkisin päivällä jakeluautojen ja laittomasti "toviksi"pysäköityjen henkilöautojen tukkeuttamia. Iltaisin kadunvarsipysäköinti on sallittua ja jalkakäytävät siten miellyttävämpiä. Nyt kadusta suunnitellaan ympärivuorokautista autoliikenteen imuria, kun kadunvarsipysäköinti poistetaan. Mediassa aasukasviihtyvyyden syntipukiksi on löydetty suunnitellut pyöräkaistat. vaikka autoliikenteelle ja rekkaliikenteellekin tässä pedataan sujuvampia läpiyön väyliä.

Ikävä kyllä on melkoisen varmaa, että pyöräilijää tulee ärsyttämään pyöräkaistoilla ajo, koska kadunvarsipysäköintiä ei enää ole. Tällöin laittomasti pysäköidyt autot ja ymmärrettävästi välttämättömät jakeluautot tulevat tukkimaan väylät.

Risto Larjavaara

POLKUPYÖRÄN JALKATUKI

kuvat: Sampsa Luokkanen

Miksi Suomessa myytävissä pyörissä on niin surkeat jalkatuet? Yleensä se on yksi hutera rautapuikko, joka vääntyy ja löystyy nopeasti. Saat varautua pyörän toistuvaan kaatumiseen ja sitä myötä monet osat hajoavat. Peili ensimmäisenä.

.
Tässä mallia Japanista. Siellä tällaiset tuet ovat lähs kaikissa pyörissä. Kovassakin tuulessa fillarit pysyvät varmasti pystyssä. Ennenvanhaan Suomessakin näitä käytettiin. Tervetuloa takaisin!

Sampsa Luokkanen

KEKKOSTA LISÄÄ

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9a/Kekkonen3.jpg (18.2.2013)

Viisi blogia aikaisemmin (13.1) oli puhetta Kekkosen Uudenvuodenpuheesta. Jatketaan Kekkosen linjalla. Arkistojen kätköistä löytyi Viikkosanomista 1/1972 presidentin haastattelu liikenneasioista. Lainataampa yksi kohta.

VS: Mitä mieltä olette yksityisautoliikenteen rajoittamisesta tai kieltämisestä suurimpien kaupunkien keskustoissa?
UKK: Tämä on mielenkiintoinen ajatus, jota voitaisiin käytännössä kokeilla. Ilman mitään laskelmia tai tilastollisia todisteluja pelkästään aistejaan käyttämällä havaitsee, että esimerkiksi Helsingin keskustassa jalankulkijat ovat jäämässä yksityisajoneuvoliikenteen puristukseen ja että julkisen liikenteen palvelukyky on ruuhkien vuoksi pahasti supistunut. Jalankulkuympäristönä nykyinen Helsinki on paljon huonompi kuin se kaupunki, johon itse 50 vuotta sitten tulin opiskelemaan.

En ole ainoa, joka ajattelee Helsingin osalta näin. Eräässä syksyllä 1970 toimeenpannussa kotihaastattelussa peräti 80 % kaikista vastaajista katsoi, että henkilöautoliikenteen rajoittaminen Helsingin keskustassa olisi paikallaan.

Suositeltu rajoittaminen tietenkin edellyttää, että samanaikaisesti bussien, raitiovaunujen, paikallisjunien palveluksia parannetaan nykyisestään. Siihen tarvitaan ilmeisesti kaluston ja vuorotiheyden lisäämistä sekä omien kaistojen varaamista joukkokuljetusliikenteelle. Viime kädessä on liikenteen järjestelyssä kysymys maankäytöstä. Rakentaminen on suunniteltava siten, ettei asukkaiden joustava ja vaivaton liikkuminen esimerkiksi työ- tai ostosmatkoilla edellytä yksityisauton käyttöä. Toisenlainen suunnittelu asettaa väestön enemmistön, vähävaraiset, vanhukset, lapset ja liikuntavammaiset syrjittyyn asemaan.

RATIKKALIIKENTEEN NYKYTILA JA VISIO

http://funini.com/train/finland/tram201/08.jpg

Aiheesta alustaaa Helsingin ap.kaup.joht. ja "spårafani" Pekka Sauri Enemmistön kevätkokouksessa keskiviikkona 3.4 klo 18.00 Päärautatieaseman Pullman-ravintolan kabinetissa. Se sijaitsee toisessa kerroksessa. Väkeä mahtuu 50 eli sana kiertämään!

Kevätlehtemme teemana on ratikkaliikenne. Helmikuun aikana voi vielä toimittaa juttuja osoitteeseen orkoneva@nic.fi Varsinkin erikoiset tai hauskat sattumukset ja kertomukset ovat tervetulleita.

HESARIN JUTTU KATTONOPEUKSISTA

Ville Komsi (wikipedia)

Sinulle Helsingin Sanomien lukijalle, joka keksit tulla kurkistamaan sivujamme "Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä" -jutun (su 3.2) perusteella, kehoitamme siirtymään neljä blogia alaspäin otsikon "Kekkonen 40 vuotta sitten" alle. Sieltä löytyy erittäin mielenkiintoinen linkki kattonopeussota.blogspot.fi.

Hesarin jutussa kerrotaan rajoituksien aiheuttaneen paljon parranpärinää. Esimerkiksi otettiin joukkoliikenteen ja jalankulkijoiden puolestapuhuja Enemmistö ry:n Ville Komsin mielipidekirjoitus 16.6.1974:
"Sitkeimmät vauhtihullut väittävät vieläkin, että ihmishenkien säästyminen kattonopeuden aikana on vain jokin kirottu juoni tai sattuma, joka ei todista mitään."

