Liikenteestä vaihtoehtoisesti

TAHALLISTA SEKOITTAMISTA OMAN AUTON MATKAKORVAUKSISTA

2012-02-12T20:52:00.001+02:00

www.suomenkuvalehti.fi

Liikenneministeri Merja Kyllönen on ottanut aiheellisesti esille työnantajien maksamat kilometrikorvaukset. Niissä pyörivät todella isot summat vuosittain. Summa lienee n 1,2 miljardia euroa, joka maksetaan n. 900 00 henkilölle verottomana. Verovapaa korvaus houkuttelee käyttämään yksityisautoa, vaikka julkinen liikenne olisi täysin toimivaa. Tämä kilometrikorvaus on tunnetusti palkanjatke. Sen saaja ei tule ajatelleeksi, että siitä ei makseta eläkemaksuja. Pitkässä juoksussa se tuntuu pienempänä eläkkeenä.

Tarkoituksella yllämainittu työnantajien maksama kilometrikorvaus on sekoitettu pelotusmielessä työmatkakulujen verovähennysoikeuteen. Siksi ministeri Kyllönen on toistamiseen tähdentänyt, että nykyinen
verovähennysoikeus on pääosiltaan toimiva eli työntekijöille kuuluu korvaus oman auton käytöstä työtehtävissä ja useimmiten auto on välttämätön apuväline. Verottaja on laskenut työmatkakilometrin kustannukseksi 25 senttiä, mutta työnantaja kerrassaan 45 sentiksi. 20 sentin ero koostuu erilaisista auton ylläpitämiskustannuksista (mm. pääomakuluja). Tämä tarkoittaa sitä, ettei autoa ole ostettu vain työmatkoja varten.

LINKKEJÄ LISÄÄ NETTISIVUILLAMME

2012-02-02T22:15:00.000+02:00

www.enemmisto.kaapeli.fi (2.2.2012)

24 linkin kautta pääsee hetkessä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun ajankohtaisiin asioihin ja myös historiaan. Ajantasalla olevista yhdistystiedoistamme tärkein on uusi pakollinen IBAN tilinumero: FI03 8000 1400 5612 06

Blogit jatkuvat entiseen tahtiin. Olettehan huomanneet blogin oikeassa alareunassa olevan "0 kommenttia" -kohdan. Mielellään lukisi niitä! Etusivumme pysyy entisellään. Sieltä on helppo klikata Länsimetron ja Kehäradan etenemisiin!

Kevätlehteämme aletaan vähitellen ideoida. Vinkkejä toivotaan ja myös valmiit jutut ovat tervetulleita!

Risto Larjavaara

AINA HANGOSTA PETSAMOON

2012-01-26T22:44:00.001+02:00

Taajamajuna Hanko-Karjaa välillä

http://www.vastavalo.fi/taajamajuna-paikallisjuna-taajamajuna-hankokarjaa-117578.html (26.1.2012)

Ei nyt sentään. Tosin kaukaisessa tulevaisuudessa Koillisväylän laivaliikenteen lisääntyessä Lapissa tullaan rakentamaan raideyhteys Jäämerelle.

Asiaan. Hanko-Karjaa rata on saatava aluksi sähköistyksen piiriin ja myöhemmin Karjaa-Hyvinkää väli. Raskasta tavaraliikennettä kulkee Koverharin ja Ruukin tehtailta, Lappohjan ja Hangon satamista ja
Kirkniemestä Sappin paperitehtailta. Kirkkonummi-Karjaa välille on saatava toinen kiskopari. Lähitulevaisuudessa voitaisiin ajaa Helsingistä Hankoon sähköjunilla eikä Karjaalla tarvitsisi vaihtaa kiskobussiin.

Komeasti Hanko voitaisiin liittää vyöhykkeenä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen! Aina toistettava vaatimus on saada rantarata kaksiraiteiseksi koko matkaltaan. Nykyään se on ongelmallisimpia rataosuuksia harvoine kohtauspaikkoineen ja myöhästymiset ovat ikävän yleisiä.

MYÖNTEISTÄKIN RAITEILTA

2012-01-20T13:40:00.000+02:00

Runsas vuosi sitten 18.11 pääkaupunkiseudulle tuli talven kestävä lumikaaos ja VR:ää lyötiin kuin vierasta sikaa. Tänä talvena hommat ovat toistaiseksi hoituneet paremmin. Voisiko media vaihteeksi kehaistakin hyvin sujunutta Hesan ja sen lähiympäristön raideliikennettä.

RUUHKA ON SUHTEELLINEN KÄSITE

2012-01-12T21:03:00.000+02:00

Linja 16

Yleinen ivallinen hokema liikennetoimittajien (=autotoimittajien) suista on, että eihän Suomessa mitään ruuhkia ole ja sitten mainitaan muutamien maailman suurkaupungien oikeat kauheat ruuhkat. Samoin mahdollisten ruuhkamaksujen yhteydessä vähätellään olemattomia ruuhkia pääkaupunkiseudulla. Samaan aikaan vaaditaan Keskustatunnelia ja lisäkaistoja, ramppeja ja monitasoristeyksiä kehäteille, koska niitä ruuhkia onkin olemassa!

HSL eli Helsingin seudun liikenne suunnittelee typistävänsä bussilinjoja 16, 18, 55. Miksi? Siksi, että bussit jumittuvat autoruuhkiin Kaivokadulla ja Pohjois-Espalla. Siis joukkoliikenne luovuttaa asemiaan autoruuhkien takia. Esim. linja 16 on hoitanut tärkeää tehtäväänsä Herttoniemen, Kulosaaren, Kruununhaan ja Kauppatorin kautta eteläisiin kaupunginosiin. Totta on, että aikataulut menevät sekaisin juuri autoruuhkien takia. Helsingin kaupungin liikennepoliittisiin päätöksiin kuuluu yksiselitteisesti suosia joukkoliikennettä kestävän kehityksen periaattein: Onko tämä sitä?

ILTA-SANOMAT, WIKIPEDIA JA TOTUUS

2012-01-05T10:59:00.001+02:00

Ilta-Sanomat räväytti verkkosivuillaan 30.12 näyttävästi otsikoinnin "Radikaalien liikennevaatimukset Helsingissä: Pian kuritetaan pysäköijää!" Juttuun on otettu kaksi suoraa lainausta nettietusivumme liikenneohjelmasta pääkaupunkiseudulle. Kohdat "yksityisautot" ja "pysäköinti" on asiallisesti lainattu. Kiitos lehdelle ohjelmamme esittelystä. Tähän asti kaikki hyvin!

Juttu päättyy seuraavasti: "Monia yhdistyksen alkuajan jäseniä toimii yhä yhdistyksessä. Tunnettuja entisiä tai nykyisiä enemmistöläisiä ovat muun muassa Osmo Soininvaara, Oras Tynkkynen, Ville Komsi ja Ilkka Taipale." Tämä on suoraan kopioitu Wikipediasta. Jutun jälkeisissä keskusteluissa kaiken maailman Pillit ja Pullat kauhistelevat, miten nuo vieläkin ovat pahan Monnin eli Enemmistön touhuissa. Korjattakoon nyt virallisesti asia. Yhdistys perustettiin 1968. Kokoonkutsumiskirjeessä oli paljon sen ajan tunnettuja nimiä, mutta esim. Ilkka Taipale ei ole toiminut yhdistyksessä ainakaan 40 vuoteen. Osmo Soininvaara ja Ville Komsi olivat mukana aktiivisesti 1970-luvulla, mutta jäivät jo sillä vuosikymmenellä pois toiminnasta. Nuori Oras Tynkkynen on kerran ollut kutsuttuna alustajana syyskokouksessamme. Tässä totuus.

Fiksuimmat pillit ja pullat innostuneina iltsikan jutusta löysivät wikipediasta lyhyen artikkelin Enemmistöstä. Sieltä löytyy kohta, jonka mukaan yhdistys on ottanut vastustavan kannan Talin golfkenttään. Tieto on perätön. Kirjoitin juuri Wikipedian "keskustelu" -kohtaan: Enemmistö ry:n monivuotisena puheenjohtajana en voi ymmärtää, että me yhdistyksenä vastustaisimme jotain Talin golfkenttää. Joku yksittäinen jäsenemme on saattanut jonnekin keskustelupalstaan tällaista mielipidettä kirjoittaa, mutta me yhdistyksenä emme siis ole tällaista ajamassa. Minulla on hallussa kaikki pöytäkirjamme ja julkilausumamme. Wikipedian "virallisen" tekstin mukaan me vastustamme autoilua. ei pidä paikkaansa. Sensijaan me vastustamme yksityisautoilun ylivaltaa kaupunkisuunnittelussa. Haja-asutusalueilla yksityisautot ovat ymmärrettävästi välttämättömiä varsinkin kun linja-autoliikenne on aikoja sitten hävinnyt maisemista. Jokin tuossa Wikipediassa mättää, kun virheellisiä tietoja ei korjata pyynnöistä huolimatta!

Risto Larjavaara

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

2011-12-26T11:24:00.001+02:00

Jälleen on vuosi lopuillaan ja blogeja on ilmaantunut entiseen tahtiin viikoittain.

Joulukuun alussa oli Liikenneturvan kokous, jossa valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi hallitus. Suomen Liikenneliitto ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. ovat olleet sen hallituksessa Suojattoman liikenteen edustajina. Jostain syystä kokouksessa ei ollut paikalla SuLi:n edustajia. Siksi piti tehdä pikainen päätös paikallaolijoiden keskuudessa. Näin hallitukseen tuli kaksi Enemmistön edustajaa eli varsinaiseksi jäseneksi Enemmistön johtokunnan jäsen Olli Orkoneva ja varalle myös johtokunnan jäsen Matti Kosola. Jalankulkijoitten onnenpotkut heille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi!

Vuonna 2012 jatkamme entiseen malliin toimintaa jalankulkijoiden, joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden puolesta.

Risto Larjavaara pj.

HELSINGIN MUSIIKKITALON PÖHKÖ PYÖRÄTIE

2011-12-23T19:08:00.001+02:00

Kuva: Risto Larjavaara (28.11.2011)

Hillityn tyylikäs uusi Musiikkitalo sopii ympäristöönsä hyvin, mutta
kuvan kevyen liikenteen väylä on fiasko. Kaunis on ollut ajatus mutta
huono toteutus. Kuvastakin näkee, miten muurin puoleinen pyörätien
pinta on epätasaista kiviröpelöä. Vaistomaisesti pyöräilijät siirtyvät
ajamaan jalankulkijoiden tasaisempaa laatoitusta pitkin. Ja jälleen
liikenteen kaksi heikompaa osapuolta ärsyyntyvät toisilleen. Varmaan
menee korjaukseen lähiaikoina ja veronmaksajat maksavat
suunnittelijoiden pöhköilyt.

UUSI LAADUKAS KIRJA PYÖRÄILYN JA KÄVELYN MALLIKAUPUNGEISTA

2011-12-16T15:33:00.001+02:00

http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/2011/09/EU_Etukansi_small1.jpg

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne on tänä syksynä julkaissut lähemmäs 300-sivuisen teoksen "Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä." Kirjalla on useita tekijöitä. Siihen on koostettu 10 eurooppalaista esimerkkikaupunkia:

Ruotsista Tukholma ja Växjö
Tanskasta Kööpenhamina ja Odense
Saksasta Freiburg
Belgiasta Gent
Alankomaista Houten ja Groningen
Ranskasta Strasbourg
Sveitsistä Geneve

Kannattaa tutustua!

RATIKKA ETENEE TAMPEREELLA?

2011-12-08T22:10:00.000+02:00

http://www.trafftuotteet.net/@Bin/128482/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202010-12-19%20kohteessa%2020.41.38.jpeg (8.12.2011)

Maanantaina 12.12 Tampereen valtuusto päättää raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Torstain 8.12 Aamulehdessä suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat yksimielisesti raitiovaunuratkaisun kannalla. Parhaimmassa tapauksessa spårilla ajettaisiin jo vuonna 2018. Ensimmäinen ratikkalinja kulkisi Lentäväniemestä Hervantaan. Tampereelle tällainen ratikkalinja sopii oivallisesti. Kaupunki sijaitsee kahden ison järvialtaan välissä ja liikenne puuroutuu keskustan kapealle kannakselle. Kaupungin ensi vuoden budjetissa raitiovaunulinjan suunnitteluun on varattu 330 000 euroa.

Enemmistö luonnollisesti kannattaa Suomen ratikkakaupunkien kasvattamista 100 prosentilla!

FLIRTTEJÄ VIROONKIN

2011-12-04T13:09:00.000+02:00

Flirt-juna Sveitsissä. http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ebnat_Kappel_SOB_FLIRT.jpg

Rautateiden ystävät tietävät sen surullisen tarinan, miten Viron rautateiden on annettu rapistua. Sitäkin iloisempi uutinen on, että Tallinnan lähiliikenteeseen ollaan hankkimassa samoja laadukkaita sveitsiläisiä Flirt -junarunkoja sekä sähkö- että dieselvetoisina! Suomessa nämä Flirtit ovat kahden hyvin lumisen talven aikana osoittaneet kelpoisuutensa. Tällä hetkellä lähiliikennejunat Tallinnassa ovat kymmeniä vuosia vanhoja. Niihin on vaikea enää saada varaosia. Kurkista tarkemmin http://uus.elektriraudtee.ee/.

VIHDOINKIN RENGASLUKKOJA

2011-11-28T18:58:00.001+02:00

http://www.automerkit.fi/uploads/pics/Rengaslukko_01.jpg (28.11.2011)

Suomi siirtyy ensi vuoden alussa sivistysmaiden joukkoon. Uuden lain ansiosta pysäköinnintarkastajat voivat törkeimmissä tapauksissa käyttää rengaslukitusta. Viiden maksamattoman parkkisakon jälkeen auto voi saada rengaslukon. Samoin vähintään kahden vuorokauden jälkeen väärinpysäköinnistä. Tällaisissa tapauksissa auto voidaan myös hinata kaupungin varikolle.

Parasta rengaslukituksessa on ennaltaehkäisevyys. On tapauksia, joissa sama autoilija jatkaa kymmenien sakkolappujen jälkeenkin samaa virheellistä käyttäytymistään esim. pysäköimällä aivan suojatien reunaan samassa paikassa. Rengaslukitus tuottaa niin suuren vaivan, että ennaltaehkäisevyys alkaa toimia tehokkaana säikyttimenä. Näin voisi ainakin toivoa!

Sisääntuloväylät bulevardeiksi

2011-11-21T19:09:00.003+02:00

Itäväylä. Aamuruuhkan autojonoja Itäväylällä. Vasemmalla Kulosaaren puistotie 16:n puutalo. Näkymä koilliseen. 1971 http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/kulosaari/ser123626#contentwrapper

Äskeinen pyörämielenosoitus länsiväylällä herätti ajattelemaan. Seurannut keskustelu osoitti, että Smith-Polvisen ajoista on auton kaikkivoipaisuus rapistunut ja moni autoilijakin ymmärtää, mitä melu ja saasteet kaupungin asukkaalle merkitsevät. Voimme luottavaisena odottaa pääkaupungilta uusia ratkaisuja kasvavan väestön asumistarpeisiin.

HEPOn varapuheenjohtaja Otso Kivekäs vieraili Enemmistön syyskokouksessa kertomassa kuulumisia kaupunkisuunnittelulautakunnasta ja selvityksestä, joka koskee liikennealueiden maankäyttöä. Helsingin rajojen sisällä on yllättävän monta kilometria moottoritietä. Bulevardiin verrattuna ne vievät tilaa kaksi kertaa enemmän leveyssuuntaan. Melun takia ei asuintaloja voi rakentaa moottoritien lähelle. Otan esimerkiksi Lahdenväylän sekä siinä Kontulan ja Malmin välisen alueen. Kun väylä muutetaan bulevardiksi niin alueelle saadaan 35 000 ihmisen kaupunginosa ja päälle 10 000 työpaikkaa.

