TARPEELLINEN TIETOISKU

Muistattehan, miten menneinä vuosina YLE:n tv-ohjelmissa oli
tietoiskuja mitä moninaisimmista aiheista. Niillä tavoitettiin isot
ihmismäärät ja pystyttiin vaikuttamaan ihmisten käyttäytymisiin. On
asioita, joita ei kouluissa opeteta. Niitä jotenkin pidetään
itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi kaupunkien vilkasliikenteisillä
jalkakäytävillä ihmiset ovat pääsääntöisesti oppineet kävelemään
menosuuntaansa oikealla puolella jalkakäytävää.   Seuraavassa olisi
tosi tarpeellinen tietoisku.
Ikuisesti on kiistelty, millä puolella kevyen liikenteen väylää
jalankukijoiden olisi käveltävä. Todellinen ongelma on keskellä kävely.
Jos ohitat polkupyörällä kelloa soittaen, tulos on yleensä arvaamaton.
Pariskunta hätääntyy. Toinen menee toiselle ja toinen toiselle
puolelle. Kellon soittamisesta voi saada haukut. Jos et soita kelloa,
sinun pitää hiljentää kävelytahtiin jalankulkijan turvaksi tai ohittaa
tarpeeksi kaukaa. On muistettava, että jalankulkijoita oli jo
satojatuhansia vuosia ennen pyörän keksimistä. Yksinkertainen
tietoiskun viesti on, että jalankulkija kävelisi vakaasti jommalla
kummalla reunalla. Se olisi sekä jalankulkijan että pyöräilijän
yhteinen etu. Tuo keskellä kävely on kaikkein arvaamattominta!

KAAHAUSKULTTUURIN OPETUSTA

Edellisessä blogissa ihmeteltiin, mistä järjetön nuorten miesten kaahauskulttuuri sikiää.
Rauhallisena kesäsunnuntaina 24.7 Helsingin ydinkeskustassa järjestetään Espan
ympäriajo ralliohjuksilla. Paikalla mannekiineina rallimestari Sebastien Loeb ja hänen
kisällinsä Kimi Räikkönen. Tähänkö on tultu?  Ydinkeskustan ihana Espan puistoalue
ympäristöineen valjastetaan rallikaahausnäytökseen. Oi aikoja oi tapoja!

TERRORISMI KADUILLAMME

Ma 4.7 kaksi 18-vuotiasta miestä kuoli ja 17-vuotias tyttö
loukkaantui Espoon Jupperissa. Poliisin mukaan he ajoivat 50 kilometrin
rajoitusalueella yli 120 km vauhdilla. Asukkaiden mielestä onnettomuus
olisi voitu välttää, jos paikalla olisi kiertoliittymä. Hanketta on
lykännyt 5.8 milj. euron hinta. Kiertoliittymät ovat mainio asia ja ne
hillitsevät vauhtisokeuttakin.
Mutta HALOO!!! Tuollaiset yli 120 km nopeudet kaupunkirakenteessa
ovat täydellisen järjettömiä. Jokainen jalankulkija on elämänsä aikana
kuollakseen pelännyt näitä kesäkaahareita. Prätkäjätkät ulvottavat
moottoreitaan valtavilla nopeuksilla ja terrosisoivat kokonaisia
kaupunginosia melusaasteillaan. Millähän tämä käsittämätön nuorten
miesten kaahauskulttuuri saataisiin aisoihin?

