AINA HANGOSTA PETSAMOON

Taajamajuna Hanko-Karjaa välillä

http://www.vastavalo.fi/taajamajuna-paikallisjuna-taajamajuna-hankokarjaa-117578.html (26.1.2012)

Ei nyt sentään. Tosin kaukaisessa tulevaisuudessa Koillisväylän laivaliikenteen lisääntyessä Lapissa tullaan rakentamaan raideyhteys Jäämerelle.

Asiaan. Hanko-Karjaa rata on saatava aluksi sähköistyksen piiriin ja myöhemmin Karjaa-Hyvinkää väli. Raskasta tavaraliikennettä kulkee Koverharin ja Ruukin tehtailta, Lappohjan ja Hangon satamista ja
Kirkniemestä Sappin paperitehtailta. Kirkkonummi-Karjaa välille on saatava toinen kiskopari. Lähitulevaisuudessa voitaisiin ajaa Helsingistä Hankoon sähköjunilla eikä Karjaalla tarvitsisi vaihtaa kiskobussiin.

Komeasti Hanko voitaisiin liittää vyöhykkeenä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen! Aina toistettava vaatimus on saada rantarata kaksiraiteiseksi koko matkaltaan. Nykyään se on ongelmallisimpia rataosuuksia harvoine kohtauspaikkoineen ja myöhästymiset ovat ikävän yleisiä.

MYÖNTEISTÄKIN RAITEILTA

Runsas vuosi sitten 18.11 pääkaupunkiseudulle tuli talven kestävä lumikaaos ja VR:ää lyötiin kuin vierasta sikaa. Tänä talvena hommat ovat toistaiseksi hoituneet paremmin. Voisiko media vaihteeksi kehaistakin hyvin sujunutta Hesan ja sen lähiympäristön raideliikennettä.

RUUHKA ON SUHTEELLINEN KÄSITE

Linja 16

Yleinen ivallinen hokema liikennetoimittajien (=autotoimittajien) suista on, että eihän Suomessa mitään ruuhkia ole ja sitten mainitaan muutamien maailman suurkaupungien oikeat kauheat ruuhkat. Samoin mahdollisten ruuhkamaksujen yhteydessä vähätellään olemattomia ruuhkia pääkaupunkiseudulla. Samaan aikaan vaaditaan Keskustatunnelia ja lisäkaistoja, ramppeja ja monitasoristeyksiä kehäteille, koska niitä ruuhkia onkin olemassa!

HSL eli Helsingin seudun liikenne suunnittelee typistävänsä bussilinjoja 16, 18, 55. Miksi? Siksi, että bussit jumittuvat autoruuhkiin Kaivokadulla ja Pohjois-Espalla. Siis joukkoliikenne luovuttaa asemiaan autoruuhkien takia. Esim. linja 16 on hoitanut tärkeää tehtäväänsä Herttoniemen, Kulosaaren, Kruununhaan ja Kauppatorin kautta eteläisiin kaupunginosiin. Totta on, että aikataulut menevät sekaisin juuri autoruuhkien takia. Helsingin kaupungin liikennepoliittisiin päätöksiin kuuluu yksiselitteisesti suosia joukkoliikennettä kestävän kehityksen periaattein: Onko tämä sitä?

ILTA-SANOMAT, WIKIPEDIA JA TOTUUS

Ilta-Sanomat räväytti verkkosivuillaan 30.12 näyttävästi otsikoinnin "Radikaalien liikennevaatimukset Helsingissä: Pian kuritetaan pysäköijää!" Juttuun on otettu kaksi suoraa lainausta nettietusivumme liikenneohjelmasta pääkaupunkiseudulle. Kohdat "yksityisautot" ja "pysäköinti" on asiallisesti lainattu. Kiitos lehdelle ohjelmamme esittelystä. Tähän asti kaikki hyvin!