Matti Kaarelan diplomityössä on havainnollistettu, miltä moottoritien alkupää näyttää bulevardina ja miten paljon saadaan tilaa uusille asunnoille. Melutaso muuttuu voimakkaimmin nopeuksissa 50-60, samoin renkaiden irrottamat mikrohiukkaset ovat pienempi ongelma. Autoilijan puolestaan ei tarvitse tinkiä oikeastaan mistään, koska hiljentäminen ennen kaupungin sisäänmenoruuhkaa ei tuo muutosta perille pääsyyn. Lähtiessäkin ajan menetys on teoreettinen.

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nyt onnen avaimet käsissään. Päättäjät voivat tehdä Helsingistä tiiviimmän, ekologisemman ja viihtyisämmän kaupungin.

Matti Kosola DI

LIIKENNEMINISTERI MERJA KYLLÖNEN USKALTAA

2011-11-14T13:06:00.002+02:00

kainuunsanomat.fi

Äskettäin Kyllönen puuttui kilometrikorvausjärjestelmään ja vapaaseen autoetuun. Hyvillä joukkoliikenneyhteysalueilla kuten Helsingin ja Tampereen välillä yksityisautoilusta saisi pienemmän korvauksen kuin esimerkiksi Kittilästä Ivaloon.

Tietysti mahtavat autojärjestöt laittavat mediarummutuksen käyntiin, miten väärässä ministeri onkaan.. Jokainen asiaan perehtynyt kuitenkin tietää, miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee jatkuva haja-asutuksen laajeneminen. Kunnallistekniikka ym. maksaa kunnille maltaita. Joukkoliikenne on surkastunut ja kilometrikorvaukset voivat tulla useammallekin perheenjäesenelle.

Viimeksi Kyllönen heitti ajatuksen ilmaisesta joukkoliikenteestä kaikille alle 18-vuotiaille. Nykyään yhä useampi lapsi ja nuori kyyditetään vanhempien autoilla kouluihin ja harrastuksiin. "Autoiluun opitaan jo nuorena, ja opituista tavoista voi olla hankala päästä eroon" (HS 13.11). Jos nykykehitys jatkuu, henkilöautojen määrä kasvaa kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudulla 40 prosenttia.

POLKUPYÖRÄVARAS JA AKI KAURISMÄKI

2011-11-07T16:16:00.003+02:00

Ylen laatukanava Teema esitti su 6.11 Vittorio de Sican klassikon "Polkupyörävaras" vuodelta 1948. Elokuvan juoni on yksinkertainen. Miespäähenkilö tarvitsee polkupyörän saadaksen työn julisteiden liimaajana. Pian pyörä kuitenkin varastetaan ja mies ja hänen poikansa etsivät epätoivoisesti sitä. Polkupyörät olivat sodanjälkeisessä Italiassa arvokkaita arvoesineitä.

Matka nykyhetken Suomeen on huima. Kaikkialla pyörätelineissä ruostuu laadukkaitakin pyöränraatoja. Ihmiset kertakaikkiaan hylkäävät pyöriänsä ties minne. "Polkupyörävarkaan" Italiassa vuonna 1948 jokainen vähäinenkin osa oli tarpeellinen ja käypää kauppatavaraa. Suurilla markkinoilla oli eri osille omat myyntipöytänsä. Viisaalle ihmiselle nykyhetken Suomessa polkupyörä on edelleen arvokas omaisuus, jonka arvoa ei mitata euroissa vaan ekologisena, saastuttamattomana kulkuvälineenä, joka vie vähän tilaa.

Että mitä otsikon Aki Kaurismäki liittyy tähän? Päähenkilön poika Bruno (Enzo Staiola) on kuin pienikokoinen Aki ulkonäöltään.

KAUPUNKIMOOTTORITIET BULEVARDEIKSI

2011-10-29T21:06:00.003+03:00

Kaupunkiaktivisti, mielipdevaikuttaja, HePon vpj. Otso Kivekäs alustaa aiheesta Enemmistön syystapaamisessa keskiviikkona 16.11 klo 17.30. Paikka on Helsingin Päärautatieaseman Eliel-ravintolan kabinetti.

Lämpimästi tervetuloa!

Varttia ennen alustajaa eli 17.15 pidämme yhdistyksen sääntömääräisen
kokouksen.

Ensi viikolla postitamme syyslehtykäisemme jäsenille.

DAGENS NYHETERIN LIIKENNEHAASTATTELU

2011-10-21T12:20:00.000+03:00

14.10 Ruotsin valtalehti Dagens Nyheter julkaisi puhelinhaastattelututkimuksen (yli 1000 henkilöä), jossa haettiin vastauksia Tukholman liikenneongelmiin. 39 prosenttia satsaisi metroon eli tunnelbanaan, teihin 18 %, busseihin 13 %, raitiovaunuihin 12 ja pyöräväyliin 8 prosenttia.
Metron kehittämistä innokkaimmin kannattivat nuorimmat eli 18-29 vuotiaat (45%) ja autoväyliä 45-59 vuotiaat. Miehet olivat selvästi (23 %) halukkaampia autoväyliin kuin naiset (14%). Busseja kannattivat ikäryhmistä eniten yli 60 vuotiaat ja vähiten he satsaisivat pyöräväyliin. Nuorimmat vastaavasti panostaisivat eniten fillarireitteihin.
Mielenkiintoisessa tutkimuksessa selvitettiin myös eri puoluekantojen näkemyksiä liikennevaihtoehtoihin.

VALTIO UNOHTI VR:n

2011-10-14T15:24:00.000+03:00

Valtion pihistely rataverkon ylläpidossa on suurin syy VR:n ongelmiin. Näin lataa toimitusjohtaja Mikael Aro usean sanomalehden haastattelussa 1.10. Ilkka-lehdessä hän sanoo: "Meiltä puuttuu yhteinen tahto siitä, millainen yhteiskunta meillä pitäisi olla 20 tai 50 vuoden päästä ja minkälaisia liikenneyhteyksiä se vaatii toimiakseen. Ruotsissa tahtotila on löydetty ja rataverkkoon on investoitu."

Totta tosiaan. Ruotsissa on suurimittaisia raidesuunnitelmia. Merkittävin on Norrbotniabanan, joka tulee yhdistämään rantaratana Umeån ja Luleån (Robertsfors, Skellefteå, Piteå). Mittaa sille kertyy kerrassaan 270 km. Tällä hetkellä raskaasti kuormitettu päärata (stambanan) kulkee sisämaassa.

LEHTI VANHOJEN AJONEUVOJEN HARRASTAJILLE

2011-10-07T18:16:00.003+03:00

Helsingin linja-autoasema lokakuussa 1988.

Mobilisti-lehti on vuosikymmeniä tehnyt ansiokasta työtä tallentamalla vanhojen ajoneuvojen historiaa. Enemmistöläisenä on ilo todeta, että museoautot ja niiden ajajat eivät koskaan kaahaile! Uusimman numeron
(6/11) kannessa komeilee poikkeuksellisesti polkupyörä. Kuusisivuisessa jutussa keskipisteenä on hieno kilpapyörä Crescent vuodelta 1935. Sitä seuraa myös kuusisivuinen tarina vanhoista linja-autoista ja
erityisesti Tammelundin Liikenne oy:stä.

Mobilisti-lehdessä on yksi omituisuus. Se on jäänyt useinkin kylmän sodan juoksuhautoihin. Reaalisosialismi on kuopattu aikoja sitten. Jos jutuissa käsitellään Neuvostoliiton tai Itäblogin kulkuneuvoja, niin niihin liittyy yleensä joku piikki tai vinoilu silloisiin vallanpitäjiin. Hupaisana muistona Suomen sisäpolitiikasta on jäänyt mieleen sosialistiministeri Emi Skogin musta Chrysler-edustusauto 1950-luvulta. Jutussa kauhisteltiin, miten vasemmistolainen ministeri ajelee tällaisella loistoautolla. Toisaalta oltiin tyytyväisiä, että valtioneuvosto oli hankkinut tällaisen harvinaisuuden.

Risto Larjavaara

MATIKKANERO SANOO TOTUUDEN

2011-09-30T11:10:00.000+03:00

30-vuotias Tuomas Hytönen todisti vuosi sitten ensimmäisenä tutkijana maailmassa niin kutsutun A2-konjektuurin. Ääärimmilleen kansankielistettynä se tarkoittaa kahden suureen epälineaariseksi luullun suhteen todistamista lineaariksi.
Hytönen valmistui tekniikan tohtoriksi 21-vuotiaana. Ylioppilaslehden (11/11) haastattelussa häneltä kysytään, mikä ärsyttää:
"Liian paljon autoilijoiden lähtökohdista toteutetut liikenneratkaisut". Harrastuksikseen Hytönen mainitsee suunnistuksen, hiihdon, pyöräilyn ja melonnan.

LÄNSIVÄYLÄLLE PYÖRÄKAISTA HÄH?

2011-09-23T17:37:00.001+03:00

Suuri ärtymyksen sekainen ihmetys heräsi, kun näki kutsun fillarimielenosoitukseen
Länsiväylälle 13.9. Mitä järkeä siinä on? Kuka haluaisi pyöräillä moottoritien reunassa
ja pelätä rampeille ampaisevia autoja? Seuraavana päivänä oli lehdissä kuva hienosta
kaupunkubulevardista moottoritien paikalla Lauttasaaressa. Johan valkeni iloksi.
Tuossahan on järkeä. Saadaan lisää rakennuspinta-alaa, moottoritien melu vähenee ja
vihreän bulevardin reunassa olisivat pyöräväylät. Ajatus jatkoi Lahden moottoritielle.
Miksi Vanhankaupungin jälkeen väylän pitää kulkea kamalassa meluaitakaukalossa,
joka jakaa Kumpulan ja Arabian jyrkästi erilleen. Entä Itäväylä? Kulosaaressa se jakaa
tökerösti saaren kahteen osaan romuttaen koko vanhan ajatuksen idyllisestä
puutarhakaupungista.

Risto Larjavaara

AUTOPAIKAT JA ASUNTOJEN HINNAT HELSINGISSÄ

2011-09-16T21:19:00.002+03:00

On kerrassaan mainiota, että on vihdoinkin alettu enemmän keskustella siitä, miten autottomat taloudet joutuvat kustantamaan suurilla summilla autopaikkoja kaavoituksessa. Hesarissa oli 13.9 kaksi asiantuntevaa mielipidekirjoitusta aiheesta. Lainataan kummastakin lyhyt ote:
1. Kivekäs, Otso: Autopaikat yksi syy asuntopulaan "Jätkäsaari on kävelyetäisyydellä kaikista keskustan palveluista. Asukas voi käyttää kulkemiseen kahta raitiovaunulinjaa ja metroa. Pakottamalla asukkaat maksamaan toisten autoilu, kaupunki ohjaa heitä liikkumistapaan, josta on kaikkein eniten haittaa ja kuluja muille. Tässä ei ole mitään järkeä."
2.Tulenheimo, Martti: Autotonkin maksaa autopaikoista "Miksi markkinatalous hylätään, kun kyse on yksityisten pysäköintikulujen maksamisesta? Ongelman ydin on kaupungin asettamissa parkkipaikkojen minimisäännöissä. On väärin, että asumiskulujen ja autopaikkojen kytköstä ei pureta. Parkkinormia on muutettava. Kantakaupungissa 60-70 prosentilla ei ole autoa."

KAUPUNKIMUOTOILUA

2011-09-10T19:01:00.001+03:00

Jyväskylän kävelykatu

Äskettäin on ilmestynyt isokokoinen 50-sivuinen vihkonen nimeltään Kaupunkimuotoilu 30 -kaupunkiympäristön suunnittelun kolme vuosikymmentä. Siinä mennään 1980-luvulta nykyhetkeen nimen mukaisesti aina kadunkalusteita myöten.

Teoksessa on hyvin keskeistä eri kaupunkien kävelykadut (Pietarsaari, Jyväskylä, Rauma, Kotka). Helsingin Keskuskadusta lkeskustellaan neljän asiantuntijan voimin. Lainataanpa ote:
Keskuskadun suunnittelun tavoitteeksi asetettiin "Helsingin ensimmäinen oikea kävelykatu". Mitkä asiat tekevät oikean kävelykadun?
- Siellä ei ole autoja, on kuppiloita, ravintoloita, jotain joka houkuttelee oleskelemaan ja viihtymään
- Kävelykadulla ei saa olla huoltoliikennettä sotkemassa.
- Pitää olla sellaista, mikä houkuttelee myös talvella. Suomessa on pitkä talvi.

Miksi aiemmat kävelykadut eivät ole "oikeita" kävelykatuja?
-Isolla Roballa enemmän autoja kuin ihmisiä. Se on myös väärässä
paikassa, eikä se liity luontevasti muihin kävelyalueisiin
-Salomonkatu on kyllä kävelykatu, se on esteetön ja materiaalit ovat korkeatasoisia, mutta sillä ei ole kadun tilallisia ominaisuuksia, se on enemmänkin rakennusten välinen välitila tai aukiosarja.

KAUPPATORIN EDUSTUSMAISEMA IHMISILLE EIKÄ PELTILEHMILLE

2011-09-04T16:56:00.001+03:00

Hesari otsikoi 30.8 näyttävästi: "Kauppatori on autoja varten". Tunnettu yhdysvaltalainen
arkkitehti Fred Kent ihmettelee, miten autot ja parkkipaikka ovat syöneet suuren osan
rannasta eikä jalankulkijoilla ole sinne asiaa. Hän toteaakin, että autoilla on täällä paras
näkymä." Näinhän se on ollut vuosikymmenet eikä mikään ole muuttunut. Yli viisi vuotta
sitten (31.3.2006) Hesari julkaisi kirjoitukseni "Merellinen ehostus alkuun Kauppatorilla"
Lainaan suoran otteen siitä: Ydinkeskustan tärkein maisemapaikka merelle on
Kauppatorin eteläreuna. Jostain käsittämättömästä syystä tämä alue on pyhitetty
parkkipaikoille ja niitä etsiville.. Eiköhän merellisen Helsingin suunnittelu aloiteta tästä
paraatipaikasta. Autojen tilalle sijoitettakoon tyylikkäin rakenteellisin estein jalankulkijoille
pyhitetty alue maisemaan sopivin kivipenkein. Kesäisin sinne sopii parikin kevytrakenteista
kahvilaa.

Nyt päättäjät toimiin, kun ihan aito amerikkalainen ja New Yorkissa toimivan
"Project for Public Spaces" järjestön vetäjä Fred Kent sanoo totuuden.

Risto Larjavaara

TYHMÄKÄYNNILLÄ OJASTA ALLIKKOON

2011-08-21T12:28:00.000+03:00

Alkaa olla kohta suvi takana. Ennenvanhaan kesähelteillä autoilijat vaistomaisemmin sammuttivat moottorinsa eivätkä saastuttaneet tyhjäkäynnillä itseään avonaisten ikkunoiden välityksellä.

Nykyään tehokkaat kylmäilmastoinnit alkavat olla itsestäänselvyys henkilöautoissa. Mitä tekee nykyajan autoilija kesähelteillä? Pitää moottorin käynnissä, jotta sisällä ikkunat suljettuina on ihanan viileää ja raikasta. Viis jalankulkijoista, jotka saavat niellä pakokaasut entiseen tapaan.

Tyhmyyden ja itsekkyyden uusi avio- eikun autoliitto!

