ESPANJAN BUSSITURMA

Traagisessa tapauksessa ihmetyttää, miten yksi Kia-kaupunkimaasturi pystyy kaatamaan ison turistibussin. Tällaiset pakettiauton kokoiset maasturit ovat hyvin nopeita. Pakettiautot eivät ajele 150 km/h nopeuksilla kuten tämä rattijuoppo. Tavalliset perheautot ovat säilykepurkin asemassa näiden suurimpien "kaupunkipanssarivaunujen" suhteen.

Sanon täysin subjektiivisesti, että minua on alkanut ärsyttää jalankulkijana näiden suurimpien kaupunkimaastureiden kuljettajien ylimielinen asenne. Jostain syystä melkein kaikki tällaiset autot ovat mustia. Leveytensä takia ne ovat usein puoliksi jalkakäytävillä. Viimeksi huomautettuani tyhjäkäynnistä kävelykadulla sain pahanhajuiset haistattelut. Näköjään nämä korkeammalla istuvat miehet kokevat lapsellista ylemmyyttä. Ehkä asia on kuitenkin vain niin, että nämä isot mustat möykyt pistävät silmään helpommin.

Nimimerkillä ÄRSYTETTY

MIELENKIINTOINEN ARKKITEHTI 2/08

Täytyypä taasen kehua kyseistä lehteä. Jo pääkirjoitus " Egoismi on huono tyylilaji" alkaa tyylikkäästi:

"Ilmastokaaosta torjuttiin aivan liian pitkään kiistämällä koko ilmiö. Siitä kertoo osaltaan sekin, että Helsingissä rakennetaan edelleen liian alaville, myrskytulville alttiille rannoille. Suomen on
tulevina vuosina vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasuja ja energiankulutusta. Kuitenkin vielä tälläkin hetkellä valtio tukee yksityisautoilua suuntaamalla valtaosan liikenneinvestoinneista tiehankkeisiin, samalla kun raide- ja bussiverkostot on päästetty
näivettymään. Liikennekulttuuria tulisi ohjata siirtämällä painopistettä yksityisautoilusta joukko- ja kevytliikenteeseen. Ruuhkamaksujen suunnittelu pääkaupungin sisääntuloväylille on askel kestävään yhdyskuntarakenteeseen. Lainsäädännöllä pitäisi myös estää suurten, jopa 15 hehtaarin suuruisten kauppa- ja viihdekeskusten rakentaminen taajamien ulkopuolelle, sillä ne hävittävät lähipalvelut ja kasvattavat entisestään yksityisautojen ja teiden määrää." - Olen täsmälleen samaa mieltä päätoimittaja Harri Hautajärven kanssa. Hulluista hulluin on Vihtiin suunnitteilla oleva Toivo Sukarin jättimäinen Idiootti, anteeksi "Ideapark", jonne 101 prosenttisesti tultaisiin yksityisautoilla. Lähimmät kiskotkin ovat kymmenien kilometrien päässä.

Mielenkiintoisia artikkeleita lehdessä riittää:

-Aija Staffansin "Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa
-Kari Silfverbergin " Tulviiko meri olohuoneisiin? Ilmastonmuutos
uhkaa Helsingin ranta-alueita"
-Kimmo Lapintien "Vieö metro pääkaupunkia länteen?"
-Anssi Joutsiniemen "Löytyykö kaupunkia talojen väleistä?"

Risto Larjavaara

YHDISTYSASIAA

Koko euroajan jäsenmaksumme on pysynyt samana 10/5 euroa. Nyt nostimme sen 15/10 euroon. Ei ole kysymys ainoastaan harvoin ilmestyvän lehden tekemisestä, painattamisesta ja postittamisesta. Me elämme yksinomaan jäsentuloilla ja lahjoituksilla. Ehkä olemme tyhmänylpeitä, kun emme ole edes pyytäneet yhteiskunnalta latinkiakaan. Olemme ainakin täysin vapaita. Toki yhdistys tekee muutakin kuin vain lehtiä. Toivottavasti kaikki käyvät nettisivuillamme. Viimeisen vuoden aikana keskimäärin joka viikko blogiimme on tullut uusi juttu. Annamme lausuntoja. Viime syksynä Enemmistön mielipiteet olivat näyttävästi esillä Hesarissa ja parissa Ylen radio-ohjelmassa. Tänä vuonna Liikenneturvan hallituksessa "Suojaton Liikenneliitto" -ryhmän varajäsen edustaa Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistöä.