FILLAROINTIA TALLINNASSA

Otin fillarin mukaan naapurimaan pääkaupunkiin. Satamassa odotti valmis 
halpa hotellihuone, josta oli hyvä lähteä eri suuntiin.
Itään pääsee hetkessä kaupungin parhaimmalle pyörätielle Piritaan ja
merenrantaa seuraillen pitemmällekin. Paluumatkalla poikkesin
Maarjamäen linnan eli Viron historiallisen museon takapihalle. Sinne on
kerätty Stalinin, Leninin ym. patsaita. Paikka on sen valtavan
betonimuistomerkin vieressä, jonka obeliski näkyy hyvin laivoista.
Historian lehdet havisevat!
Seuraavana päivänä suuntasin länteen kohti Rocca al Maren Seurasaarta
vastavaa kaunista puistoaluetta. Yllätyksekseni heti sataman
länsilaidalla sijaitsevan valtavan Kaupungihallin alta lähtee parin
kilometrin komea kevyen liikenteen väylä ohi Kalasataman. Se on
tyylikkäästi rakennettu entisen satamaradan paikalle kuten Helsingissä
nyt rakennetaan "Baanaa". Roccan ja Stroomi randin väliin on tehty
rantoja myötäillen erinomainen kevyen liikenteen väylä.
Tallinnan keskustassa pyöräily on vaikeaa puuttuvien pyöräväylien
takia. Suuresti ihmetyttää se, että sataman valtavien turistijoukkojen
on vuosikymmenestä toiseen kuljettava vilkasliikenteisten
monikaistaisten autoväylien lävitse keskikorokkeilla odotellen
liikennevalojen hidasta vaihtumista. Olisi korkea aika saada
turvallisia jalankulkusiltoja tai tunneleita, jolloin keskusta-alue
olisi hetkessä tavoitettavissa.

Tallinnassa kaikki 65 vuotta täyttäneet saavat ilmaiset kyydit
ratikoissa, trollikoissa ja busseissa. Mukana pitää olla iän todistava
henkilökortti (ellei takuuvarmasti muutenkin näe matkustajan
kurttuisuutta heh heh vitsi). Tämä koskee siis kaikkia iän ylittäneitä
eli myös suomalaisia turisteja. On ikääntymisessä tällainenkin etu
edessä!

Lopuksi kevennykseksi kuva ihmehärvelistä eli pedaalibubista.
Erityisesti englantilaiset miehet kaahaavat kovasti mölyten sellaisella
Tallinnan vanhassa kaupungissa. Kuulemma vastaavia on 
Keski-Euroopassa paljonkin!

   Risto Larjavaara

LINJA-AUTOLIIKENTEEN VEROTUSTA ALENNETTAVA

Suomessa matkalippujen arvonlisävero on 9 prosenttia. Esim. Tanskassa sitä ei peritä
ollenkaan. Useissa maissa linja-autoliikenteelle anntetaan helpotuksia polttoaineverosta.
Etelä-Euroopassa tuet saattavat olla jopa 80 %, kun Suomessa tuet liikevaihdosta linja-
autoliikenteessä jäävät vain 7 prosenttiin. Näillä luvuilla ymmärtää hyvin, miksi vuoroja eri
puolilla Suomea jatkuvasti vähennetään. Kierre on murheellisen loputon. Lippuhintoja
joudutaan nostamaan ja matkustajat siirtyvät yksityisautoihinsa. Tarttis tehdä jotain!

TUKHOLMASSA HALUTAAN KOROTTAA RUUHKAMAKSUJA

Ruotsalainen valtalehti Dagens Nyheter räväytti pääjutussaan etusivulla 
9.6, että ruuhkat vain lusääntyvät ruuhkamaksusta huolimatta. Esim. 
etelästä E4:lla  kaupunkiin aikaa kuluu pahimmillaan 60 prosenttia 
enemmäm kuin vuonna 2006. Sisäsivuilla on tarkat laskelmat ja 
piirrokset sekunttien tarkkuudella eri väyliltä.
Seuraavan päivän pääkirjoituksessa ymmärretään hyvin vaatimuksia, että 
ruuhkamaksuja korotettaisiin.Nykyinen maksu on 20 kruunua eli vähän yli 
2 euroa. Osa vallassa olevasta Porvariliitosta vaatii maksujen 
korotusta. Oppositiossa olevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue 
haluavat maksualueen laajentamista kehäteille. Demarit taasen toivovat 
lisärahoitusta Tukholman metron kehittämiseen. Suur-Tukholman alue 
kasvaa jatkuvasti, väkimäärä ja liikenne lisääntyvät väistämättömästi. 
Yhtä mieltä ollaan, että ruuhkautumisprosessille pitää tehdä jotain.