Risto Larjavaara

VENÄJÄLTÄ MALLIA SUOMELLE

2011-08-10T17:20:00.000+03:00

Karjalankannaksella Vuoksen pohjoispuolelle aletaan rakentaa 62
kilometriä uutta rataa. Nykyinen Suomesta Pietariin johtava rata on
uusine Allegro-matkustajajunineen käynyt ahtaaksi myös laajenevan
tavaraliikenteen seurauksena. Tavaraliikenteen siirto uudelle
linjaukselle Pietarista Imatralle edellyttää toivomuksen, että Suomen
puolella vilkkaalle Luumäen ja Imatran väliselle osuudelle saataisiin
toinen raidepari. Karjalankannaksen rataverkon uusiminen on
miljardiluokan juttu. Nyt Suomi rakentamaan noin 270 miljoonalla
Luumäen ja Imatran osuus. Siitä on kauaskantoiset hyödyt tavara- ja
matkustajaliikenteelle!

SEVILLA NÄYTTÄÄ MALLIA MUILLE ESPANJAN KAUPUNGEILLE

2011-08-02T21:17:00.000+03:00

Espanjassa pyöräilyä on pidetty paljolti vain virkistysmuotona ja
harrastuksena. Sevillassa vajaan 100 kilometrin moderni pyörätieverkko,
2500 kaupunkipyörää ja 250 asemaa niille ovat tehneet ihmeitä.
Kulkutapaosuus on hypännyt 0,2 prosentista vajaaseen seitsemään.
"Skaalaammalla suurin osa autoliikenteen kaduista takasin
kaksikaistaisiksi ja antamalla tila pyräkaistoille, olemme pystyneet
laajentamaan myös jalkakäytäviä ja antamaan näin kadut takaisin
ihmisille."
Ilmansaasteiden määrä on kääntynyt laskuun ja liikenneruuhkat
vähentyneet.
Laajempi artikkeli Sevillan parturista eikun pyöräihmeestä löytyy
Pyöräilykuntien verkoston Poljin -lehdestä (2/11).

TARPEELLINEN TIETOISKU

2011-07-24T11:19:00.000+03:00

Muistattehan, miten menneinä vuosina YLE:n tv-ohjelmissa oli
tietoiskuja mitä moninaisimmista aiheista. Niillä tavoitettiin isot
ihmismäärät ja pystyttiin vaikuttamaan ihmisten käyttäytymisiin. On
asioita, joita ei kouluissa opeteta. Niitä jotenkin pidetään
itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi kaupunkien vilkasliikenteisillä
jalkakäytävillä ihmiset ovat pääsääntöisesti oppineet kävelemään
menosuuntaansa oikealla puolella jalkakäytävää. Seuraavassa olisi
tosi tarpeellinen tietoisku.
Ikuisesti on kiistelty, millä puolella kevyen liikenteen väylää
jalankukijoiden olisi käveltävä. Todellinen ongelma on keskellä kävely.
Jos ohitat polkupyörällä kelloa soittaen, tulos on yleensä arvaamaton.
Pariskunta hätääntyy. Toinen menee toiselle ja toinen toiselle
puolelle. Kellon soittamisesta voi saada haukut. Jos et soita kelloa,
sinun pitää hiljentää kävelytahtiin jalankulkijan turvaksi tai ohittaa
tarpeeksi kaukaa. On muistettava, että jalankulkijoita oli jo
satojatuhansia vuosia ennen pyörän keksimistä. Yksinkertainen
tietoiskun viesti on, että jalankulkija kävelisi vakaasti jommalla
kummalla reunalla. Se olisi sekä jalankulkijan että pyöräilijän
yhteinen etu. Tuo keskellä kävely on kaikkein arvaamattominta!

KAAHAUSKULTTUURIN OPETUSTA

2011-07-16T12:37:00.002+03:00

Edellisessä blogissa ihmeteltiin, mistä järjetön nuorten miesten kaahauskulttuuri sikiää.
Rauhallisena kesäsunnuntaina 24.7 Helsingin ydinkeskustassa järjestetään Espan
ympäriajo ralliohjuksilla. Paikalla mannekiineina rallimestari Sebastien Loeb ja hänen
kisällinsä Kimi Räikkönen. Tähänkö on tultu? Ydinkeskustan ihana Espan puistoalue
ympäristöineen valjastetaan rallikaahausnäytökseen. Oi aikoja oi tapoja!

TERRORISMI KADUILLAMME

2011-07-07T21:57:00.000+03:00

Ma 4.7 kaksi 18-vuotiasta miestä kuoli ja 17-vuotias tyttö
loukkaantui Espoon Jupperissa. Poliisin mukaan he ajoivat 50 kilometrin
rajoitusalueella yli 120 km vauhdilla. Asukkaiden mielestä onnettomuus
olisi voitu välttää, jos paikalla olisi kiertoliittymä. Hanketta on
lykännyt 5.8 milj. euron hinta. Kiertoliittymät ovat mainio asia ja ne
hillitsevät vauhtisokeuttakin.
Mutta HALOO!!! Tuollaiset yli 120 km nopeudet kaupunkirakenteessa
ovat täydellisen järjettömiä. Jokainen jalankulkija on elämänsä aikana
kuollakseen pelännyt näitä kesäkaahareita. Prätkäjätkät ulvottavat
moottoreitaan valtavilla nopeuksilla ja terrosisoivat kokonaisia
kaupunginosia melusaasteillaan. Millähän tämä käsittämätön nuorten
miesten kaahauskulttuuri saataisiin aisoihin?

FILLAROINTIA TALLINNASSA

2011-06-29T21:06:00.001+03:00

Otin fillarin mukaan naapurimaan pääkaupunkiin. Satamassa odotti valmis
halpa hotellihuone, josta oli hyvä lähteä eri suuntiin.
Itään pääsee hetkessä kaupungin parhaimmalle pyörätielle Piritaan ja
merenrantaa seuraillen pitemmällekin. Paluumatkalla poikkesin
Maarjamäen linnan eli Viron historiallisen museon takapihalle. Sinne on
kerätty Stalinin, Leninin ym. patsaita. Paikka on sen valtavan
betonimuistomerkin vieressä, jonka obeliski näkyy hyvin laivoista.
Historian lehdet havisevat!
Seuraavana päivänä suuntasin länteen kohti Rocca al Maren Seurasaarta
vastavaa kaunista puistoaluetta. Yllätyksekseni heti sataman
länsilaidalla sijaitsevan valtavan Kaupungihallin alta lähtee parin
kilometrin komea kevyen liikenteen väylä ohi Kalasataman. Se on
tyylikkäästi rakennettu entisen satamaradan paikalle kuten Helsingissä
nyt rakennetaan "Baanaa". Roccan ja Stroomi randin väliin on tehty
rantoja myötäillen erinomainen kevyen liikenteen väylä.
Tallinnan keskustassa pyöräily on vaikeaa puuttuvien pyöräväylien
takia. Suuresti ihmetyttää se, että sataman valtavien turistijoukkojen
on vuosikymmenestä toiseen kuljettava vilkasliikenteisten
monikaistaisten autoväylien lävitse keskikorokkeilla odotellen
liikennevalojen hidasta vaihtumista. Olisi korkea aika saada
turvallisia jalankulkusiltoja tai tunneleita, jolloin keskusta-alue
olisi hetkessä tavoitettavissa.

Tallinnassa kaikki 65 vuotta täyttäneet saavat ilmaiset kyydit
ratikoissa, trollikoissa ja busseissa. Mukana pitää olla iän todistava
henkilökortti (ellei takuuvarmasti muutenkin näe matkustajan
kurttuisuutta heh heh vitsi). Tämä koskee siis kaikkia iän ylittäneitä
eli myös suomalaisia turisteja. On ikääntymisessä tällainenkin etu
edessä!

Lopuksi kevennykseksi kuva ihmehärvelistä eli pedaalibubista.
Erityisesti englantilaiset miehet kaahaavat kovasti mölyten sellaisella
Tallinnan vanhassa kaupungissa. Kuulemma vastaavia on
Keski-Euroopassa paljonkin!

Risto Larjavaara

LINJA-AUTOLIIKENTEEN VEROTUSTA ALENNETTAVA

2011-06-23T13:09:00.001+03:00

Suomessa matkalippujen arvonlisävero on 9 prosenttia. Esim. Tanskassa sitä ei peritä
ollenkaan. Useissa maissa linja-autoliikenteelle anntetaan helpotuksia polttoaineverosta.
Etelä-Euroopassa tuet saattavat olla jopa 80 %, kun Suomessa tuet liikevaihdosta linja-
autoliikenteessä jäävät vain 7 prosenttiin. Näillä luvuilla ymmärtää hyvin, miksi vuoroja eri
puolilla Suomea jatkuvasti vähennetään. Kierre on murheellisen loputon. Lippuhintoja
joudutaan nostamaan ja matkustajat siirtyvät yksityisautoihinsa. Tarttis tehdä jotain!

TUKHOLMASSA HALUTAAN KOROTTAA RUUHKAMAKSUJA

2011-06-18T22:37:00.000+03:00

Ruotsalainen valtalehti Dagens Nyheter räväytti pääjutussaan etusivulla
9.6, että ruuhkat vain lusääntyvät ruuhkamaksusta huolimatta. Esim.
etelästä E4:lla kaupunkiin aikaa kuluu pahimmillaan 60 prosenttia
enemmäm kuin vuonna 2006. Sisäsivuilla on tarkat laskelmat ja
piirrokset sekunttien tarkkuudella eri väyliltä.
Seuraavan päivän pääkirjoituksessa ymmärretään hyvin vaatimuksia, että
ruuhkamaksuja korotettaisiin.Nykyinen maksu on 20 kruunua eli vähän yli
2 euroa. Osa vallassa olevasta Porvariliitosta vaatii maksujen
korotusta. Oppositiossa olevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue
haluavat maksualueen laajentamista kehäteille. Demarit taasen toivovat
lisärahoitusta Tukholman metron kehittämiseen. Suur-Tukholman alue
kasvaa jatkuvasti, väkimäärä ja liikenne lisääntyvät väistämättömästi.
Yhtä mieltä ollaan, että ruuhkautumisprosessille pitää tehdä jotain.

p.s. Kevään Enemmistö -lehteämme on vielä kuukauden verran myytävänä
Espan Akateemisen lehtiosastolla. Hinta on hullunkurisen halpa eli yksi
euroa

PÄÄKAUPUNKIEN VÄLINEN RATA VIHDOINKIN HALLITUSOHJELMAAN

2011-06-07T21:44:00.004+03:00

On lähes uskomatonta, että entisen ja nykyisen pääkaupungin välinen
rataosuus on suurimmalta osaltaan yksiraiteinen. Totisesti, totisesti
puolueet, toinen raidepari on saatava hallitusohjelmaan. Sillä
työllistetään ja tuetaan suomalaista työtä. Helsingistä on joka
suuntaan satoja kilometrejä nykyaikaiset moottoritiet, mutta
edelleenkin pienen vian, puun kaatumisen radalle tai sähkötolppiin
aiheuttaa koko raideliikenteen pysähtymisen Kirkkonummen ja Turun
välillä. On aivan turha odottaa jotain Espoon ja Salon välistä modernia
rataa vuosikymmenien päästä valmistuvaksi kun siitäkään ei ole tehty
alustaviakaan päätöksiä. Totisesti, totisesti toinen kiskopari heti tekeille.
On sitä odotettu jo pitkälti toistasataa vuotta.

Risto Larjavaara

KAUPUNGIN SIELUA ETSIMÄSSÄ

2011-05-28T10:57:00.002+03:00

Äskettäin on ilmestynyt muhkea teos Helsingin kaupunkisuunnittelusta. Tekijä on
Pertti Mustonen ja tarkka nimi on " Kaupungin sielua etsimässä. Kertomus
Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykaikaan". Erityisesti 9. luku
Liikennesuunnitteluosastosta nimellä "Insinöörien viisaudella" on varmaan kiinnostava
tämän blogin lukijoille.

Sivu 245: Ilaskivestä alkoi tulla yksityisautoilijoitten sankari. Tässä
yksityisautoilevassa valtiotieteen tohtorissa ja taivaalla kurvaavassa
yksityislentäjässä alkoi olla vapaan autoilijan itsenäisyystaistelun symboliarvoa.
Myöhemmin, kun Ilaskivi 1980-luvun alusta aloitti kaupunginjohtajana, hänen
symboliarvonsa yksityisautoilun messiaana kuitenkin nopeasti haalistui.
"Kun Ilaskivi oli valittu kaupunginjohtajaksi ja oli ollut tehtävässään vuoden päivät,
hän kutsui minut luokseen ja sanoi, että olin oikeassa siinä, että Helsingissä
pitää suosia joukkoliikennettä. Kaupunki ei pysty muuten toimimaan. Hän myönsi
olleensa väärässä vastustaessaan bussi- ja raitiovaunukaistoja ja ajaessaan vain
henkilöautoliikenteen asiaa. Minusta tämä käytös oli komeaa ja kunnioitettavaa",
Salmivaara kiittää.

Näin siis sanoi vuonna 1971 liikennesuunnittelupäälliköksi valittu DI
Heikki Salmivaara.

Samaisessa yhdeksännessä luvussa Enemmistökin tulee vahvasti esille.

METROA KEHUN AINA MUTTA...

2011-05-25T17:35:00.001+03:00

Viime elokuussa Vuosaaren päätemetroasemalle alettiin rakentaa lasisia laituriovia.
Lokakuussa niiden piti olla matkustajien käytössä. Nyt on toukokuun loppu.

Tässä välissä asiakkaat ovat aamuruuhkissa tuskailleet operaatiota, jossa eka juna
odottaa puskurilla toista, jonka tyhjentymisen vartija verkkaasti kävellen tarkistaa
(Japanissa sama tehtäisiin juosten). Sitten odottamaan junien vaihtumista. Välillä
tämä operaatio myöhästyttää koko metroliikennettä.

Ymmärrän hyvin, että testattaessa tulee uusia ongelmia esiin niin kuin tässäkin
tapauksessa tuli. Lasiporttien ja metron ovien väliin jäi "pikkulapsen" mentävä rako
johtuen mm. kahdenlaisista metrojunista. Mutta...miksi ihmeessä tätä testausta ei
alun alkaen voitu aloittaa metrovarikolla. Helppo sinne olisi ollut rakentaa pätkä
samanlaista laituria ellei siellä ollut jo valmiina sellaista.

Risto Larjavaara

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTIN TILANNEKATSAUS

2011-05-20T20:34:00.001+03:00

Syksyllä 2010 käynnistyi otsikon projekti. Seuraavassa siitä noukintoja:

- Etenkin kantakaupungissa pyöräily rinnastetaan kävelyn sijasta entistä
selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Termin "kevyt liikenne" sijasta puhutaan
kävelystä ja pyöräilystä.

- Isoja projekteja ovat ratakuiluun tuleva Baana, Mannerheimintien itäreuna
ydinkeskustassa, Nordenskiöldinkadun - Mechelininkadun pyörätien rakentaminen
ja Auroran sillan rakentaminen Laakson ja Stadionin välissä.

- Aluksi 15 pyörätaskua kantakaupungin liikennevaloristeyksiin.

- Keskustaan pyöräkeskus, joka sisältää pyörien vuokrausta, säilytystä, korjausta ym.

- Kantakaupungissa autojen pysäköintiruutuja voidaan muuttaa kesäaikana polkupyöräpaikoiksi.
Hyvänä esimerkkinä Ludviginkadulla jo 1990-luvulta ollut pyöräparkki. Esim. kahviloiden kohdilla
tällainen parkki voisi olla näppärä.

TERVETULOA UUSIUTUVA HELSINGIN "VANHA KAUPUNKI"

2011-05-07T19:38:00.000+03:00

Senaatintorin ja Kauppatorin väliset korttelit muistuttavat monella tapaa Tukholman ja Tallinnan "vanhaa kaupunkia". Tosin se on paljon pienempi alue. Tähän asti se ei ole ollut kovinkaan jalankulkuystävällinen, vaikka se on syntynyt jo ennen auton keksimistä. Nyt sitä pyritään uusimaan nmiellyttävämmäksi kaupunkilaisille. Kapealta Katariinankadulta loppuu turha ajoneuvoliikenne. Parin vuoden kuluttua ratikkalikennekin siirtyy siltä kaksisuuntaistuvalle Unioninkadulle. Saa sitten nähdä, onnistutaanko ratikkaruuhkautuminen välttämään.
Aleksilla em. katujen välinen jalkakäytävä on ollut turhan ahdas. Nyt sitä levennetään ja samalla saadaan komea terassialue. Siihenhän sopii stadilaisen ja turistin istua väljästi ihailemassa Senaatintoria
ympäröiviä rakennuksia. Tervetuloa siis elävöityvä torikortteleiden alue uusiutuneena!