Kaikki jäsenet ja tuttavantuttavat tulkaa nauttimaan kevään kauneimmista hetkistä ravintola Fannyyn Bulevardille Sinebrykoffin puistoon ja sen autottomalle terassille lauantaina 17.5 alkaen klo 15.00. Erityisesti "veteraanit", muistakaa muisteloita vastaan pyytää ilmainen drinkki! Vietämme siellä siis 40-vuotisjuhliamme. Tarkemmat tiedot ohjelmasta jne. vappua ennen ilmestyvästä lehdestämme ja täältä blogilta.

AVAA PYÖRÄILYKAUSI KRIITTISELLÄ PYÖRÄRETKELLÄ!

Kokoontuminen tiistaina 8.4.2008 klo 17 Havis Amandan patsaalla Helsingissä.

Kriittinen pyöräretki kulkee niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa pyöräilijät on unohdettu. Kulkue näyttää, missä autokaistojen sijaan tulisi olla pyöräkaistoja. Kriittinen pyöräretki tekee pyöräilystä varteenotettavan liikennemuodon. Pääkaupunkimme pyörätiet ovat huonosti suunniteltuja ja huonokuntoisia.

Lisää aiheesta: http://www.hepo.fi/index.php?sivu=ongelmapaikat

Helsingin kantakaupunkiin tulee toteuttaa laadukas pyöräkaistavekosto. Ainoastaan siten Helsinki voi saavuttaa tavoitteen kaksinkertaistaa pyöräily. Suurin este laadukkaille pyöräilyolosuhteille on poliittisen tahdon puute. Pyöräilijät voidaan huomioida tasavertaisesti kaupunkisuunnittelussa, jos kaupunkilaiset vain tätä haluavat.

Kriittisellä pyöräretkellä näytämme, että pyöräilijät ovat kriittinen massa eivätkä vain satunnaisia sunnuntaiharrastelijoita. Vaadimme autoilta tilaa pyöräilijöiden käyttöön. On kohtuutonta, että kaupunkia suunnitellaan yksinomaan saastuttavien ja tilaa vievien yksityisautojen ehdoilla.

Vuonna 2008 Kriittisiä pyöräretkiä järjestetään Hesassa myös 13.5, 10.6, 8.7, 12.8, 22.9 ja 14.10.


P.S Enemmistön kevätkokous ja 40-vuotisjuhla lähestyy. Alustavasti päivämäärä olisi la 17.5.
Tarkemmat tiedot lähiaikoina. Kevätlehteä rakennetaan jo kiivaasti!

PYÖRÄILYASIAA

Helsingin Rastilan avantosaunan lauteilla syttyi ihmettely, miksi joulukuussa kumit puhkeilivat poikkeuksellisen useasti. Pääsyynä pidettiin hiekoitusta. Pienet teräväkulmaiset kivensirut olivat useimpien mielestä syyllisiä. Joku väitti Tampereella käytettävän hiekkamaisempaa ainesta. Helsingissä satoi vain joulukuun viides päivä reilusti lunta ja sen seurauksena kevyenliikenteen väylille jäi runsas hiekoitus. Yksimielisesti toivottiin, että pääpyöräilyreiteillä
harjakone olisi yhden kerran ajanut ne läpi ja harjannut toisen puolen hiekattomaksi.