p.s. Kevään Enemmistö -lehteämme on vielä kuukauden verran myytävänä 
Espan Akateemisen lehtiosastolla. Hinta on hullunkurisen halpa eli yksi 
euroa

PÄÄKAUPUNKIEN VÄLINEN RATA VIHDOINKIN HALLITUSOHJELMAAN

On lähes uskomatonta, että entisen ja nykyisen pääkaupungin välinen
rataosuus on suurimmalta osaltaan yksiraiteinen. Totisesti, totisesti
puolueet, toinen raidepari on saatava hallitusohjelmaan. Sillä
työllistetään ja tuetaan suomalaista työtä. Helsingistä on joka
suuntaan satoja kilometrejä nykyaikaiset moottoritiet, mutta
edelleenkin pienen vian, puun kaatumisen radalle tai sähkötolppiin
aiheuttaa koko raideliikenteen pysähtymisen Kirkkonummen ja Turun
välillä. On aivan turha odottaa jotain Espoon ja Salon välistä modernia
rataa vuosikymmenien päästä valmistuvaksi kun siitäkään ei ole tehty
alustaviakaan päätöksiä. Totisesti, totisesti toinen kiskopari heti tekeille.
On sitä odotettu jo pitkälti toistasataa vuotta.

    Risto Larjavaara

KAUPUNGIN SIELUA ETSIMÄSSÄ

Äskettäin on ilmestynyt muhkea teos Helsingin kaupunkisuunnittelusta. Tekijä on
Pertti Mustonen ja tarkka nimi on " Kaupungin sielua etsimässä. Kertomus
Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykaikaan". Erityisesti 9. luku
Liikennesuunnitteluosastosta nimellä "Insinöörien viisaudella"  on varmaan kiinnostava
tämän blogin lukijoille.

Sivu 245: Ilaskivestä alkoi tulla yksityisautoilijoitten sankari. Tässä
yksityisautoilevassa valtiotieteen tohtorissa ja taivaalla kurvaavassa
yksityislentäjässä alkoi olla vapaan autoilijan itsenäisyystaistelun symboliarvoa.
Myöhemmin, kun Ilaskivi 1980-luvun alusta aloitti kaupunginjohtajana, hänen
symboliarvonsa yksityisautoilun messiaana kuitenkin nopeasti haalistui.
"Kun Ilaskivi oli valittu kaupunginjohtajaksi ja oli ollut tehtävässään vuoden päivät,
hän kutsui minut luokseen ja sanoi, että olin oikeassa siinä, että Helsingissä
pitää suosia joukkoliikennettä. Kaupunki ei pysty muuten toimimaan. Hän myönsi
olleensa väärässä vastustaessaan bussi- ja raitiovaunukaistoja ja ajaessaan vain
henkilöautoliikenteen asiaa. Minusta tämä käytös oli komeaa ja kunnioitettavaa",
Salmivaara kiittää.

Näin siis sanoi vuonna 1971 liikennesuunnittelupäälliköksi valittu DI
Heikki Salmivaara.

Samaisessa yhdeksännessä luvussa Enemmistökin tulee vahvasti esille.

METROA KEHUN AINA MUTTA...

Viime elokuussa Vuosaaren päätemetroasemalle alettiin rakentaa lasisia laituriovia.
Lokakuussa niiden piti olla matkustajien käytössä. Nyt on toukokuun loppu.

Tässä välissä asiakkaat ovat aamuruuhkissa tuskailleet operaatiota, jossa eka juna
odottaa puskurilla toista, jonka tyhjentymisen vartija verkkaasti kävellen tarkistaa
(Japanissa sama tehtäisiin juosten). Sitten odottamaan junien vaihtumista. Välillä
tämä operaatio myöhästyttää koko metroliikennettä.