Risto Larjavaara

Helsingissä vanha keskusta on onnistuttu paljon paremmin suojelemaan kuin Turussa. Äskettäin valmistunut Jouko Aaltosen "Taistelu Turusta" -elokuva kertoo laadukkaasti Turun lähihistorian hävityistä suojelukamppailuista. Elokuvassa haastatellaan mm. Eugen Parkattia, joka oli aikoinaan Turun miljööpoliittisen yhdistys Enemmistön pj. Toki Turussa jotain onnistuttiin kansanliikkeillä pelastamaankin. Hyvänä esimerkkinä on puutaloalue Portsa (=Port Arthur). Elokuvassa keskeisesti esillä ovat uuden polven talonvaltaajat. Elokuvaa esitetään parhaillaan Turun ja Helsingin Kinopalatseissa.

Autoriippuvaisen yhteiskunnan eri asteet

2011-04-29T22:38:00.000+03:00

Enemmistön kevätkokous oli yleisömenestys ja muodostui korkean tason keskusteluksi johtuen tietysti meistä veteraaneista ja myös kolmikosta, joihin liittyy Tulevaisuuden tutkimusseura, erilaista tiestönrakennustaustaa ja tervettä mielenkiintoa auton oikeaan käyttöön. Prof. Raine Mäntysalo käsitteli esitelmässään trading zonea, jonka avulla eri ammattiryhmät ja päättäjät pystyvät koordinoituun yhteistyöhön pinnallisen informaation varassa tuntematta paljonkaan syviä yksityiskohtia. Suuret investoinnit kuten metro tai Kuopion saaristokatu (Leo Kososen 20 vuotinen suunnittelutyö) pakottavat kuitenkin historiallisella painollaan jatkamaan samaan suuntaan. Siksi eräs tutkija väittää, että asuntopulan syynä on viivästynyt väyläkaavoitus. Eihän voi rakentaa, ellei tiedä mihin.

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisu nimeltä 'Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot' (B101) perustuu mm. pyöräilyhaasteluihin tehtynä ?yhtä matkaa?. Huomattiin seikka nimeltä mikroympäristö: korkeuserot, maisemat jne. Muissakin liikkumisasioissa korostuu mikroympäristö. Jos on vaihtoehtoja niin kulkemistapa valitaan herkästi miellyttävien asioiden perusteella. Kukapa lähtee autolla, jos voi pyöräillä meren rantaa töihin.

Pyöräily on nyt päivän puheenaihe. Fillaristin moottoriteitä ei ole ja kaahareista on tullut etenkin vanhan väen kauhu. Tarvitaan investointeja pyöräilyväyliin ja esim. Liikenneturvan perusvalistusta tyyliin, kunhan edes kävelet jompaa kumpaa laitaa.

Keskustelussa Matti Leskisen ja kumppaneiden hyvät puheenvuorot ja houkuttava jatkoehdotus johtanevat autopainotteiseen väittelyyn jatkossa, ilmeisesti Tulevaisuuden tutkijoiden järjestämässä tilaisuudessa. Pyöräilystä keskusteltiin vähintään kahdella tavalla: pyöräilykaupunkeja ovat esim. Oulu, Pori, Joensuu ?, mutta Hämeenlinna on suhteellisesti eniten autoistunut on huomattava, että kävely-, JL - ja autokaupungin lisäksi on pyöräilykaupunki, jossa ?kävelykilometrin? säde onkin kymmenkertainen

Helsinki on poikkeus, jossa ilmanlaatukin rajoittaa autoistumista. Ahtaalle niemelle ei voi enää pitkään tulla vapaasti autoja. Myös Espoo on ilmanlaadun suhteen äärirajalla. Siellä onkin joukkoliikenteen suosio yllättäen kasvanut. Kaupunkisuunnittelun rajoitteet ovat Helsingissä maksimissaan. Sähköautokaan ei muuta tilannetta, koska asfaltipöly, rengasmelu ja tilan tarve on entisellään.

Prof. Raine Mäntysalon johtama Aalto Yliopiston osasto edustaa iloksemme ?tutkittua järkeä?. Kun Enemmistö ry syntyi 40 vuotta sitten niin em. ?tutkitun järjen? suhteen tilanne oli toinen. Vyöhykemallista, PARAS -hankkeesta ja METKAsta löytyy tietysti aineistoa netistä.

Matti Kosola DI

ENEMMISTÖ-LEHTI POSTITETTU

2011-04-18T10:17:00.000+03:00

Enemmistö 1/11 -lehti postitettiin viime torstaina. Teemana on jalankulku. Erityisesti käsitellään kahden viime lumitalven aiheuttamia ikävyyksiä jalankulkijoille. Haikeudella muistellaan aikoja, jolloin talonmiehet tunnollisesti hakkasivat petkeleillä ja rautakangilla heti alkavat jääkentät palasiksi. Nykyäänhän annetaan esim. Helsingin keskustassa jään kovettua vaarallisiksi jääharjanteiksi, joiden päälle sirotellaan hiekkaa. Kansantaloudelliset seuraukset ovat valtavia. Liukkauden takia jalankulku hidastuu olennaisesti ja varsinkin vanhuksille lonkkamurtumat ovat seurauksiltaan tuhoisia.

Helsingissä lehteämme myydään Espan Akateemisessa Kirjakaupassa.

TRADING ZONE - MAANKÄYTÖN JA LIIKENNESUUNNITTELUN VUOROPUHELU

2011-04-07T19:20:00.000+03:00

Professori Raine Mäntysalo esitelmöi otsikon mukaisesti 28.4. torstaina Päärautatieaseman ravintola Elielin alakabinetissa kello 17:30 alkaen. Tervetuloa keskustelemaan kasvavan kaupungin maankäytöstä ja liikennesuunnittelusta. Kaupunkimme on murroksessa. Syntyy uusia keskuksia ja tapoja toimia. Millä ehdoin kehitys tapahtuu? Selviämmekö monikulttuuriuuden haasteista? Määrääkö kaupallisuus? Onko teknologian määräämää tilaa liikaa vai onko siinä pelastus? Entä valvonnan ja suojelun laita?

Enemmistö ry.:n sääntömääräinen pikakokous kello 17:15 samassa paikassa.

HELSINGIN JALKAKÄYTÄVIEN HOITO KAUPUNGILLE

2011-04-04T10:31:00.000+03:00

Tällä hetkellä lähiöissä kaupungilla on usein kokonaisvastuu. Nyt vastuu laajennettaisiin kantakaupunkiin. Periaatteessa homma tuntuu mielekkäältä. Kantakaupungissa kiinteistöjen pitää hoitaa jalkakäytävät. Tulos on sitä sun tätä. Taloyhtiöt saattavat härskisti aurata lumet kaupungin hoitamalle ajoväylälle, josta kaupungin aura työntää ne takaisin jalkakäytävälle. Jalankulkijalle on ykshailee, kuka hoitaa jalkakäytävät, kunhan ne hoidetaan asiallisesti. Jos ovat monet taloyhtiöt saamattomia omien osuuksiensa hoitamiseen, niin kyllä kaupunki vastaavasti hoitaa nykyään monien kiinteistöjensä ympäristön yhtä surkeasti.

Ennen oli tsilarit rautaa, nykyään huoltoyhtiöt ovat puuta huh hah hei eli kyllä oma talonmies -systeemi hoiti vastuualueensa paljon paremmin kuin kymmenien kiinteistöjen huoltoyhtiöt.

Siis hyväksytään kaupungin kokonaisvastuu (hiekoitus, auraus, lumen poiskuljetus, jalkakäytävien pesu keväisin) sillä ehdolla, että se todella hoitaa asiansa kunnolla ja kokonaisvaltaisesti.

VIHDOINKIN OIKEAOPPINEN KÄVELYKATU

2011-03-28T16:58:00.001+03:00

Helsingin Aleksin ja Espan välinen Keskukadun osuus on ollut jo monia kuukausia
toimivana kävelykatuna. Kallistöinen laatoitus on säilynyt kummankin pään
tolpparivistöjen ansiosta. Ilman niitä laiton pysäköinti olisi alkanut jo tuhota
kauniita kivilaattoja. Maan alla ovat kymmenien miljoonien eurojen huoltotunnelit,
joiden kautta tavarakuljetukset kulkevat. Näin oikeanlainen kävelykatusuunnittelu
toimii eli minkäänlaisille autokuljetuksille ei ole tarvetta. Jalankulkijat voivat rauhassa
ihailla eri aikakausien arkkitehtuuria (Stockmann, Rautatalo, Akateeminen kirjakauppa,
Domus Litonii).

Lähivuosina koko Keskuskatu tulee olemaan kerrassaan upea pitkä kävelykatu, jota voi
ihailla kuvahahmotelmasta (keskellä oleva poikkiviiva on Aleksi).

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN LUONNOS

2011-03-21T11:06:00.007+02:00

Kaava on siis usean kunnan alueiden käytön yleispiirteinen suunnitelma.
Raideliikenteen osalta se on suorastaan enemmistöläisen unelma:

Espoon ja Salon välinen oikorata kulkisi Lohjan kautta Turun moottoritien vieressä.
Tätä Enemmistö esitti jo vuosia sitten. Lahden oikorata on moottoritien vieressä
osoittanut kelpoisuutensa. Näin maisemat eivät pirstaloidu yhä useampiin eirillisiin
väyliin. Rakentaminen, huolto ja mahdolliset onnettomuustilanteet ovat paremmin
hoidettavissa. Järkevää on ohjata kaukoliikenne ns. lentorataa pitkin Helsinki-Vantaa
-lentokentän alitse Pasilaan lähiliikenteen käyttäessä päärataa. Klaukkalan haarake
Kehäradalta tulee aikanaan tarpeelliseksi. Tapanilasta haarautuva rantarata Porvooseen
ja edelleen Loviisan kautta Kotkaan on upea unelma.

Ken elää vielä 50 vuoden kuluttua voi nähdä monen unelman toteutuneen.
Enemmistö ry perustettiin 1968. Silloin olisi jo lähellä yhdistyksen satavuotisjuhlat!

ASUNTOPULA JA JOUKKOLIIKENNE

2011-03-10T18:51:00.000+02:00

Taloussanomat (28.2.) selvitteli asuntopulan syitä. Suurin selittäjä oli yllättäen (?) joukkoliikenne. Tässä lainaus ansiokkaasta jutusta:

”Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen nimeää yhdeksi isoksi tekijäksi seudullisen, kuntarajat ylittävän ja liikennesuunnitelmat sisältävän suunnittelun puuttumisen.

Seudullisen suunnittelun sijaan kunnat keskittyvät ainoastaan oman alueensa sisäiseen maankäyttöön ja rakennuspolitiikkaan.

Peipisen mukaan oli myös virhe luottaa siihen, että vapaat markkinat huolehtisivat riittävästä asuntotuotannosta.

Sosiaalista asuntotuotantoa ei olisi pitänyt ajaa alas. Nyt rakennusmarkkinamme ovat keskittyneet muutaman ison toimijan ympärille, eikä muutos tilanteeseen tietenkään ole näiden rakennusliikkeiden intressinä.”

Joku viisas totesi myös, että keinoja asuntopulan poistamiseen on, mutta niistä käytetään vain ne tehottomimmat. Ovathan poliitikot asuntosijoittajia. Rakennusalan ja poltiitikkojen kytkökset ovat myös vahvat, vähintään ”maan tavan” tasolla.

Matti Kosola DI

PRIMAVERA tulee kuitenkin

2011-03-04T16:06:00.001+02:00

Kyllä junamatkustajia ymmärrettävästi harmittavat jatkuvat myöhästelyt. Toisen poikkeuksellisen hurjan lumitalven jälkeen kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa matkoista on kulkenut ajassaan. VR tekee psykologisesti oikein, että antaa 15.3.-15.4. ostettavista lähi- ja kaukoliikenteen 30 päivän lipuista 20 %:n alennuksen.

Muistettakoon Helsingin osalta toistuvasti iloinen asia. Metro on taasen toiminut miltei 100 %:n moitteettomasti. Enpä kertaakaan ole myöhästynyt tänäkään talvena metron takia töistä.

Risto Larjavaara

VINKKILINKKI SuLi:n VUOSIKOKOUKSEEN

2011-02-27T17:48:00.001+02:00

Enemmistö kuuluu yhteisöjäsenenä kolmeen järjestöön eli Liikenneturvaan (Matti Kosola toista vuotta sen hallituksessa), HePo:on eli Helsingin Pyöräilijöihin sekä SuLi:in (Suomen Liikenneliitto). Ohessa heidän kokouskutsunsa.

SUOMEN LIIKENNELIITTO SULI RY:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
torstaina 10.3.2011 klo 15.30 Helsingin yliopisto, Porthania, Yliopistonkatu 3, luentosali 723 (7.krs)

Tilaisuuden aluksi vierailijapuheenvuoro:
- Harri Nyberg, LVM
- Valtakunnalliset liikennehankkeet ja valtion rahoitus
- Keskustelua

Varsinainen vuosikokous alkaa noin klo 16.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.

Tervetuloa!

Hyvät Suomen Liikenneliiton jäsenet

On jälleen sääntömääräisen vuosikokouksen aika. Ennen vuosikokousta pidetään viimevuotiseen tapaan lyhyehkö avoin yleisötilaisuus.Puhujavieraanamme on tänä vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg, joka esittelee ministeriön ajatuksia valtakunnallisista liikennehankkeista, niiden priorisoinnista ja rahoituksesta. Puheenvuoron jälkeen on hetki aikaa keskustelulle. Tilaisuuteen ovat erittäin tervetulleita myös muut kuin viralliset kokousedustajat. Toivomme siis, että tiedotatte tilaisuudesta myös edelleen jäsenistöllenne!

Keskustelutilaisuuden jälkeen pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa siis päättämään myös yhdistyksen taloudesta, hallituksesta ja toimintavuoden 2011 toiminnan päälinjoista! Vuosikokouksen esityslista on tämän kirjeen liitteenä.

Yhdistys on viime aikoina saavuttanut entistä vahvemman jalansijan valtakunnallisena vaikuttajana ja lausunnonantajana useisiin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Suomen liikenneliiton kautta on siis myös jäsenjärjestöillä suora mahdollisuus vaikuttaa kestävää liikennettä ja liikennepolitiikkaa edistäviin hankkeisiin. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun myös ydintoimijoittemme joukko edustaa laajasti ja vahvasti erilaisia toimijaryhmiä ja maantieteellisiäkin alueita. Nimetkää siis rohkeasti yhdistyksenne edustaja ehdokkaaksi myös Suomen Liikenneliiton hallitukseen.

Syksyllä Tampereella järjestettyjen pyöräilijän liikennesääntöjä ja keskustaympäristön hankalia pyöräilytilanteita käsitelleen Keskustapyöräilykurssien sarjan ja VR:n ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lehtipuun kanssa pidetyn tapaamisen jälkeen yhdistyksen toiminta on talvikaudella hiljentynyt kovin lausuntovaltaiseksi. Kevään ja kesän myötä on ajatuksenamme mm. aktivoida uusien sääntöjen sallimaa henkilöjäsenten hankintaa.

Iloista kevättä ja aktiivista toimintaa kestävän liikennejärjestelmäkokonaisuuden puolesta!