Juttu päättyy seuraavasti: "Monia yhdistyksen alkuajan jäseniä toimii yhä yhdistyksessä. Tunnettuja entisiä tai nykyisiä enemmistöläisiä ovat muun muassa Osmo Soininvaara, Oras Tynkkynen, Ville Komsi ja Ilkka Taipale." Tämä on suoraan kopioitu Wikipediasta. Jutun jälkeisissä keskusteluissa kaiken maailman Pillit ja Pullat kauhistelevat, miten nuo vieläkin ovat pahan Monnin eli Enemmistön touhuissa. Korjattakoon nyt virallisesti asia. Yhdistys perustettiin 1968. Kokoonkutsumiskirjeessä oli paljon sen ajan tunnettuja nimiä, mutta esim. Ilkka Taipale ei ole toiminut yhdistyksessä ainakaan 40 vuoteen. Osmo Soininvaara ja Ville Komsi olivat mukana aktiivisesti 1970-luvulla, mutta jäivät jo sillä vuosikymmenellä pois toiminnasta. Nuori Oras Tynkkynen on kerran ollut kutsuttuna alustajana syyskokouksessamme. Tässä totuus.

Fiksuimmat pillit ja pullat innostuneina iltsikan jutusta löysivät wikipediasta lyhyen artikkelin Enemmistöstä. Sieltä löytyy kohta, jonka mukaan yhdistys on ottanut vastustavan kannan Talin golfkenttään. Tieto on perätön. Kirjoitin juuri Wikipedian "keskustelu" -kohtaan: Enemmistö ry:n monivuotisena puheenjohtajana en voi ymmärtää, että me yhdistyksenä vastustaisimme jotain Talin golfkenttää. Joku yksittäinen jäsenemme on saattanut jonnekin keskustelupalstaan tällaista mielipidettä kirjoittaa, mutta me yhdistyksenä emme siis ole tällaista ajamassa. Minulla on hallussa kaikki pöytäkirjamme ja julkilausumamme. Wikipedian "virallisen" tekstin mukaan me vastustamme autoilua. ei pidä paikkaansa. Sensijaan me vastustamme yksityisautoilun ylivaltaa kaupunkisuunnittelussa. Haja-asutusalueilla yksityisautot ovat ymmärrettävästi välttämättömiä varsinkin kun linja-autoliikenne on aikoja sitten hävinnyt maisemista. Jokin tuossa Wikipediassa mättää, kun virheellisiä tietoja ei korjata pyynnöistä huolimatta!

   Risto Larjavaara

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Jälleen on vuosi lopuillaan ja blogeja on ilmaantunut entiseen tahtiin viikoittain.

Joulukuun alussa oli Liikenneturvan kokous, jossa valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi hallitus. Suomen Liikenneliitto ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. ovat olleet sen hallituksessa Suojattoman liikenteen edustajina. Jostain syystä kokouksessa ei ollut paikalla SuLi:n edustajia. Siksi piti tehdä pikainen päätös paikallaolijoiden keskuudessa. Näin hallitukseen tuli kaksi Enemmistön edustajaa eli varsinaiseksi jäseneksi Enemmistön johtokunnan jäsen Olli Orkoneva ja varalle myös johtokunnan jäsen Matti Kosola. Jalankulkijoitten onnenpotkut heille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi!

Vuonna 2012 jatkamme entiseen malliin toimintaa jalankulkijoiden, joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden puolesta.

Risto Larjavaara  pj.

HELSINGIN MUSIIKKITALON PÖHKÖ PYÖRÄTIE

Kuva: Risto Larjavaara (28.11.2011)

Hillityn tyylikäs uusi Musiikkitalo sopii ympäristöönsä hyvin, mutta
kuvan kevyen liikenteen väylä on fiasko. Kaunis on ollut ajatus mutta
huono toteutus. Kuvastakin näkee, miten muurin puoleinen pyörätien
pinta on epätasaista kiviröpelöä. Vaistomaisesti pyöräilijät siirtyvät
ajamaan jalankulkijoiden tasaisempaa laatoitusta pitkin. Ja jälleen
liikenteen kaksi heikompaa osapuolta ärsyyntyvät toisilleen. Varmaan
menee korjaukseen lähiaikoina ja veronmaksajat maksavat
suunnittelijoiden pöhköilyt.