Ymmärrän hyvin, että testattaessa tulee uusia ongelmia esiin niin kuin tässäkin
tapauksessa tuli. Lasiporttien ja metron ovien väliin jäi  "pikkulapsen" mentävä rako
 johtuen mm. kahdenlaisista metrojunista. Mutta...miksi ihmeessä tätä testausta ei
alun alkaen voitu aloittaa metrovarikolla. Helppo sinne olisi ollut rakentaa pätkä
 samanlaista laituria ellei siellä ollut jo valmiina sellaista.

   Risto Larjavaara

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTIN TILANNEKATSAUS

Syksyllä 2010 käynnistyi otsikon projekti. Seuraavassa siitä noukintoja:

- Etenkin kantakaupungissa pyöräily rinnastetaan kävelyn sijasta entistä
selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Termin "kevyt liikenne" sijasta puhutaan
kävelystä ja pyöräilystä.

- Isoja projekteja ovat ratakuiluun tuleva Baana, Mannerheimintien itäreuna
ydinkeskustassa, Nordenskiöldinkadun - Mechelininkadun pyörätien rakentaminen
ja Auroran sillan rakentaminen Laakson ja Stadionin välissä.

- Aluksi 15 pyörätaskua kantakaupungin liikennevaloristeyksiin.

- Keskustaan pyöräkeskus, joka sisältää pyörien vuokrausta, säilytystä, korjausta ym.

- Kantakaupungissa autojen pysäköintiruutuja voidaan muuttaa kesäaikana polkupyöräpaikoiksi.
Hyvänä esimerkkinä Ludviginkadulla jo 1990-luvulta ollut pyöräparkki. Esim. kahviloiden kohdilla
tällainen parkki voisi olla näppärä.

TERVETULOA UUSIUTUVA HELSINGIN "VANHA KAUPUNKI"

Senaatintorin ja Kauppatorin väliset korttelit muistuttavat monella tapaa Tukholman ja Tallinnan "vanhaa kaupunkia". Tosin se on paljon pienempi alue. Tähän asti se ei ole ollut kovinkaan jalankulkuystävällinen, vaikka se on syntynyt jo  ennen auton keksimistä. Nyt sitä pyritään uusimaan  nmiellyttävämmäksi kaupunkilaisille. Kapealta Katariinankadulta loppuu turha ajoneuvoliikenne. Parin vuoden kuluttua ratikkalikennekin siirtyy siltä  kaksisuuntaistuvalle Unioninkadulle. Saa sitten nähdä, onnistutaanko ratikkaruuhkautuminen välttämään.                                                                                             
Aleksilla em. katujen välinen jalkakäytävä on ollut turhan ahdas. Nyt sitä levennetään ja samalla saadaan komea terassialue. Siihenhän sopii stadilaisen ja turistin istua väljästi ihailemassa Senaatintoria 
ympäröiviä rakennuksia. Tervetuloa siis elävöityvä torikortteleiden alue uusiutuneena!


Risto Larjavaara


Helsingissä vanha keskusta on onnistuttu paljon paremmin suojelemaan kuin Turussa. Äskettäin valmistunut Jouko Aaltosen "Taistelu Turusta" -elokuva kertoo laadukkaasti Turun lähihistorian hävityistä suojelukamppailuista. Elokuvassa haastatellaan mm. Eugen Parkattia, joka oli aikoinaan Turun miljööpoliittisen yhdistys Enemmistön pj. Toki Turussa jotain onnistuttiin kansanliikkeillä pelastamaankin. Hyvänä esimerkkinä on puutaloalue Portsa (=Port Arthur). Elokuvassa keskeisesti esillä ovat uuden polven talonvaltaajat. Elokuvaa esitetään parhaillaan Turun ja Helsingin Kinopalatseissa.