22.2.2011

Kirsikka Siik, pj (pj@suli.og)
Jonas Wahlbeck, talous- ja jäsenasiain vastaava

KEVÄTLEHDEN TEEMANA JALANKULKU

2011-02-19T15:47:00.000+02:00

Enemmistön kevätlehden teemana on kaikki jalanlkulkuun liittyvä. Kaivataan niin asiallisia kuin hauskojakin juttuja. Myös muistot ja tiukat mielipiteet ovat tervetulleita.. Tämä talvi taasen on pannut miettimään, miten eriarvoisesti suhtaudutaan eri kulkutapoihin. Automaailma puhuu suurista kansantaloudellisista menetyksistä, jos väylät eivät ole heti aurattuja ja suolattuja. Nastarenkaat auttavat pitämään suuret nopeudet. Pitäisikö jalankulkijoille kehittää nastakengät, että he pääsisivät normaalivauhtia kävelemään työpaikoilleen. Surkeat jäiset jalkakäytävät hidastavat olennaisesti jalankulkijan liikkumista. On pakko kävellä varovasti lyhyin "tikittävin" askelin.

Siis lähettäkää juttujanne maaliskuun loppuun mennessä osoitteeseen Enemmistö ry, pl 246, 00101 Helsinki tai sähköpostiosoitteeseen ristolarjavaara@suomi24.fi

Ohessa linkki parhaillaan tekeillä olevaan Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita -kyselytutkimukseen:
https://www.tut.fi/liku/pykala-auditointi/ Käykääpä kurkistamassa!

RUNSASLUMISEN TALVEN MYÖNTEINEN PUOLI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

2011-02-11T20:55:00.000+02:00

Pääkaupunkiseudulla ilmanlaatu on ollut erittäin hyvä verrattuna vähälumisiin talviin. Autojen nastarenkaat eivät ole lumivaipan ansiosta jauhaneet asvalttia ja soraa pölyksi. Tämä on suuri helpotus kymmenille tuhansille asukkaille vilkkaiden katu- ja tieverkostojen äärellä asuville. Sydän- ja hengistystievaivoista kärsivät, astmaatikot, lapset ja ihan kaikki muutkin Helsingin asukkaat ovat saaneet tästä talvesta siten suurta etua.

Pirjetta Kesseli

MIKSI SUOMEN RAIDELIIKENTEEN ANNETAAN RAPPEUTUA?

2011-02-03T12:30:00.000+02:00

Pääkaupungin raideliikenneohjaus on vanhentunut jo aikoja sitten. Turku - Helsinki välille ei saada toista raideparia. Oulusta Helsinkiin voitaisiin päästä junilla alle kolmeen tuntiin, jos rataparannuksiin todella panostettaisiin.
   Kauniisti puhutaan rautateistä ympäristöystävällisenä kulku- ja kuljetustapana, mutta käytäntö on toinen Suomessa. Mitkä tahot salakavalasti jarruttavat rataliikenteen kehitystä? Moottoriteihin on kyllä löytynyt nopeasti yhteiskunnan varoja. Seurauksena ne ovat entisestään lisänneet yksityisautoistunista ja vieneet joukkoliikenteeltä matkustajia.
   Onko tänä kierre ikuisesti jatkuvaa vai alettaisiinko vihdoinkin aktiivisesti kehittää raideliikennettä!

Kaikki puolueet tuntuvat olevan toisen lumitalven jälkeen samaa mieltä, että rautatiet tarvitsevat välttämättä lisää rahaa. Huhtikuussa ovat eduskuntavaalit. Seuraavaan hallitusohjelmaan siis tiukat linjat asian hyväksi.
   Suomen valtio omistaa VR Groupin. Valtio omistaa myös Ratahallintokeskuksen. Kummasti rahaa löytyy hetkessä moottoriteiden eritasoristeyksiin ym. Esim. juuri Leppävaaraan valmistuvan 500 metriä pitkän kehätunnelin ja yhden suuremman "neliapilaristeyksen" hinnalla kustannettaisiin n. 100 miljoonan euron hintainen Helsingin liikenteenvalvontakeskuksen ohjauslaitteistojen uusiminen. Vanhentunut systeemi on kaukaa 1970-luvulta. Sehän on kiistattomasti keskeisimpiä tekijöitä junien myöhästelyihin. Parhaillaan remontoidaan Eduskuntataloa. Se tullee maksamaan yli 200 miljoonaa!

    Risto Larjavaara

HENKILÖJUNA SAVONLINNA - PIEKSÄMÄKI VÄLILLE?

2011-01-24T12:00:00.000+02:00

Vuonna 1988 lopetettiin henkilöjunayhteys näiden kaupunkien väliltä. Sittemmin tehtiin yli 40 miljoonan euron peruskorjaus Savonlinna - Huutokoski välille, jossa harvakseltaan kulkee tavarajunia. Nyt on
nostettu vahvasti esille henkilöliikenteen palauttaminen kunnostetulle radalle. Sanotaan, että Savonlinna-Pieksämäki on ainoa paikka, jossa kahden kaupungin välillä rautatie menee suorempaan kuin autoliikenne. Linja-automatka kestää kaksi tuntia ja junamatka taittuisi runsaassa tunnissa. Savonlinna-Parikkalan välillä on vuosittain 90 000 matkustajaa ja se on itsekannattavaa.

Suattaisipa tuo poikittaisena henkilöliikenteenä olla tarpeellinen koko maan rataverkonkin kannalta. Jospa joskus näinkin päin eli henkilöliikennettä lisättäisiin!

TURISTIN TIE KATKESI

2011-01-18T11:38:00.000+02:00

Kaukoliikenteen linjurien, junien ja laivojen aikataulut kokoava Turisti eli Suomen kulkuneuvot tuli 120 vuoden jälkeen tiensä päähän. Siis kerrassaan 120 vuotta yhtäjaksoisesti!! Todella surullista.. Netti sen teki. Tästä eteenpäin kotimaassa "tutkimusmatkoja" paljon tekevä tarvitsee syliläppärin.
Viimeiset 30 vuotta Turistia toimitti ikuinen liikenneharrastaja Kari Juntunen, joka sai unelmiensa ammatin jo nuorena.HS 3.1.2011 "Mies, joka piti Suomen aikatauluissa" Bussiammattilainen 2/1997 "Tentissä aikataulutoimittaja Kari Juntunen - Turisti on klassikko"

p.s. Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa on pienimuotoinen näyttely aikatauluista ja Suomen joukkoliikenteen historiasta tammikuun loppuun toisen kerroksen käytävällä.

NAISTENLEHTIKATSAUS

2011-01-09T18:16:00.000+02:00

kuva http://www.flickr.com/photos/viima/2124907514/

Uusimmassa Annassa (1/11) on kokoaukeaman tarina naisesta, joka luopui autostaan. Runsas vuosi sitten häntä alkoivat parkkiongelmat stressata. Tuli talvi 2009 lumikinoksineen puu-Vallilaan sekä työpaikalle Tehtaankadulle. Työkaveri kysyi, miksi nainen ei käytä 1A-ratikkaa. Se kulkee kotiovelta suoraan työpaikalle..
Nainen joutui myöntämään, ettei tiennyt yhdenkään julkisen kulkuneuvon reittejä. Lumenkaivamisen raskauden hän tiesi ja mitä auton ylläpito lainan lyhennyksineen maksaa. Samalla rahalla voisi kulkea pirssillä 27 kertaa kuukaudessa oletusarvon ollessa 15 euroa matka. Viime syksynä nainen sanoi hyvästit autolleen: "Muutokseen tarvittiin vain harkintaa ja asennetta. Ihminen jumittuu niin helposti tapoihinsa."
15 x 27 = 405 e ----siis kuukauden yksityisautomenoilla saa 10 kuukautta aikaa ajella mielinmäärin stadissa ja lisäksi purjehtia Suomenlinnaankin.

Risto Larjavaara

HURRAA HELSINKI

2011-01-03T19:24:00.000+02:00

Tilastokeskuksen luvut osoittavat Hesan olevan vähiten autoistunein kunta eli 386 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden .Kaupunginosista Länsi-Pakila on autpistunein luvulla 500 ja Itä-Pakila 490. Pienimmät luvut löytyvät Itä-Pasilasta (210), Ruoholahdesta (230), Kallio-Sörnäisistä (240) ja Vallilasta (250). Lienee selviö, että hyvä joukkoliikenne on pääsyy Helsingin hyvään tulokseen ja vastaavasti harvaanasutuissa maalaiskunnissa henkilöauto on lähes välttämättömyys.

HYVÄÄ ENEMMISTÖLÄISTÄ UUTTA VUOTTA

2010-12-27T21:14:00.000+02:00

Vuodessa on viikkoja 52 ja jälleen pääsimme samoihin lukuihin blogien määrässä. Toivottavasti edes jotkut niistä ovat antaneet ajatuksia, iloa tai lohtua sivuilla kävijöillemme. Vanha totuus, että eipä maailma muutu kun tuttuja juttuja lähetetään "jo pelastetuille" pitää varmaankin paikkansa. Asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Enemmistöläinen ideologia on nimestään huolimatta vahvasti syrjitty vähemmistö päätöksenteossa. Jalankulkuolossuhteisiin satsataan murto-osan murto-osa verrattuna ykssityisautoilun infrastruktuuriin.

Tällaiset blogit toivottavasti antavat kuitenkin joillekin mielihyvää siksi, että samanmielisiä on olemassa paljonkin. Lisäksi tulee tunne, että jotkut jaksavat yrittää parantaa maailmaa, vaikka se ei muutu hetkessä.

Valoisaa uutta vuotta!

KERMANKUORINTA RAUTATEILLEKIN?

2010-12-19T20:44:00.000+02:00

Postilain yhteydessä tuli kermankuorinta -termi käyttöön. Kilpailun edistämisen nimissä uudet yrittäjät saavat suotuisammat ehdot kuin valtion oma yhtiö. Nyt esityksessä uudeksi rautatielaiksi VR:n palvelutehtävä vaarantuu, kun yksityiset pääsevät vain kannattaville rataosuuksille. Näin VR:lle jäisivät vähemmän kannattavat. On omituista, että lainsäätäjä pakottaa VR:n avaamaan huolto- ja varikkotoimintajaan kilpailijoilleen, vaikka EU ei velvoita tarjoamaan palveluja. Toistettakoon asian ydin eli VR:lle jää palvelutehtävä (jonka veronmaksajat maksavat), mutta muut toimijat kaapisivat kerman keskittymällä vain kannattaviin rataosuuksiin.

RAUTAA RATIKKARAITEILLE

2010-12-12T19:17:00.001+02:00

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. vaatii tiukanrautaisen ratkaisun niille röyhkeän piittaamattomille yksityisautoilijoille, jotka vähät välittävät tuhansien ihmisten myöhästymisistä työpaikoilleen, lääkärikäynneilleen, luennoilleen jne. Hesarissa oli 11.12 kuvaus näistä superitsekkäistä:
   Jotkut jättävät auton kiskoille, laittavat hätävilkut päälle ja menevät kauppaan ja sanovat tullessaan, että sori. Moni kuljettaja on ihan aggressivinen, kun olemme siirtämässä autoa. He kysyvät, mitä väärää minä muka olen tehnyt. Samaisessa Hesarin jutussa kerrotaan, miten puolen tunnin jumiutumisen jälkeen laitetaan pieni mittanauha ja ohjeen sisältävä muovipussi itsekkyysautoilijan tuulilasiin. Huhhuhh!!. Nyt pitäisi ennen menneen talven lumia saada äkkipikaisesti rengaslukkolaki voimaan. Sillä lailla siirrettäisiin auto syrjään ja vähintään 1000 euron maksu myöhästyneistä hammaslääkärimaksuista ja erilaisista ansiomenetyksistä joukkoliikenteen käyttäjille.
   Ja sitten kuvan pääasiaan. Enemmistö ry vaatii välittömästi hankittavaksi panssariratikan panssarijunan esimerkin mukaisesti .Se jyräisi vaivattomasti heppoiset peltikärryt pois raiteilta. Sen verran Enemmistö ry voi joustaa tiukoista vaatimuksistaan, että panssariratikan aura voitaisiin kuorruttaa kovalla kumilla.

   Risto "jyrä" Larjavaara
   toistaiseksi vielä Enemmistön pj.

PYÖRÄKELLARIT HISTORIAAN

2010-12-09T12:55:00.000+02:00

Suomessa ollaan höllentämässä väestönsuojien rakaentamisvelvoitteita. Kaikki me tiedämme nykytilanteen monissa asunto-osakeyhtiöissä. Loppusyksystä väestönsuojat täyttyvät kymmenistä polkupyöristä. Niihin on hankala viedä tai hakea pyöräänsä. Kukaan ei kunnioita toivetta, että talvipyöräilijöille jätettäisiin ovea lähin oleva paikka.Olisi korkea aika saada jo rakennusten suunnitteluvaiheessa suoranaiset standardit eli selkeät säännöt kunnollisista pyöränsäilytystiloista maan tasalla niin että jokaista asuntoa kohden olisi oma säilytysruutu. Väljentyvistä väestönsuojarahoista siis siirtoa nykyaikaisiin pyöräkellareihin eikun helppokäyttöisiin pyöräpalatseihin!

Risto Larjavaara

BAGH JUNASSA

2010-12-02T15:23:00.000+02:00

Näin talven keskellä välitetään viesti, että ensi kesäkuussa ilmestyy Peter von Baghilta teos "Junassa - sata kiehtovaa matkaa yhden hinnalla". Hän ei käsittele aihetta ainoastaan elokuvan näkökulmasta. Bagh penkoo junan kiehtovuutta muidenkin taidelajien piiristä.

Muistettavia junaleffoja ovat mm. John Fordin "Rautahepo", Lumetin "Idän pikajunan arvoitus" , Wilderin "Piukat paikat" ja Keatonin "Kenraali". Maailman ensimmäisessä maksullisessa elokuvaesityksessä Pariisissa pääosassa oli juna. Sehän oli Lumieren veljesten "Juna saapuu asemalle" vuodelta 1895.

SÄHKÖISTÄ JATKOA TAMPEREELLE?

2010-11-25T19:37:00.000+02:00

Manse oli tunnettu aikoinaan rollikoistaan. Stadi hävisi surkeasti vain yhdellä trollikkalinjallaan. Nyt Tampereella on valittu Ramboll Finland Oy tekemään alustavan selvitystyön kaupunkiratikasta. Reitti kulkisi Hervannasta keskustan kautta Lentäväniemeen. Manse on malliltaan sellainen, että nykyaikainen ratikka on kuin luotu sinne. Ydinkeskusta on kapealla kannaksella kahden suuren järven välissä. Lokakuussa alkanut selvitystyö valmistunee ensi kevään aikana.

Tilaa ja laatua jalankulkijoille ja pyöräilijöille

2010-11-21T22:40:00.008+02:00

Tämä yksi Dodo ry:n tavoitteista sopii tietysti myös Enemmistö ry:lle. Dodon vierailu Enemmistön syyskokouksessa ei synnyttänyt eripuraa. Uusi sukupolvi (Enemmistö 40 v, Dodo 15 v) tiedostaa ympäristöasiat ja kaupungin entistä laaja-alaisemmin.

Ekologinen ajattelu suosii kaupunkiasumista. Kaupungeissa saadaan eniten tärkeää mittakaavaetua. Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, mutta kaupungit vievät maapallon pinta-alasta vain 3 %.

Dodo ry on ympäristöjärjestö, joka katsoo asioita laaja-alaisesti ja globaalisti. Näkökulma on kaupunkimainen, pyritään sosiaalisesti järkevään kaupunkiin. Vaikka kansantulo on noussut niin onnellisuus ei ole lisääntynyt. Kun on turvattu säällisten asuntojen tuottaminen, voidaan katsoa asunnosta ulospäin.

Talous ei siis saa onnea aikaan. Dodo on ollut aktiivinen urbaanionnen etsinnässä. Sen tutkimiseen on käytetty PehmoGIS -ohjelmaa, johon kaupunkilaisten on helppo kertoa merkitsemiinsä paikkoihin liittyvät tuntemukset.