Haluan laajentaa asian valtakunnalliseksi. Onko hiekoitusmateriaaleissa eroa eri kaupunkien välillä? Saataisiinko koko Suomeen suositus käyttää mahdollisimman "vähäsärmäistä soraa" kevyenliikenteen väylillä.

Risto Larjavaara

Tämä juttu ilmestyi Poljin -lehdessä helmikuun alussa. Lehteä ylläpitää Pyöräilykuntien verkosto ry. ( info@poljin.fi ). Lehti tekikin koko aukeaman artikkelin hiekoituskäytännöistä eri puolella Suomea (Jyväskylä, Joensuu, Kouvola, Pori, Helsinki jne.) Uudessa kakkosnumerossa jatketaan asian tiimoilta.


PYÖRÄILYPOLITIIKKASEMINAARI

Liikuntatieteellinen seura ja Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura järjestävät yhteistyössä yllämainitun Pyöräilykuntien verkoston kanssa keskustelutilaisuuden 1. huhtikuuta kello 13-17 Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6, huone 505) Katso tarkemmin osoitteesta www.lts.fi

ENEMMISTÖ RIEMUITSEE

Enemmistöhän tunnetusti pitää raideliikenteestä. Nyt hallituksen listaukset lähivuosille ovat todella ilahduttavia.

Länsimetrosta on jahkailtu vuosikymmeniä. Erityisesti viime viikkoina taasen kerran metron vastustajat villiintyivät. Nyt varmistuu, että valtio tukee länsimetroa vastuullisesti 215 miljoonalla eurolla. Lisäksi se sitoutuu kuluvan vuoden maarakkennusindeksin mukaiseen kustannusten nousuun. Kannattaa muistaa, että alkukustannusten jälkeen metro on tehokkaasti käytössä vuosikymmenestä toiseen. Hallitus lupaili noin vaan 500 miljoonaa monen kyseenalaistamalle innovaatioyliopistolle, jos yksityiset markkinat keräävät sille 200 miljoonaa euroa. Rahaa siis tuntuu löytyvän helpostikin riippuen kohteesta.

Vantaan kehärataa lentokentän kautta päästään rakentamaan jo ensi vuonna!

Seinäjoen ja Vaasan rataväli sähköistetään!
Rovaniemi-Kemijärvi sähköistetään!
Pohjanmaan radalla 100 kilometrin matka välillä Kokkola-Ylivieska
muutetaan kaksiraiteiseksi!

Suomessa on vihdoinkin havahduttu EU:n asettamiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.

KROATIN RATIKKA RATKAISU ONNELLISEEN MATKUSTAMISEEN?

Kansalaiset - Medborgare!. Stig framåt! Vuosikymmeniä ratikoilla, lähijunilla ja metrolla päivittäin matkustaneena voin asiantuntemuksella sanoa, että olen tyytyväinen joukkoliikenteen käyttäjä. Aikaa on säästynyt tuhansia tunteja lukemiseen sensijaan että olisin ratin ääressä joutunut keskittymään ohjaamiseen. Lisäksi olen kohdannut satoja tuttuja ja seurannut värikästä elämää. Kuinka hyvän mielen olen saanut useinkin vauvojen jokelluksista, pikkupoikien innokkuudesta tai vanhusten uurteisesta rauhallisuudesta. No toki on ärsyttäviä mökäjuoppojakin tullut viereen, mutta heiltäkin kuulee ja voi oppia jotain lisää elämästä.

Yksi asia on kuitenkin ärsyttänyt jo vuosia pikkuneuroottisuuteen asti. Yhä useammin ihmiset esim. metrossa valtaavat koko penkin laukullaan. Metrossa normaalikokoinen reppu sopii mainiosti ikkunan viereiseen koloon tarttumakaiteen viereen. Näin reppu on turvassa ja viereen sopii toinen istuja. Miksi laukun avulla vallataan koko penkkireviiri? Pääasiassa täysin itsekkäistä syistä. Suomalainen ei ole kovin sosiaalinen luonteeltaan. Verrataampa vaikka puheeensorinan täyttämiin ratikoihin lämpimämmissä maissa. Ymmärtämystä kyllä löytyy pelokkaalle naiselle myöhäisiltana. Tosin laukulla vallattu vierusta houkuttelee kännikäistä äkäilemään.