UUSI LAADUKAS KIRJA PYÖRÄILYN JA KÄVELYN MALLIKAUPUNGEISTA

http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/2011/09/EU_Etukansi_small1.jpg

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne on tänä syksynä julkaissut lähemmäs 300-sivuisen teoksen "Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä." Kirjalla on useita tekijöitä. Siihen on koostettu 10 eurooppalaista esimerkkikaupunkia:

Ruotsista Tukholma ja Växjö
Tanskasta Kööpenhamina ja Odense
Saksasta Freiburg
Belgiasta Gent
Alankomaista Houten ja Groningen
Ranskasta Strasbourg
Sveitsistä Geneve

Kannattaa tutustua!

RATIKKA ETENEE TAMPEREELLA?

http://www.trafftuotteet.net/@Bin/128482/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202010-12-19%20kohteessa%2020.41.38.jpeg (8.12.2011)

Maanantaina 12.12 Tampereen valtuusto päättää raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Torstain 8.12 Aamulehdessä suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat yksimielisesti raitiovaunuratkaisun kannalla. Parhaimmassa tapauksessa spårilla ajettaisiin jo vuonna 2018. Ensimmäinen ratikkalinja kulkisi Lentäväniemestä Hervantaan. Tampereelle tällainen ratikkalinja sopii oivallisesti. Kaupunki sijaitsee kahden ison järvialtaan välissä ja liikenne puuroutuu keskustan kapealle kannakselle. Kaupungin ensi vuoden budjetissa raitiovaunulinjan suunnitteluun on varattu 330 000 euroa.

Enemmistö luonnollisesti kannattaa Suomen ratikkakaupunkien kasvattamista 100 prosentilla!

FLIRTTEJÄ VIROONKIN

Flirt-juna Sveitsissä. http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ebnat_Kappel_SOB_FLIRT.jpg

Rautateiden ystävät tietävät sen surullisen tarinan, miten Viron rautateiden on annettu rapistua. Sitäkin iloisempi uutinen on, että Tallinnan lähiliikenteeseen ollaan hankkimassa samoja laadukkaita sveitsiläisiä Flirt -junarunkoja sekä sähkö- että dieselvetoisina! Suomessa nämä Flirtit ovat kahden hyvin lumisen talven aikana osoittaneet kelpoisuutensa. Tällä hetkellä lähiliikennejunat Tallinnassa ovat kymmeniä vuosia vanhoja. Niihin on vaikea enää saada varaosia. Kurkista tarkemmin http://uus.elektriraudtee.ee/.

VIHDOINKIN RENGASLUKKOJA

http://www.automerkit.fi/uploads/pics/Rengaslukko_01.jpg (28.11.2011)

Suomi siirtyy ensi vuoden alussa sivistysmaiden joukkoon. Uuden lain ansiosta pysäköinnintarkastajat voivat törkeimmissä tapauksissa käyttää rengaslukitusta. Viiden maksamattoman parkkisakon jälkeen auto voi saada rengaslukon. Samoin vähintään kahden vuorokauden jälkeen väärinpysäköinnistä. Tällaisissa tapauksissa auto voidaan myös hinata kaupungin varikolle.

Parasta rengaslukituksessa on ennaltaehkäisevyys. On tapauksia, joissa sama autoilija jatkaa kymmenien sakkolappujen jälkeenkin samaa virheellistä käyttäytymistään esim. pysäköimällä aivan suojatien reunaan samassa paikassa. Rengaslukitus tuottaa niin suuren vaivan, että ennaltaehkäisevyys alkaa toimia tehokkaana säikyttimenä. Näin voisi ainakin toivoa!

Sisääntuloväylät bulevardeiksi

Itäväylä. Aamuruuhkan autojonoja Itäväylällä. Vasemmalla Kulosaaren puistotie 16:n puutalo. Näkymä koilliseen. 1971     http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/kulosaari/ser123626#contentwrapper

Äskeinen pyörämielenosoitus länsiväylällä herätti ajattelemaan. Seurannut keskustelu osoitti, että Smith-Polvisen ajoista on auton kaikkivoipaisuus rapistunut ja moni autoilijakin ymmärtää, mitä melu ja saasteet kaupungin asukkaalle merkitsevät. Voimme luottavaisena odottaa pääkaupungilta uusia ratkaisuja kasvavan väestön asumistarpeisiin.