Dodon eräs toimintatapa on järjestää konkreettisia esimerkkejä esim. parkkipaikkoina olevien pihojen tai väliaikaisen kaupunkimiljöön hyödyntämisestä. Näistä tunnetuin on Pasilan ratapihalla harjoitettu viljely multalavoissa.

Harvoin tarvittavien tavaroiden lainaamiseen on kehitetty nettipalvelu nimeltä KUIN OMA. Sen kysyntä on ollut lupaavaa. Uskallusta lainaukseen lisää mm. vahingonkorvausmalli.

Dodo on koonnut ajatuksia onnellisista kaupungeista lehteen. Sitä voit yrittää saada haltuusi Vironkatu 5:n (00140 H:ki) toimistosta. Puheenjohtaja Pauliina Jalonen kertoi myös suuren suosion saaneista MEGAPOLIS – tapahtumista, nyt tuo urbaani festivaali on Tampereella 20.11.2010. Netissä voit tutustua Dodoon osoitteessa: http://dodo.org

Matti kosola DI

TUKHOLMASTA MALLIA

2010-11-14T12:00:00.001+02:00

http://urbanrail.net/eu/sto/stockholm-map.gif

Kauan sitten Enemmistön johtokunnassa toimi ansiokkaasti Jouko Varjonen, joka perheineen muutti Hesasta Siuntioon vuonna 1975. Silloin arkisin kulki noin 30 linja-autovuoroa eri suuntiin. 10 vuotta sitten poistui viimeinenkin mahdollisuus päästä linja-autolla työpäiväksi Helsinkiin ja Helsingistä pois.
18.10 Hesarissa ilmestyi hänen juttunsa " Liikennesuunnittelussa olisi kannattanut ottaa mallia Ruotsista":

"Esimerkiksi Oslossa on toiminut kolmisenkymmentä vuotta tietullijärjestelmä ja Tukholman läänissä liikennettä on suunniteltu kokonaisvaltaisesti. Tulokset ovat nähtävissä: Tukholman keskustasta pääsee yhdellä matkalipulla tai seutulipulla reippaasti lähes 150 kilometrin päähän maaseudulle, vaikkapa kesämökille."

LIIKENNETURVAN LEHTI

2010-11-07T19:16:00.000+02:00

Liikennevilkun uudessa Jäsenyhteisöt -numerossa haastatellaan viittä jäsenyhteisöä (mm. Autoliittoa ja Enemmistöä). Niiden käsityksistä liikenneturvallisuudesta ja sen suhteesta ympäristön suojeluun sekä toimista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Enemmistö on kuulunut iät ja ajat Liikenneturvaan ja sen hallituksessa tänä ja ensi vuonna on Enemmistön johtokunnan jäsen Matti Kosola.

Tässä osoite:

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/uutispoyta/liikennevilkku/index.php

SYKSYN LEHTI MAAHAN EHTI

2010-11-01T11:52:00.000+02:00

Nimittäin ensi viikolla syksyn lehtykäinen tippuu postiluukusta.
Postitamme sen vain viime vuosina jäsenmaksunsa maksaneille.

Syyskokous pidetään tiistaina 16.11 Helsingin päärautatieaseman
ravintola Elielin alakabinetissa (ison reliefisalin perillä).

Alustajaksi tulee ympäristöjärjestö Dodosta sen puheenjohtaja Pauliina
Jalonen. Klo 17.30 aiheena on:

DODOLAINEN KAUPUNKIUTOPIA

Sitä ennen Enemmistön sääntömääräinen syyskokous 17.00.

Lämpimästi kaikki tervetuloa!

Harventuneille taajamille yhä enemmän autoja

2010-10-22T12:51:00.000+03:00

Kun ihmistiheys pienenee niin autot lisääntyvät. Joukkoliikenne on aseeton ilmiön edessä. Onko Enemmistö ry:n taistelu kahden auton talouksia vastaan jo hävitty.

"Pallukka"-Vanhasen vaikutustako, että Nurmijärvellä on autojen määrä lisääntynyt viidessä vuodessa peräti lähes 4000 :lla. Helsinkiin suuntaa kehyskunnista nyt yli 43 000 autoa. Kehyskuntien autojen määrä on kasvanut viidessä vuodessa 22 % eli 37 000 autolla.

HS:n yleisön osastossa valitettiin siitä, kun Nurmijärvellä ei ole edes yritetty bussiliikennettä puhumattakaan liittymisestä seutuliikenteeseen. Joukkoliikenteen kannalta ainoa vastalääke on liityntäpysäköinnin lisäys.

Yhdyskuntasuunnittelu on pettänyt pahan kerran, mutta on ihmisissäkin vikaa. Asemien seudut ovat unohtuneet asuntorakentamisesta, mutta niiden lähelläkään asuvat eivät junaa käytä vaan menevät autolla. Siksi junavuorojakin vähennetään. Enemmistön syys- ja kevätkokoukset ovat ottaneet yhdyskuntarakenteen teemakseen.

Kehyskunta-autoilija on 30 – 40-vuotias mies, joka tekee yli puolet kaikista matkoistaan henkilöautolla. Hän ajaa 30 – 40 km päivässä. Pahaa tässä ei ole ainoastaan tuhlaus vaan myös vanhuusikä. Piankin tämä sankariautoilija pitää käydä hoitamassa kotonaan. Tiekin on korven yksinäisyyteen aurattava.

Olisi helppo sanoa, että ajelkoon siellä kehyskunnissa miten haluavat, mutta kun suuri osa autoista tulee vähintään joka arkipäivä Helsingin keskustaan ja vie ilmanlaadun välttäväksi ja joissakin paikoissa jatkuvasti huonoksi.Onneksi jokainen rata aiheuttaa vähitellen sen, että sen varteen ilmestyy asutusta ja asemille kävellään. Metsään/puistoon tehty Myyrmäen -Martinlaakson rata on maksanut itsensä jo kuuteen kertaan.

Matti Kosola DI

BAANA ETENEE

2010-10-16T11:10:00.000+03:00

Helsingin keskustan vanhan satamaradan pohja Töölönlahden ja Ruohiolahden välillä etenee tuskastuttavan hitaasti. Baanaksi nimetty ratakuilu on viimeisten tietojen mukaan valmis ensi vuoden marraskuussa. Toivottavasti hitaus parantaa laatua. Siitä tulee todella tärkeä kevyen liikenteen täydellisen autovapaa reitti läpi ruuhkaisen keskustan. Ruoholahden päähän on valmistumassa aivan keskeinen kevyen liikenteen solmukohta alikulkutunneleineen. Kerrankin on satsattu moderniin ja valoisaan ratkaisuun.

Tämä baana oni suurimpia edistysaskeleita Helsingissä erityisesti pyöräilijöille. Muutamassa minuutissa voi todella turvallisesti ja nopeasti ohittaa lukuisat risteykset.

Enemmistö 1/2005 -lehdessä oli juttu "Miljoonan taalan paikka kevyelle liikenteelle eikä maksa juuri mitään". Sen löytää klikkaamalla yläpalkista sanan Enemmistö ry ja sitten klikkaamalla Arkisto.

AUTOILIJOIDEN YLIVALTA

2010-10-08T16:09:00.000+03:00

Autoilijoiden ylivalta on mennyt törkeäksi kaksikaistaisten katujen suojateillä. Huomaavaiset autoilijat ovat oppineet, ettei kannata pysähtyä suojatien eteen, koska viereistä kaistaa saatetaan paahtaa jarruttamatta ohi. Tällaiset tilanteet ovat todellisia kuolemanloukkuja. Laki tietenkin vaatiii ehdottomasti pysähtymään suojatien eteen jo pysähtyneen auton viereen. Jokainen autokoulun käynyt tietää tarkasti asian. Mitä asialle voidaan tehdä? Pitäisikö vaikka viisi metriä ennen suojatietä maalatulle valkoiselle viivalle? Ainakin valistuskampanja YLE:n entisten tietoiskujen tapaan olisi tarpeen!

Autoilijoiden suuri "massa" on monessa asiassa pikkuhiljaa ottanut liikenteessä ylivallan. Jalkakäytävät täyttyvät autoista eikä esim. Helsingissä pysäköinninvalvojia riitä jokapaikkaan antamaan jälkeenjäänyttä pientä 40 euron parkkisakkoa.

Punaisia valoja vasten ajaminen yleistyy. Mitä tehdä? Auttaisiko Viron malli, jossa aluksi vihreä valo alkaa vilkkua ennen keltaisen vaihtumista punaiseksi. Pika-arvioinnissa se näyttää toimivan naapurimaassa. Autolijat eivät aja enää tuoreiden punaisten läpi niin usein.

Risto Larjavaara

RYTILÄN HURJA ENNUSTUS

2010-09-29T21:11:00.000+03:00

Entinen Teknisen korkeakoulun liikennetekniikan ap.prof. ja nykyinen Liikennesuunnittelun Seuran pj. Pekka Rytilä heittää 17.9 ilmestyneessä Vihreässä Langassa huikean vision. Hän ennustaa nykyisenlaisen autoilun loppuvan länsimaissa vuoteen 2030 mennessä. Päivittäin ei enää ajeta yksityisautoilla. Hyötyliikennettä on paljon enemmän eli takseja, joukkoliikennettä ja jakeluautoja. "Uudet teknologiat vastaavat muuttuviin tarpeisiin ja viides logistinen vallankumous on jo pitkällä. se hävittää yksityisautot." Aikoinaan jo kulttuurifilosofi Marshall McLuhan sanoi auton saavan elektronisia seuraajia. Kännykkä, digitaaliset näytöt, etäkatselu. Siinä niitä seuraajia.

Rytilän mukaan yksityisautoton maailma tarkoittaa, että ihmiset pysyvät enemmän paikoillaan - kiezeissään. Kiez on saksalainen käsite, urbaani kylämäinen asuinalue, joka tyydyttää ihmisen tarpeet niin monipuolisesti, ettei sieltä tarvitse poistua.

Rytilä on aina ollut värikäs visioija. Hän on vuosikymmenien saatossa ollut ainakin pari kertaa ollut alustajana Enemmistön kokouksissa. Ken elää vuonna 2030, näkee, toteutuuko Rytilän ennustus!

KARKKIPÄIVÄ

2010-09-23T12:47:00.001+03:00

"Uusi Skoda Fabia Rs tekee arkipäivästä karkkipäivän. Matkateiden kingi, jossa on räjähtävä suorituskyky, järjettömän makeat äänet ja räyhäkkä ulkonäkö. Viivalta sataseen 7.3 s. ja huiput jopa 226 km/h**"
Edellä suora lainaus toistuvasta kokosivun mainoksesta sanomalehdissä. Toivottavasti ei sentään palata entisaikojen mainoksiin, joissa kovat huippunopeudet ja muut räyhäkkyydet olivat keskeisintä. Autojen nimetkin kertoivat "kovasta jätkästä" eli esim. Dodge Avenger (=Kostaja) Fiatitkin olivat "Petojen sukua". Mutta mitä ovat nuo kaksi tähteä huippunopeuden jälkeen? Aivanaivan pienellä mainoksen alareunassa on vastaus:

**Skoda kehottaa vastuulliseen autoiluun ja liikennesääntöjen noudattamiseen. Kuva on otettu muulta liikenteeltä suljetulla alueella.

Risto Larjavaara

KÄVELEVÄ KAMPUS

2010-09-15T19:20:00.000+03:00

Autottomana Päivänä keskiviikkona 22.9 tapahtuu kaikenlaista HYY:n ja useiden muiden järjestöjen Kävelevä Kampus -tapahtumassa. HYY:N tavoitteena on saada Helsingin Keskustakampuksella olevien rakennusten väliset kadut kävelykaduiksi. Ohjelmassa mm. Ralph Naderin vierailuluento. Nader tunnetaan parhaiten kritiikistään
autoteollisuutta kohtaan. Hän on ollut neljä kertaa ehdolla Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Enemmistöllä on oma pöytä Fabianinkadulla 12.00 - 16.30. Tulkaa moikkaamaan. Pöydällä ilmaiseen jakoon uusia ja vanhempia lehtiämme. Erikoisuutena katseltavana 1960-luvun lopusta se Smith-Polvisen jättikokoinen kirja, jossa tarkat suunnitelmat moottoriteiden verkostolle Helsingin keskustaan.

SANAT PUHUVAT PUOLESTAAN

2010-09-09T12:37:00.000+03:00

Tässä kaksi juttua saman päivän Hesarista (6.9). Lukija ehkä löytää teksti- ja sisältöanalalyyttisesti jotain tahattoman ristiriitaista ja hauskaakin.

Aluksi suorasanainen lainaus toimittaja Seija Sartin kolumnin alusta:

"Helsingin Pohjoisesplanadi on Suomessa se katu, jonne tullaan näkemään ja näkymään. Autotonta Pohjoisespaa haikailevat unohtavat, että osa tätä ilmiötä ovat kadulla hitaasti lipuvat hienot autot:taideteoksiksi kunnostetut amerikanraudat ja kadehdittaviksi hankitut avoautot. Toimimattomia liikennekokeiluja Espalla on ennestään nähty joka ikinen kesä. Katutöiden takia Espalla ei ole päässyt autolla mihinkään. Oma ennätykseni on tasan tunti Katajanokalta Stockmannin kulmalle - väki ja tavarat oli pakattu autoon, koska nelosen raitiovaunusta ei ole yhteyttä Saaristomeren yhteysaluksiin."

Sitten Henri Koskisen yleisöosastokirjoitus " Jatkuva jarruttelu ja kaasuttaminen saastuttavat". Suora lainaus puolivälistä loppuun:

"On huomattavasti kuluttavampaa käyttää hetkeksi pysähdyksissä 1500- kiloinen peltilehmä taajamanopeudesta kuin 70-kiloinen nisäkäs kävelyvauhdista. Tämän mukaan toimin myös ollessani itse ratin takana. Kun jarrutat ja taas kaasutat, saastutat. Tämän huomioiminen ei tee suomalaisesta liikennekäyttäytymisestä rahvaanomaista, päinvastoin."

Risto Larjavaara

ÖLJYPUTKEA PITKIN VÄLIMERELLE

2010-09-03T17:34:00.000+03:00

Ranskalainen toimittaja, kirjailija ja kulkuri Sylvain Tesson kulkee teoksessaan "Putkea pitkin" pyöräillen ja kävellen 1800 kilometriä läpi Keski-Aasian Baku- Tbilisi-Ceyhan putkea seuraillen. Alanimeke on "Öljyn matka Kaukasukselta Välimerelle". Teos on älyllinen moniottelu. Aiheina mm. öljyn ja laajemmin energian historia ja tulevaisuus, pyöräilyn ja kävelyn filosofia ja kaikki siltä väliltä.

"Polttomoottori räjäyttää sirpaleiksi meidän kaksijalkaisten luonnollisen suhteen aikaan ja tilaan. Eivätkö aikamme kuumeinen kiihko ja henkinen ahdistus johdukin siitä, ettemme enää ota itsellemme aikaa kävelläksemme kokonaisen päivän? Annammeko ajan vallata itsemme uudestaan? Tasapainottuisiko elämämme, jos löytäisimme taas hitauden? (s.169).

Atena Kustannus Oy, 2010, Jyväskylä, 179 s.

POHJOIS-ESPASTA EDUSTAVA KÄVELYKATU

2010-08-24T11:30:00.000+03:00

Helsingin Sanomat kysyi lukijoiltaan ideoita heinäkuun lopussa, miten Helsingin keskustaa voitaisiin tehdä viihtyisämmäksi. 8.8 vinkeistä tehtiin kokosivun juttu otsikolla "Pohjoisesplanadista halutaan ulkoilukeidas". Alaotsikkona oli " Enemmistö muuttaisi Pohjoisesplanadin kävelykaduksi. Pyöräilijöille toivotaan omaa väylää ja terasseille lisää tilaa". Lukijoilla oli useita käytännön ehdotuksia. Suurin osa ohjaisi liikenteen Espan "varjoisalle puolelle" ja muuttaisi Eteläespan kaksisuuntaiseksi kaduksi. Tällä hetkellä kaupungin hienoin kävelyalue on täynnä autoja. Kuinka edustava mannermainen sisääntulo Kauppatorilta ja turistilaivoiilta tällainen aurinkoinen ja valoisa Pohjoisespa laajoine terasseineen yhdistyneenä puistoalueeseen olisikaan!