Ja sitten asiaan. Helsinkiin on tullut koekäytölle kuvassa oleva ratikka. Upean kuoren sisältä löytyy lähes yksinomaan yhden istuttavia paikkoja. Tuo miellyttää! Ratikoilla ajetaan lyhyempiä matkoja ja monien pysäkkien ansiosta matkustajien vaihtuvuus on suurta. Veikkaan, että matkustajat ovat tyytyväisempiä tällaiseen konseptiin. Ei tule viereen kukaan istumaan, ei ärsytä laukunvaltaajat ja seisomapaikkoja riittää!

Risto Larjavaara

ENEMMISTÖ TOIVOO MERIMAISEMIA

Tätä ei Helsingin Sanomat julkaissut. Laitetaan sitten tähän blogiin!

40 vuotta tänä vuonna täyttävä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. uskaltaa toivoa, että julkaisisitte juhlavuoden kunniaksi seuraavan juttumme yhdistyksen nimissä. Emme ole tällä vuosituhannella yrittäneetkään lähettää Enemmistön nimellä mielipiteitä yleisönosastoihin. Siis:

ENEMMISTÖ TOIVOO MERIMAISEMIA


Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. iloitsee raideliikenteen kehitysnäkymistä pääkaupunkiseudulla. Kehärata lentokentän kautta on mainio asia kuten länsimetrokin. Mutta länsimetrossa on yksi harmittava mutta!

Itämetron upeutta korostaa Kulosaaren ja Vuosaaren metrosillat. Länsiväylää tultaessa autoilijat saavat vastaavasti nauttia upeista merimaisemista kaikkina vuodenaikoina. Länsimetro on päätetty upottaa kokonaan maan ja meren alle. Siis Matinkylästä Sörnaisiin asti olet tunnelissa. Jos sittenkin päättäjät pystyisivät tajuamaan, että länsimetron imagoarvo nousisi merkittävästi, jos Lauttasaaresta tultaessa junat kulkisivat pintametrona Länsiväylän vieressä ja sukeltaisivat ennen Keilaniemeä tunneliin. Kaavassa ei pitäisi olla ongelmia ja kustannuksissa tuskin suuria eroja tulisi olemaan?

Toivottavasti tulevista metroasemista järjestetään kunnianhimoiset arkkitehtuurikilpailut. Ainakin Koivusaaren asema voisi olla luonnonvaloa suosiva. Esimerkiksi idässä Puotilan maanalaiseen asemaan tulee viistokattoikkunoista luonnollinen valo.

Enemmistö r.y. 1968-2008

RAUTAA JA RAUTATIETÄ RAJALTA

Lapista luuluu kummia. Rautatiestä Kolarista Perämeren satamiin tullee Suomen vilkkaimmin liikennöity tavaraliikenteen rataosuus. Länsirajan pinnassa olevilta Pajalan ja Kolarin rautakaivoksilta kulkenee vuodesta 2014 36 junaa päivässä ja samat junat takaisin eli
keskimäärin parinkymmenen minuutin välein tavarajuna jompaan kumpaan suuntaan. Vuodesradalla kulkisi 13 miljoonaa tonnia rautapellettiä, mikä on puolet Suomen nykyisestä rahtiliikenteestä. Kolarin radan tulevan peruskorjauksen yhteydessä harkitaan myös sen sähköistämistä ja radan jatkamista Ylläkselle matkailun merkeissä.