TUKHOLMAN UPEA JOUKKOLIIKENNEMUSEO

http://www.dotoday.se/pics/stockholms-sparvagsmuseum-1101312197138_n.jpg (27.1.2013)

Enemmän: http://sparvagsmuseet.sl.se/

Harva punaisilla Viking-laivoilla Tukholmaan tuleva tietää, että vain noin puolen kilometrin päässä laivalta Södermalmissa sijaitsee SPÅRVÄGSMUSEET. Pinta-alaa on kerrassaan 6400 neliömetriä. Rakennus on vanha bussivarikko. Siellä riittää vanhoja raitovaunuja, busseja ja metrojakin. Lapsille on oma kiertelevä pikkujuna. Lisäksi samassa rakennuksessa on mainio Leikkikalumuseo.

Kaupungin taholta on vakavasti uhattu rakentaa paikalle uutta asutusta. Siksi museossa kerätään nimiä, jotta erittäin toimiva ja laajentumisvarainen rakennus säilyisi nykykäytössään.

Jospa sittenkin metrolla Laajasaloon

Laajasalon ja Kruunuhaan välille suunniteltu Kruunuvuoren silta. Yle.fi

Jossitelluista vaihtoehdoista ei ole pulaa. Aluksi oli ratikka plus kevytliikennesilta Kruununhaan kautta Laajasaloon. Krunikkalaiset torppasivat sen totaalisesti. Sitten vaihdettiin ratikkareitti Hakaniemestä lähteväksi. Lauttayhteyttä on esitetty Tukholman malliin. Myös jopa köysirataa on esitetty realistisena vaihtoehtona. Viimeinen ehdotus tulee Kokoomuksen taholta. Laitetaan sillalle ratikat, yksityisautot ja kevyt liikenne. Huh huh! Krunikkalaiset pelkäsivät menettävänsä Liisankadun autojen kadunvarsipaikkoja ratikkakiskojen myötä.

Minkähänlaiset ruuhkat tulisivat Krunikan kapeille kaduille Laajasalon autoarmadojen myötä! Kallein vaihtoehto on metroyhteys. Jossitellaan kuitenkin. Jos se lähtisi Kampin tai Rautatieaseman joukkoliikennekeskittymistä seuraavin asemin: Espa/Kauppatori, Olympialaituri, Katajanokka (laivaterminaalista maanalainen yhteys), Korkeasaari, Laajasalon asemat ja joskus kaukaisessa tulevaisuudessa jatko Santahaminan jättisaareen. Metro olisi aluksi tosikallis, mutta kymmenien vuosien kuluessa se voisi osoittautua kansantaloudellisesti viisaaksi ratkaisuksi teoreettisine väestönsuojineen jne. Näin on jo käynyt tynkämetrollekin. Jos sittenkin?

Risto Larjavaara

KEKKONEN 40 VUOTTA SITTEN

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj25-qs86It7tdHSZPXfGdIw4tR6CV1vJSif9YFbFLrcVrH7DQ8B7tQDqOZLp7BxhJNhRifsbzCGp-0c2wVBmZIqn40wROYhWacsSkBjF-m-F7oqGywLQys5NmdN1vINSZKBv6gZCtW3E/s640/Taljan+turvavy%25C3%25B6mainospiirros+1963.jpg (13.1.2013)

Tulipa viesti Enemmistön alkuaikojen aktivistilta Tuomakselta: "Nopeusrajoitusten 40-vuotisjuhlaa voisi Enemmistökin viettää. Kutsuttaisiin vaikka Autoliitto mukaan!"

Uudenvuodenpuheessaan 1.1.1973 Tasavallan Presidentti Urho Kaleva Kekkonen jyrähti: "Liikenneolojen vertailussa Pohjoismaiden kesken kiinnittyy huomio lähinnä siihen, ettei meillä - Ruotsista ja Norjasta poiketen - ole vieläkään yleisiä nopeusrajoituksia."   Tämän jälkeen saatiin pikavauhtia laki kattonopeuksista 30.3.1973.

Edeltävinä vuosina oli käyty kiihkeä kampanja kattonopeuksia vastaan. Johtohahmona toimi Klaus Bremer ja Moottoritoimittajat ry.  Aseina käytettiin mm. VIP -nimistä miestenlehteä. Liikenneturvaa edeltänyttä Taljaa hutkittiin armotta. Näistä ajoista löytyy mielenkiintoista  ja värikästä tietoa osoitteesta  kattonopeussota.blogspot.fi

Nykyisin kattonopeudet ovat yleisesti hyväksytty asia. 1970-luvulla kattonopeuksien tultua voimaan liikennekuolemat vähenivät jyrkästi.

GÖTEBORG SEURAA TUKHOLMAA

Göteborgin ruuhkamaksualue

http://www.direktpress.se/Global/Direktpress%20G%C3%B6teborg/Hisingen/2010/JUNI/Karta.jpg (8.1.2013)

Seitsemän vuotta sitten Tukholma otti malllia Lontoosta ja aloitti ruuhkamaksut. Aluksi vain 30 prosenttia kannatti, mutta nykyään jo lähemmäs 70 % hyväksyy tietullit. 2007 pääkaupungissa kokeiilu otettiin pysyvään käyttöön, Keskustassa liikenne on vähentynyt 15 %, Pelottelut kauppojen tappioista ja asuntojen halpenemisista ovat osoittautuneet turhiksi. Aluksi kallis investointi tuottaa nykyisin rutkasti tuohta uusiin liikennehankkeisiin.

Göteborg on väkiluvulltaan paljon pienempi eikä siellä ole metroa. Sielläkin luvataan maksujen menevän paikallisiin liikenneinfrastruktuuriin.

Tulevaisuus näyttää, onko edessä seitsemän lihavaa vai seitsemän laihaa vuotta!