12.8 Hesarin mielipidepalstalla oli Hannu Oskalalta järkevä kompromissi. Hänen mukaan monissa kaupungeissa ympäri maailman keskustoja viikonloppujen tai vuodenaikojen mukaan. Hän ehdottaakin laajennettua kävelykeskustaa kesäkuukausiksi.

Ja sitten omakehuun. Enemmistö on aina edellä!! Kolmanneksi vanhin
blogimme on päivätty 18.4.2007.:

Viime aikoina on käyty keskustelua, miten kävelykeskustaa kehitetään mahdollisen keskustatunnelin toteutuessa. Henkilökohtaisesti en kannata autoistumista lisäävää tunnelia. Meillähän on jo keskustan alittava metrotunneli ja tekeillä laajat huoltotunnelit. Jos kuitenkin keskustatunneli toteutetaan, niin Pohjois-Espasta on tehtävä moderni kaikkien kävelykatujen äiti. Etelä-Espasta tulisi kaksisuuntainen autokatu. Valoisampi pohjoispuoli avautuisi terasseineen Espan puistoon. Luonnollisesti lasitetut terassit olisivat avoinna kaikkina vuodenaikoina. Kauppatorilta Manskulle asti ulottuva leveä puistokävelykatu olisi mitä edustavin väylä mm. matkustajalaivoilta tuleville turistimassoille. Kertaheitolla Helsinki ottaisi pitkän loikan hävettävän surkeista pätkäkävelykaduistaan kohti mannermaistakävelykatukulttuuria.

Risto Larjavaara

ENEMMISTÖLÄISIÄ YLE Radio1:ssä

2010-08-18T17:13:00.000+03:00

Torstaina 19.8. kello 22:15 on Tiina Harpfin rakentama "tarinadokumentti" IHAN PIHALLA sarjassa Todellisia tarinoita. Se on kuultavissa Areenassa 25.8. asti.

Tämä Todellisten tarinoiden dokumentti olettaa, että oma reviiri, piha on tärkeä niin ihmiselle kuin eläimellekin. Se kysyy: No, entäs sitten toisen piha?
Dokumentti seuraa, miten naapurussuhteet saattavat saada äänekkäitäkin ilmenemismuotoja. Kyse on myös oikeudesta hiljaisuuteen ja luonnonrauhaan.

Ohjelmassa haastateltavina myös Enenmmistön pj. ja vpj. Ikuinen ympäristöaktivisti Raimo Laakia kertoo perusteellisemmin toivottomasta taistelustaan mökkirauhan puolesta. Vastapuolina olivat mm. entinen ralliohjus Ari Vatanen.

KETKUA VENKOILUA OULUN JA SEINÄJOEN VÄLILLÄ

2010-08-12T18:15:00.000+03:00

Taasen valtiovarainministeriö haluaa epäreilusti syrjiä raideliikennettä. Piti olla itsestäänselvää, että ensi vuodelle tulee 40 miljoona euroa Oulu- Seinäjoki radan peruskorjaukseen. Kansantaloudellisesti on ehdottoman järkevää, että tämä työ jatkuu
keskeytyksittä. Kyseinen rataosuus on yksi tiheimmin liikennöidyistä rataosuuksista Suomessa. Sinne tarvitaan paljon lisää kaksoisraiteita. On ärsyttävää katsoa taasen tätä pikkupolitikointia, miten sovittuja määrärahoja vähennetään ja sitten muka suuret sankaripoliitikot palauttavat summan kokonaan tai kuitenkin enemmän kuin
valtinvarainministeriön pudottama 5 miljoonaa euroa.

p.s. Parhaillaan käydään vilkasta keskustelua lyhyemmistä lennoista tyyliin Seinäjoki- Helsinki. Suomeen olisi jo aikoja sitten pitänyt saada suora pikajunien kulku suoraan Seutulan lentokentän alta niinkuin muualla Euroopassa on lähes itsestäänselvää. Näin tällaiset lyhyemmät lentoreitit olisivat täysin tarpeettomia. Ehkä joskus!!!

Risto Larjavaara

PENTTI LINKOLAN "RAKKAUDESTA LINJA-AUTOON"

2010-08-06T17:33:00.000+03:00

Suomen Kuvalehdessä 23.7 (N:ro 29) on mainio kymmensivuinen juttu Linkolalta. Hän muistelee "linjoja, joilla kulkivat kalansaaliit, vadelmaämpärit ja tietysti polkupyörä."

"Nyt täytyy ylistää Suomea. Olen viimeisten 20 vuoden aikana tehnyt polkupyöräretkiä melkein kaikissa Euroopan maissa, ja vaikka ne ovat olleet pakomatkoja kauniimpiin maihin, niin muistot suomalaisesta linja- autosta ovat lämminneet entisestään. Itse asiassa en ymmärrä, miksi muissa Euroopan maissa koritehtaat tekevät linjureihin mitättömät matalat tavaratilat, joihin ei mahdu polkupyörä eikä paljon muutakaan."

Yleisessä tiedossa on, että Linkola on pyöräillyt Suomenkin ristiinrastiin. Aikoinaan pyysimme tästä juttua lehteemme. Suomen Kuvalehdellä on aivan toiset painosmäärät ja laajat lukijakunnat. Siksi toiveissa olisi, että tämän linja-automuistelon jälkeen Linkola jaksaisi kirjoittaa Suomen Kuvalehteen myös polkupyörämuistoja niin Suomesta kuin Euroopastakin.

KUUSIOSAINEN EKOLIIKENNE -sarja

2010-07-30T10:37:00.000+03:00

YLE Teemalla on alkanut todella mielenkiintoinen sarja eri suurkaupunkien liikenneratkaisuista. Toissa torstaina oli ekana Lontoo ja eilen Pariisi. Ne ovat nähtävissä myös YLe Areenassa 30 päivää esityksen jälkeen.

Lontoossa aloitettiin pormestari Ken Livingstonen ajamana ruuhkamaksujärjestelmä, joka on muuttanut monia asioita. Keskustan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet. On tpahtunut siirtymää yksityisautoilusta julkisiin. Alle 18 vuotiaille koululaisille ja opiskelijoille julkinen liikenne on ilmasista.

Pariisin osassa käsiteltiin lähinnä Vélib-pyöräjärjestelmää (Vé = pyörä, lib = vapaus). Käytössä on 20 000 pyörää ja 1400 asemaa laajennetulla keskusta-alueella. Pyörätelineasemille on enintään 300 metrin matka. Erikoisuutena Pariisin halkaisevalla Seine-joella kulkee pyöräkorjaamoproomu. Kullakin fillarilla ajetaan noin 10 000 kilometriä vuodessa.

Tämä ohjelmasarja jos mikä on enemmistöläisittäin pakko katsoa!

Riemuloma Rivieralla

2010-07-18T13:08:00.000+03:00

Lomailimme perheen kanssa kaksi viikkoa Nizzassa, Ranskan Rivieralla. Ensimmäinen mielikuva alueesta on useimmille turkoosi Välimeri, kiviset mutta kansoitetut uimarannat, vauraat huvilat vuorenrinteillä ja kauheat ruuhkat rantateillä sesonkiaikaan.

Autoja oli tietysti liikaa mutta joukkoliikenteeseen oli alettu panostaa kiitettävästi. Uusi leveä raitiotieväylä kiersi kehänä Nizzan keskustaa. Monilla vähintään kaksikaistaisilla kaduilla yksi kaistoista oli varattu busseille. Kaista oli niin tiheästi bussinkuvilla merkitty ja vielä pienellä välikorokkeella erotettu, että yksityisautoilijat pysyttelivät kuuliaisesti omalla tupaten täydellä kaistallaan.

Parkkeerauskulttuuri oli yhä ranskalaista. Jalkakäytävät ja suojatiet olivat usein täynnään hujan hajan pysäköityjä autoja. Välillä hinausautot siirtelivät muuta liikennettä eniten haittaavia väärinpysäköityjä autoja syrjemmälle. Autokouluna taitavat Ranskassa toimia huvipuistojen törmäilyautoradat. Uusissakin menopeleissä etenkin etukulmat olivat yleensä lommoilla. Eräskin mies peruutti autoaan kapeaan autotalliin eikä ollut moksiskaan vaikka ovenkarmit raapivat auton kylkiä.

Paras joukkoliikenneinnovaatio oli yhden euron vakiohinta kaikissa Rivieran alueen busseissa. Kohteesta riippumatta matka maksoi aina euron. Matkustimme kauas vuorille pikkukylien tunnelmaa haistelemaan, välillä Monacoon ökyrikkaiden huvijahteja ja liian tiheästi rakennettuja kerrostaloja katsomaan, välillä lännemmäs hiljaisempiin rantakaupunkeihin. Aina sama euron maksu. Bussilinjoja oli paljon ja vuorovälit tiheitä.

Euron maksu oli ollut voimassa vasta runsaan vuoden. Tavoite oli vähentää yksityisautojen käyttöä. Ainakin meidän perheen osalta tavoite onnistui. Tai sanotaanko, että elämä ilman autoa tuntui yhtä luonnolliselta vaihtoehdolta kuin täällä kotisuomessakin.

Tuomas Mänttäri

HELTEISIÄ TERVEISIÄ KAKSIPYÖRÄISTEN MAAILMASTA

2010-07-13T13:40:00.000+03:00

Tulipa taasen tehtyä se perinteinen pitempi pyöräreissu kerran kesässä. Heitin fillarin Kampissa Saloon menevään linjuriin ja täytyy todeta, että nykyään linjuri on olennaisesti helpompi kulkuneuvo kuin juna. Poikkeuksetta aina on varaamatta mahtunut "ruumaan", siis pyörä. Itse istun ylhäällä.
Salo on tavallistakin tavallisempi kaupunki, jossa on mukava pyöräillä jokivarsia. Viiden kilometrin päässä pn oiva leirintäalue -saari uimarantoineen Halikonlahdella. Teijossa mainio kyläkauppias neuvoi todella komean korpijärviuimarannan heti "vuoren" takana. Hellettä riitti matkalla Perniö - Kisko -Karjalohja - Sammatti - Lohja.
Mikä ihme näitä pienempiä kaupunkeja vaivaa? Lohjalla Matkakodissa kuumuuden takia yritin pitää ikkunaa auki, mutta ulkona jatkui infernaalinen moottoriulvonta. Varsinkin motskarit räjäyttivät potin. Pakko oli laittaa ikkuna kiinni ja kärsiä helvetillisestä lämmöstä. Ei esim. Helsingissä näin kovaa meluterroria koe.
Heti Siuntion aseman takana Sjunbyn kartanon luona kosken äärellä oli jännä huomata venäjänkielistä tekstiä Porkkalan miehityksen ajoilta. Espoon Kivenlahdessa vanhan "rajasillan" vieressä kevyenliikenteen väylällä tuli vastaan Porkkalan vuokraalueen muistomerkki asiallisine teksteineen neljällä kielellä. Autoihin tämä patsas ei näy.

Helsingissä näin erikoisen pyöräilmiön. Komean Aida -risteilyaluksen luona oli useita kymmeniä täsmälleen samanlaisia mustia polkupyöriä ja pyöräilijöillä kaikilla samanlaiset valkoiset kypärät. Vauraat saksalaisturistit tutustuvat Hesaan näinkin.

Risto Larjavaara

Kahdenlaisia reittejä

2010-07-04T18:23:00.000+03:00

Tuli kokeiltua Hakaniementien pyörätiejärjestelyt. Järjestelyt, en muuta sano.

Mentiin keskuspuiston kautta mukavasti Metsäläntien siltaa Haagan alppiruusupuistoon. Palattiin Hakamäentietä Etelä-Haagasta Koskelan tielle. Autoja oli sentään juhannuksen vuoksi vähän ja melu siis kohtuullinen, mutta auton pakkovalta tuntui muuten sietämättömältä. Reitillä autot menevät suoraan, tasaista maata ja loivasti kurveissa.

Pyörätiet sen sijaan jopa katkeilivat ja menivät väliin yli ja väliin ali. Jyrkät laskut ja nousut eivät riitä vaan kolmessa kohdassa kevyt liikenne ohjattiin sivuun ja sivutien ali. Ketun lenkit pidentävät matkaa ja mäet väsyttää. Kurvissa alas tunneliin on nimittäin hidastettava.

Aiemmin surin Pro keskuspuiston kanssa Hakamäen tien viemää 10 hehtaaria keskuspuistosta. Enemmistöläisenä olisi pitänyt myös tutkia, kummat menee tasaista ja suoraan: autot vai pyörät.

Keski-Pasilasta tulee melkoinen Amerikka. Moottoritie pohjoisesta tuo aikanaan sen keskustatunnelinkin, koska nyt se päättyy kuin seinään pilvenpiirtäjän juurelle. Kaavasuunnitelmassa tie on kuvattu niin, että siinä on neljä riviä puita. Bulevardeja kyllä tarvitaan, mutta nopeuksien on oltava 50.

Matti Kosola

MOOTTORIURHEILUN KAKSINAISMORALISMI

2010-06-23T17:41:00.000+03:00

Vuosien varrella on nähnyt moottoriurheilussa aikamoista tekopyhyyttä. Formula- ja rallisankarit ovat Liikenneturvan kampanjoissa mannekiineina puhumassa, miten kilpailu ja suuret nopeudet kuuluvat vain kilparadoille ja arkielämässä on tietenkin noudatettava liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Tsei tsei Lehto eli Jyrki Järvilehtokin on ollut näissä kampanjoissa mukana. Nyt entinen F1-kuski kaahasi n. 70 km. nopeudella kapeaan Jomalvikin kanavaan, jossa on 5 km. nopeusrajoitus. 300-hevosvoimainen pikavene törmäsi siltaperustuksiin ja kaveri kuoli heti. Mitähän saamme kuulla Järvilehdolta, kun hän pääsee sairaalasta. "Kaasu hirtti" ei ainakaan kuullostaisi totuudelta. Entisenä merellä melojana suututti nämä muskeliveneet, jotka useinkin aiheuttivat vaaratilanteita kaahauksillaan. Mitenkähän melojalle olisi käynyt, jos olisi ollut kanavassa ihailemassa varhaista kesäaamua?

Risto Larjavaara

KOMEAT AUTOTTOMAT STADIONIT MM-FUTIKSESSA

2010-06-18T12:59:00.000+03:00

Urheilua enemmän seuraava on viime vuosina varmasti havainnut, miten esim. jääkiekossa ei ole enää jääty jään läpi näkyviin automerkkien mainoksiin. Nykyään on itsestäänselvää, että sisähalleissa on valoheittimien keskipisteenä jalustalla makaileva henkilöauto. Tavarataloissahan hyvin pesty pyhä lehmä makailee keskeisimmällä paikalla hullujen päivien lailla. Onkohan autojen seuraava markkinapaikka kirkko siellä ikonien vieressä? Siksi Etelä-Afrikan jalkapallo kisat yllättivät iloisesti. Autoja eo ole ollenkaan esillä varastamassa huomiota itse urheilulta.