HEPOn varapuheenjohtaja Otso Kivekäs vieraili Enemmistön syyskokouksessa kertomassa kuulumisia kaupunkisuunnittelulautakunnasta ja selvityksestä, joka koskee liikennealueiden maankäyttöä. Helsingin rajojen sisällä on yllättävän monta kilometria moottoritietä. Bulevardiin verrattuna ne vievät tilaa kaksi kertaa enemmän leveyssuuntaan. Melun takia ei asuintaloja voi rakentaa moottoritien lähelle. Otan esimerkiksi Lahdenväylän sekä siinä Kontulan ja Malmin välisen alueen. Kun väylä muutetaan bulevardiksi niin alueelle saadaan 35 000 ihmisen kaupunginosa ja päälle 10 000 työpaikkaa.

Matti Kaarelan diplomityössä on havainnollistettu, miltä moottoritien alkupää näyttää bulevardina ja miten paljon saadaan tilaa uusille asunnoille. Melutaso muuttuu voimakkaimmin nopeuksissa 50-60, samoin renkaiden irrottamat mikrohiukkaset ovat pienempi ongelma. Autoilijan puolestaan ei tarvitse tinkiä oikeastaan mistään, koska hiljentäminen ennen kaupungin sisäänmenoruuhkaa ei tuo muutosta perille pääsyyn. Lähtiessäkin ajan menetys on teoreettinen.

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nyt onnen avaimet käsissään. Päättäjät voivat tehdä Helsingistä tiiviimmän, ekologisemman ja viihtyisämmän kaupungin.


Matti Kosola DI

LIIKENNEMINISTERI MERJA KYLLÖNEN USKALTAA

kainuunsanomat.fi

Äskettäin Kyllönen puuttui kilometrikorvausjärjestelmään ja vapaaseen autoetuun. Hyvillä joukkoliikenneyhteysalueilla kuten Helsingin ja Tampereen välillä yksityisautoilusta saisi pienemmän korvauksen kuin esimerkiksi Kittilästä Ivaloon.


Tietysti mahtavat autojärjestöt laittavat mediarummutuksen käyntiin, miten väärässä ministeri onkaan.. Jokainen asiaan perehtynyt kuitenkin tietää, miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee jatkuva haja-asutuksen laajeneminen. Kunnallistekniikka ym. maksaa kunnille maltaita. Joukkoliikenne on surkastunut ja kilometrikorvaukset voivat tulla useammallekin perheenjäesenelle.


Viimeksi Kyllönen heitti ajatuksen ilmaisesta joukkoliikenteestä kaikille alle 18-vuotiaille. Nykyään yhä useampi lapsi ja nuori kyyditetään vanhempien autoilla kouluihin ja harrastuksiin. "Autoiluun opitaan jo nuorena, ja opituista tavoista voi olla hankala päästä eroon" (HS 13.11). Jos nykykehitys jatkuu, henkilöautojen määrä kasvaa kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudulla 40 prosenttia.

POLKUPYÖRÄVARAS JA AKI KAURISMÄKI

Ylen laatukanava Teema esitti su 6.11 Vittorio de Sican klassikon "Polkupyörävaras" vuodelta 1948. Elokuvan juoni on yksinkertainen. Miespäähenkilö tarvitsee polkupyörän saadaksen työn julisteiden liimaajana. Pian pyörä kuitenkin varastetaan ja mies ja hänen poikansa etsivät epätoivoisesti sitä. Polkupyörät olivat sodanjälkeisessä Italiassa arvokkaita arvoesineitä.


Matka nykyhetken Suomeen on huima. Kaikkialla pyörätelineissä ruostuu laadukkaitakin pyöränraatoja. Ihmiset kertakaikkiaan hylkäävät pyöriänsä ties minne. "Polkupyörävarkaan" Italiassa vuonna 1948 jokainen vähäinenkin osa oli tarpeellinen ja käypää kauppatavaraa. Suurilla markkinoilla oli eri osille omat myyntipöytänsä. Viisaalle ihmiselle nykyhetken Suomessa polkupyörä on edelleen arvokas omaisuus, jonka arvoa ei mitata euroissa vaan ekologisena, saastuttamattomana kulkuvälineenä, joka vie vähän tilaa.


Että mitä otsikon Aki Kaurismäki liittyy tähän? Päähenkilön poika Bruno (Enzo Staiola) on kuin pienikokoinen Aki ulkonäöltään.