Itärajan Soklista esitetään rataa Kemijärvelle. Vaihtoehtona olisi myös rata Soklista Kevitsan kaivosten kautta Sodankylään ja sieltä Rovaniemen ja Kemijärven väliselle rataosuudelle. Soklista Muurmanskin radalle olisi vain noin 70 kilometrin matka. Soklin fosfaatti- ja rautakaivoksilta kuljetusmäärät tulevat olemaan niin suuria, että kumipyöräliikennettä ei pidetä järkevänä.

Enemmistöhän on suuri rautateiden ystävä paitsi joukkoliikenteen kannalta niin myös ekologisemman tavarankuljetustavan vuoksi. Hulluinta on tällä hetkellä kuljettaa satojatuhansia autoja rekoilla lännen Hangosta Venäjälle kun vieressä kulkee rautatie, joka pystyisi ottamaan kymmenien autonkuljetusrekkojen peltilehmät yhteen junayksikköön.

Unelmoidaan siis tulevaisuudessa junamatkoista Sodankylään ja aina Murmanskiin saakka Soklin kautta (ks. google -> SOKLI -> liikenne).

Risto Larjavaara

Meno kuin vanhassa Leningradissa!

Kyllä Suomella on pitkä matka sivistysmaaksi. Ainakin, jos sitä mitataan liikennekulttuurilla.

Olin 30.tammikuuta iltapäiväruuhkassa Mannerheimintiellä. Liikenne mateli nykäyksittäin muutamia metrejä kerrallaan.

Maalta päin vähän ennen Topeliuksenkadun risteystä, tarkkaan sanoen Mannerheimintie 126:n kohdalla, on suojatie ilman valo-ohjausta. Jouduin pysähtymään sen eteen. Minuutin sisällä toistakymmentä pikkuautoa ajoi viereistä oikeanpuoleista kaistaa ohitseni yli suojatien - pysähtymättä. Taisi joukossa olla pari bussiakin.

Uskaltaako täällä enää pysähtyä suojatien eteen, kun suhtautuminen on näin piittaamatonta? Sillähän aiheuttaa varsinaisen vaaran jalankulkijoille, jotka luottavat siihen, että suojatien edessä seisovaa autoa ei näin ohiteta. Inssiajossakin tällaisesta perusvirheestä sai armotta reput.

Moista menoa en ole nähnyt kuin aikoinaan vanhassa Leningradissa.

Mitä muuten bussikaistalla tekivät ne pikkuautot? Samaa kaistaa ne huristelivat vielä Eduskuntatalon kohdallakin, josta käännyin Elielin parkkiin päin.

Otto Favén

TAMPEREELLE PERUSTETTU PYÖRÄILY-YHDISTYS

Tapo eli Tampereen polkupyöräilijät ry perustettiin viime keväänä. Yhdistys on aloittanut reippaasti. 7.2 Aamulehden Moro-liitteessä oli näyttävä juttu kaupungin pääkadun eli Hämeenkadun surkeasta pyörätilanteesta. Sinnehän on jo vuosia toivottu omia pyöräkaistoja pysyvästi.

Tampere on siitä omituinen kaupunki, että se muuttaa osan keskustan kevyen liikenteen väylistä talvikaudella jalkakäytäviksi. Pyöräilijöiden pitää ahtautua bussien sekaan marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin saakka.

Enemmistö toivottaa kaikkea menestystä uudelle yhdistykselle. Helsingissähän jo 1980 luvun alussa perustettiin HePo eli Helsingin Polkupyöräilijät Enemmistön aloitteesta ja enemmistöläisin alkuvoimin.

Kurkistakaapa www.tarakka.fi tai googlesta Tampereen polkupyöräilijät niin tuhtia tavaraa löytyy.

KESÄISIÄ MUISTOJA TALVEN KESKELLÄ

VIHONVIIMEINEN VIRON VILLAROINTI

Enemmistö-lehden palstoilla olen kertonut Viron ”villariretkistä” (1/2000 Peipsijärvelle, 1/03 suuret saaret ja 1/04 Tarto-Vöry-Otepää-Viljandi) .