Autoriippuvaisen yhteiskunnan eri asteet

Enemmistön kevätkokous oli yleisömenestys ja muodostui korkean tason keskusteluksi johtuen tietysti meistä veteraaneista ja myös kolmikosta, joihin liittyy Tulevaisuuden tutkimusseura, erilaista tiestönrakennustaustaa ja tervettä mielenkiintoa auton oikeaan käyttöön. Prof. Raine Mäntysalo käsitteli esitelmässään trading zonea, jonka avulla eri ammattiryhmät ja päättäjät pystyvät koordinoituun yhteistyöhön pinnallisen informaation varassa tuntematta paljonkaan syviä yksityiskohtia. Suuret investoinnit kuten metro tai Kuopion saaristokatu (Leo Kososen 20 vuotinen  suunnittelutyö) pakottavat kuitenkin historiallisella painollaan jatkamaan samaan suuntaan. Siksi eräs tutkija väittää, että asuntopulan syynä on viivästynyt väyläkaavoitus. Eihän voi rakentaa, ellei tiedä mihin.

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisu nimeltä 'Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot' (B101) perustuu mm. pyöräilyhaasteluihin tehtynä ?yhtä matkaa?. Huomattiin seikka nimeltä mikroympäristö: korkeuserot, maisemat jne. Muissakin liikkumisasioissa korostuu mikroympäristö. Jos on vaihtoehtoja niin kulkemistapa valitaan herkästi miellyttävien asioiden perusteella. Kukapa lähtee autolla, jos voi pyöräillä meren rantaa töihin.

Pyöräily on nyt päivän puheenaihe. Fillaristin moottoriteitä ei ole ja kaahareista on tullut etenkin vanhan väen kauhu. Tarvitaan investointeja pyöräilyväyliin ja esim. Liikenneturvan perusvalistusta tyyliin, kunhan edes kävelet jompaa kumpaa laitaa.


Keskustelussa Matti Leskisen ja kumppaneiden hyvät puheenvuorot ja houkuttava jatkoehdotus johtanevat autopainotteiseen väittelyyn jatkossa, ilmeisesti Tulevaisuuden tutkijoiden järjestämässä tilaisuudessa. Pyöräilystä keskusteltiin vähintään kahdella tavalla: pyöräilykaupunkeja ovat esim. Oulu, Pori, Joensuu ?, mutta Hämeenlinna on suhteellisesti eniten autoistunut on huomattava, että kävely-, JL - ja autokaupungin lisäksi on pyöräilykaupunki, jossa ?kävelykilometrin? säde onkin kymmenkertainen

Helsinki on poikkeus, jossa ilmanlaatukin rajoittaa autoistumista. Ahtaalle niemelle ei voi enää pitkään tulla vapaasti autoja. Myös Espoo on ilmanlaadun suhteen äärirajalla. Siellä onkin joukkoliikenteen suosio yllättäen kasvanut. Kaupunkisuunnittelun rajoitteet ovat Helsingissä maksimissaan. Sähköautokaan ei muuta tilannetta, koska asfaltipöly, rengasmelu ja tilan tarve on entisellään.

Prof. Raine Mäntysalon johtama Aalto Yliopiston osasto edustaa iloksemme ?tutkittua järkeä?. Kun Enemmistö ry syntyi 40 vuotta sitten niin em. ?tutkitun järjen? suhteen tilanne oli toinen. Vyöhykemallista, PARAS -hankkeesta ja METKAsta löytyy tietysti aineistoa netistä.




Matti Kosola DI

ENEMMISTÖ-LEHTI POSTITETTU

Enemmistö 1/11 -lehti postitettiin viime torstaina. Teemana on jalankulku. Erityisesti käsitellään kahden viime lumitalven aiheuttamia ikävyyksiä jalankulkijoille. Haikeudella muistellaan aikoja, jolloin talonmiehet tunnollisesti hakkasivat petkeleillä ja rautakangilla heti alkavat jääkentät palasiksi. Nykyäänhän annetaan esim. Helsingin keskustassa jään kovettua vaarallisiksi jääharjanteiksi, joiden päälle sirotellaan hiekkaa. Kansantaloudelliset seuraukset ovat valtavia. Liukkauden takia jalankulku hidastuu olennaisesti ja varsinkin vanhuksille lonkkamurtumat ovat seurauksiltaan tuhoisia.

Helsingissä lehteämme myydään Espan Akateemisessa Kirjakaupassa.