Viime kesänä tein retken Suomenlahden rannikkoa pitkin Tallinnasta Sillamäkeen. Maan paras pyörätie löytyy heti mentäessä rantaviivaa pitkin Piritttaan. Laaja Lahemaa rahvis park eli valtava kansallispuisto oli kymmenien kilometrien matkalta suurta iloa silmille. En muista Suomesta löytäneeni yhtä hyvinvoipia metsiä. Viinistusta löytyi mukava hotelli ja viini maistui Suomenlahtea ihaillessa. Samaan aikaan saattoi nähdä satojakin joutsenia. Helteisinä heinäkuun päivinä tuli vastaan vain muutamia pyörämatkailijoita. Sitä yllättävämpää oli uidessani Vihulassa kauniissa järvessä kuulla lähestyvän ilmiön ääniä. Hetkessä ohitti vajaan 50 pyöräilijän letka sellaisella vauhdilla, että järven viehättävyys kyllä jäi näkemättä. Viimeisen pyörän tarakalla hulmusi iso Suomen lippu.

Ontikasta alkoi korkea rannikko. Korkeimmillaan äkkijyrkät rantatörmät ovat yli 50 metriä korkeita. Päätepisteeni Sillamäen kaupungin keskusta on Virossa ainutlaatuinen näyte 1950-luvun ns. stalinistisesta arkkitehtuurista. Koristeellisessa mahtipontisuudessaan se on huomattavasti kauniimpaa kuin seuraavien vuosikymmenien elementtityyli.

Kuuden tunnin autolauttamatka Kotkaan ohitti Suursaaren. Korkein kohta on kerrassaan 176 metriä tässä 11 km. pitkässä saaressa. Lokakuun loppupuolella tämä laivayhteys lopetettiin. Tuleekohan uutta yrittäjää? Minulle tämä Helsinki-Tallinna-Sillamäe-Kotka-Hki oli antoisa matka. Viro on nyt nähty pyörän satulasta laidasta laitaan. Parasta ovat rannikot ja suuret saaret sekä jättijärvi Peipsi. Pyöräteitä ei vielä ole nimeksikään. Toivottavasti autojen ylivalta liikennesuunnittelussa rauhoittuu alkuinnostuksen jälkeen.

Risto Larjavaara

RUUHKAA RUUHKAMAKSUIHIN

On se ihmeellistä seurata, miten nopeasti asenteet ovat puolueissa muuttumassa myönteisiksi ruuhkamaksuille. Nyt jo liikenneministeri Vehviläinenkin suitsutti asialle ja vielä ihan oikeaoppisesti eli tulot sijoitettaisiin joukkoliikenteen kehittämiseen. Tukholmassa satsataan ensi syksyksi taasen suuriin kalustohankintoihin varsinkin liityntäliikenteen osalta.

On myös ihmeellistä, etteivät täyttä autoetua saavat kiireiset liikemiehet Westendistä ja muualta ole vielä osanneet vaatia ruuhkamaksuja. Aika on rahaa! Rahalla saa melkein kaikkea, muttei sillä ei kuitenkaan pysty ohittamaan kehillä ja muissa ruuhkissa kymmeniätuhansia yksin ajavia perusjuntteja kotteroissaan. Firmalle vuosittaiset ruuhkamaksut tulevat olemaan pikkurahaa verrattuna koko autoetuun ja itse edustusauton hintaan.

Liike-elämäkään ei ole havahtunut kannattamaan, vaikka Tukholmasta saisi helpolla tietoa. Kaikenlainen jakelu- ja tavaraliikenne on nopeutunut vähentyneiden ruuhkien ansiosta.

Tulevaisuudessa ruuhkamaksujen myötä on todella satsattava liityntäliikenteeseen ja toimiviin parkkisyystemeihin raideliikenteen asemilla. Matkalippua vastaan parkkioikeus ja eikun junaan, metroon ja pikaratikkaan istumaan ilman autoruuhkia ja saasteita.

Risto Larjavaara