Risto Larjavaara

KIITOKSET JÄSENMAKSUISTA

2010-06-09T20:36:00.000+03:00

Toukokuun tiliote oli riemastuttava. Tukimaksuista erityinen kiitos. Näillä eväillä postitamme joskus syksyllä syyslehtisen ja rahaa riittää kunnollisen kevätlehden tekemiseen. Pirkkalan Anneli Alanen muisti meitä taasen paksulla kirjeellä. On se omituista,kuinka hänen ideoimansa kevyenliikenteen "tunnelimaalaukset" ovat toteutuneet vain Pirkkalassa. Yksinkertaisuudessaan idea on nerokas. Tunnelin suun yläpuolelle maalataan vihreällä ja punaisella selvät tunnukset, jotka vaistomaisesti ohjaavat kävelemään ja pyöräilemään vihreää puolta.

Pyrimme lähes viikoittain kesälläkin aikaansaamaan blogijuttuja. Jokatapauksessa suloista suvea nettisivuillamme kävijöille.

Risto Larjavaara

Kutsu kesäkuun kriittiselle pyöräretkelle

2010-06-06T17:10:00.001+03:00

Hei pyöräilijät! Taas on kuu vaihtunut ja aika jokakuisen Kriittisen pyöräretken. Kesäkuun kriittinen pyöräretki poljetaan ENSI VIIKON TIISTAINA 8.6. Lähtö totutusti Havis Amandan patsaalta klo17. Kaikki mukaan!

Pyörämielenosoituksia järjestetään kuukausittain parempien pyöräily-yhteyksien saamiseksi pääkaupunkiseudulle. Näytetään, että meitä pyörillä liikkujia on paljon ja että pyörä on erittäin varteen otettava kulkuneuvo; nopea ja miellyttävä myös kaupungin ruuhkissa. Pyöräilykulttuurin kasvun ja pyörällä liikkuvien määrän kasvattamisen puolesta!

Omien pyörä-mielenosoitus kylttien askartelu on edelleen sallittua (jopa erittäin suotavaa), ja miekkarin jälkeen on taas mahdollisuus jäädä istuksimaan Lasipalatsin terasseille, ensi kuun pyöräretkeä ideoiden.

Kriittisen pyöräretken reitti kulkee Havis Amandan patsaalta Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion ja Sörnäisten kautta takaisin keskustaan ja Lasipalatsin aukiolle. Retken pituus on n. 10 km. Reitti kartalla:

http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=en&msa=0&msid=100284308964611531654.000449070dc22635927ed&ll=60.171467,24.941497&spn=0.005219,0.01929&z=16

Vuonna 2010 Kriittisiä pyöräretkiä tullaan järjestetään Helsingissä myöskin ti 13.7, ti 10.8, ke 22.9. (Autoton päivä) ja ti 12.10.

Lisätietoja:

http://www.maanystavat.fi/
http://www.maanystavat.fi/liikenne

Hanni Lukjanow,
Maan Ystävät

SUOMESSA KOLME POLKUPYÖRÄTEHDASTA

2010-06-06T16:05:00.000+03:00

Toissaedellisessä Inha -jutussa mainittiin Vanhat Velot Ry. Yhdistyksen sivuilta löytyy lähes tolkuton määrä suomalaisia polkupyöränmerkkejä "Aamuruskosta" "Ylivetoon" ja "Ystävään".

Nykyään Suomessa on vain kolme varsinaista polkupyörätehdasta, jotka suunnittelevat ja kokoavat pyöriä. Ylivoimaisesti suurin on Hangossa toimiva Helkama ja kaksi pienempää ovat Mustasaaren Sulvan kylässä toimiva "Tähtipyörä" ja Lappeenrannassa sijaitseva "Rossano". Helkama poikkeaa kahdesta pienestä siinä, että se valmistaa myös teräksisiä runkoja itse. Tähtipyörä ja Rossano tuovat alumiinirungot Taiwanista.

ILOINEN UUTINEN ESPOON KESKUKSESTA

2010-06-02T11:27:00.000+03:00

Sen asema on perusteellisesti saneerattu uusine hisseineen ja liukuportaineen. Asemasillan avajaisia juhlitaan 31.5.-4.6. Asematorilla on ulkoilmakonsertti pe 4.6. kello 15-16. Esiintyjinä mm. Anna Puu.

Toivottavasti tämä on uuden alku pääkaupunkiseudun rähjääntyneiden asemien remontteihin. Martinlaakson radan asemat ovat pahimmasta päästä.

VALOKUVAAJA INHAN PYÖRÄMATKA KESKI-EUROOPPAAN

2010-05-20T20:29:00.000+03:00

Matka alkoi polkemalla Helsingistä Pohjanmaalle ja sieltä Saksaan (kuva Suomesta).

Vanhat Velot ry (katso linkeistämme) on tehnyt hienon teon julkaistessaan Inhan "Muistelmia polkupyöräretkeltäni"(2009). Se pohjautuu syksyllä 1886 Uudessa Suomettaressa ilmestyneeseen Keski-Euroopan reissuun. Reittinä oli Lyypekki - Leipzig - Ulm - Zurich - Basel - Frankfurt - Hannover - Lyypekki. Matka kesti 33 vrk. ja pyöräilyä kertyi 1900 km. Pisin päivämatka oli kerrassaan 136 km. "Polkupyöräni ei ole noita korkeita, joita meillä yksinomaisesti näkee,
vaan niin matala, että jalat melkein maahan ulottuvat." Todennäköisesti siis nykyaikaisen polkupyörän kaltainen ja kaiketi merkiltään Rover.

Laitan tähän muutaman mielenkiintoisen lainauksen. Dresdenissä Inha kävi taidemuseossa. Otsikko oli "Ensimmäinen käyntini taulustoissa". Dresdenin eläintarhassa hän näki jalopeuroja, babiaaneja, kameeleja ja giraffejakin. "Erityistä huomiota ansaitsi pienikasvuinen, takkupää Bohesmanni-perhe, joka Etelä-Afrikan aroilta oli tuotu tänne lyhyelle visiitille.--Kaksi vanhempaa poikaa ampui pilkkiaan joutsilla, heittivät pallia tai juoksivat aitaukselle valkoisia lapsia kättelemään ja sanomaan hyvää päivää saksaksi; saivat sitten namusia palkaksi."

Baierissa olutköynnöksistä Inha kertoo: " Saatanpa melkein sanoa, että kuljin päivät läpi humalassa - humalistoissa (vaikka ei olisi ihme ollut jos olisin hiukan humalassakin kulkenut tai oikeammin humala minussa, sillä join heidän oluttansa keskimäärin 5 literiä päivässä)." Baierissa hän kysyi lihavalta mieheltä: "Pitkäkö täältä on Kemnatiin? Hän katsoi minuun hetken totisesti ja lausui sitten vähän arvellen: Yhtäpitkä kuin sieltä tänne." Kyllä Saksa on tunnettujen ja tuntemattomien filosofien maa!!

Risto Larjavaara

Hunajaista Helatorstaita!

2010-05-12T17:40:00.000+03:00

Tänään hyväntuulinen pj. heitti fillarin metroon Vuosaaresta. Ruoholahdesta eteenpäin se mainio pyöräreitti Lauttasaaresta Kaskisaareen. Paikalliset asukkaat onnistuivat toistakymmentä vuotta estämään kevyenliikenteen sillan rakentamisen. Vanhankaupungin kosken upealla alaterassilla juomapaussi. Asiaan.

Enemmistön kevätkokous onnistui mainiosti koleasta säästä huolimatta kahvila Pirittan sisätiloissa. Olli Orkoneva alusti toista tuntia taksiliikenteestä. Hän kirjoittaa lähiaikoina aiheesta. Olli on myös junaillut Enemmistön Facebookiin. Siitäkin hän kertoo tarkemmin.

Haastattelupyyntö autottomille

2010-05-03T11:25:00.000+03:00

– Elätkö omasta tahdostasi ilman omaa autoa?

– Asutko pääkaupunkiseudulla?

– Oletko 35–50-vuotias?

Tule haastateltavaksi tutkimukseen vapaaehtoisesta autottomuudesta. Haastateltujen kesken arvotaan aiheeseen liittyvä kirjapalkinto. Yhteydenotot ja lisätietoja: mika piste kolu at uta piste fi. Kaikki yhteydenotot huomioidaan ja mahdollisiin kysymyksiin vastataan. Mainitse viestissäsi kaupunginosa tai alue jossa asut, sekä pääasiallinen syy autottomuudellesi.

Autottomalla henkilöllä tai perheellä ei ole käytössään omaa autoa. Tutkimukseen etsitään niitä autottomia, jotka ovat omasta harkinnastaan päättäneet elää ilman yksityisautoa. Vähävaraisuudesta johtuva autottomuus on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen lähtökohtana on keskustelu yksityisautoilun vapaaehtoisuuteen perustuvasta vähentämistarpeesta. Autottomuutta tarkastellaan elämäntavan ja arkielämän näkökulmasta.

Teemahaastattelut tehdään huhti-toukokuussa 2010. Haastattelut käsitellään luottamuksellisesti ja haastateltavien anonymiteetin säilyttäen. Haastatteluun on syytä varata aikaa 45 min – 1 h 15 min.

Mika Kolu, Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto. Sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@uta.fi.

Kiitos jo etukäteen!

Pallukoista puutarhakaupunkiin

2010-05-01T16:00:00.000+03:00

KEPU puhuu pallukoista, mutta oikea puutarhakaupunki on muuta. Tarvitaan fyysinen valtakunnan kaava, missä pallukat ovat suunnitelmallisesti asemien ympärillä. Ossian von Konow kuvasi ideaalikaupunkia Dodo ry:n Minipolis -seminaarissa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytilassa Laiturilla (http://laituri.hel.fi/yhteydet/) tiistaina 27.4.2010 klo 17 alkaen.

Seminaarissa käsiteltiin kolmen tunnin ajan kaupunkisuunnittelua eri näkökulmista. Toistaiseksihan ei ole juuri mitään tavoitteellista päämäärää, mihin asumisympäristön halutaan kehittyvän. Edes maan hinnan nousua eikä varsinkaan sen ohjautumista vääriin käsiin saada hallittua. Perinteinen haja-asutus on vieläkin luvallista ja sallittua.

Puutarhakaupunki on suunniteltu jalankulkijan mittakaavaan. Silti asukkaita voi olla 25 000 – 40 000 ja maksimietäisyys asemalle kaksi kilometriä. Yleisilme on hyvin vihreä ja kaupungin reunoilla on myös aitoa luontoa. Autoillekin on paikat, mutta niiden käyttö on vähäistä.

Kaupunki on koko ajan, se ei ole tulossa. Se kehittyy asukkaiden ehdoilla eikä haaveet esim. eurooppalaisista idylleistä auta. Viheralueet ovat monimerkityksinen asia eikä ainakaan silloin pelkästään positiivisia, jos ne erottavat asuma-alueita. Samoin merimaisema ja ranta-asuminen on vaikea yhtälö. Pieni puro voi olla meren rannan ohella merkittävä tekijä.

Kaupunki on asukkaille ja sen tulee muotoutua jalankulkijan näkökulmasta. Pienet tonti takaavat sen, että katu houkuttaa menemään eteen päin. Mitä useampia reitin valintoja on sitä paremmin voi asukas ja jopa pienet yritykset.

Ekologia on rakenteellista. Kikkailun aika on ohi. Tiivis ja osin korkea rakentaminen on yksi ekologian peruspylväs. Lyhyet etäisyydet ja tehokas joukkoliikenne toinen. Kahden asunnon ja usemman auton ylläpito ei kuulu nykyaikaan.

Helsingin eri alueet ovat yhteyksissä vain keskustan kautta. Naapurialueesta toiseen ei ole tietä, tuskin edes polkua. Välimatkoja pidentää lisäksi erilaiset etuusalueet, joita Helsingissä on hulppean suojelun lisäksi.

Matti Kosola DI

ENEMMISTÖ TOIMII

2010-04-21T12:17:00.000+03:00

"Kevätpörriäisemme" postitetaan viikonloppuna, joten lehti ennättää jäsenille ennen vappua. Pääteemana taksiliikenne. Espan Akateemisessa lehtimyynnissä neljä kuukautta.

Tokoin rannassa on juuri avattu kahvila Piritta komeasti remontoituna. Maanantaina 10.5. yhdistyksen kevätkokous siellä alkaen kello 17.00. Johtokuntamme jäsen ja osa-aikainen taksikuski Olli Orkoneva alustaa aiheesta. Sisätiloista varattu nurkkaus. Kauniilla säällä istutaan terassilla.

Lämpimästi tervetuloa rentoon jutusteluun!

HELSINGIN KANSALLISMAISEMA PELASTUI

2010-04-13T12:20:00.000+03:00

Katajanokan jääkuutiohotellista oltiin monta mieltä. Onneksi kaupunginvaltuuston ENEMMISTÖ äänesti hankkeen kumoon. Nyt etsitään mitä ihmeellisimpiä ideoita rakennuksen paikalle. Mielestäni satamaan sopivat matalat satamamaiset satamaterminaalit parhaiten takana olevien korkeampien rakennusten eteen. Jääköön tämä vielä nuori makasiini paikalleen. Ruotsin ym. laivoilta on komea puubulevardi, jota voidaan vielä jatkaa kyseiselle makasiinille saakka. Rakennukseen sopisi laaja terassiravintola mitä parhaiten. Näkymät empirekeskustaan ovat ruhtinaalliset. Se elävöittäisi ja virkistäisi matkustajalaivoilta tulevien JALANKULKIJOIDEN matkaa puolivälin krouvina.

Risto Larjavaara

MAINIO MATKAAN -lehti

2010-04-07T12:35:00.000+03:00

Salon Kirjolanmäki

VR Osakeyhtiö jukaisee kuukausittaisin ilmestyvää lehteä junamatkustajille. Julkaisu onnistuu olemaan viihdyttävä ja samalla informoi hyvin raideliikenteestä. Kohta muistot pahoista myöhästymisistä ja kelvottomista kuulutuksista alkavat olla menneen
talven lumia. Uusimman lehden (4/2010) pääkirjoituksesta löytyy yllättävä tieto:

"Tiesitkö, että kaukoliikenteen junia kulkee nykyään
lähes 50 prosenttia enemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten? Tai että
lähiliikenteen junien määrä on kaksinkertaistunut kahdessa
vuosikymmenessä?"

Mukava juttu perinnemaisemista kertoo, että Suomen luonnonsuojeluliitto on yhteistyössä VR:n kanssa raivannut talkoovoimin elintilaa uhanalaisille kasveille ja eläimille. Perinnemaisemien hoito on pitkäjänteistä työtä.

VIISASTA PUHETTA POLIISILTA

2010-03-29T18:28:00.000+03:00

Hesari otsikoi 13.2: "Kamerat tulossa suojateiden valvontaan Helsingissä." Viime vuonna joka toinen jalankulkijan onnttomuus tapahtui SUOJATIELLÄ. Otsikon viisas liikennepoliisi on Dennis Pasterstein, joka laukoo haastattelussa reippaasti:

"Kun tulee keskustaan, on ajotapaa muutettava. Autoilijan pitää ymmärtää, ettei suojatien eteen pysähtyminen ole vapaaehtoista." Komisarion mukaan suojateille kaahaaminen on nimenomaan helsinkiläinen ongelma. Autoilijat odottavat kantakaupungissa ajamisen olevan yhtä sujuvaa kuin kaupungin ulkopuolella.

Pastersteinin meilestä liikenteessä suurin vastuu on aina vahvimmalla: "Punaisia päin kävellessään jalankulkija vaarantaa vain oman henkensä, mutta punaisia päin ajava uhkaa toisen henkeä."

JÄRKI VOITTI PYSÄKÖINNINVALVONNASSA

2010-03-22T11:39:00.000+02:00

Vuosia kestänyt venkoilu ja saivartelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on päätynyt ParkComin voittoon. Korkein oikeus päätti, että kiinteistön omistajalla on oikeus hallita omaa aluettaan ja siten sopia yksityisen pysäköintivalvontayrityksen kanssa virhemaksuista. Hovioikeuden päätöksen takia ParkComin ja Parkpatrolin toiminta oli keskeytyksissä yli vuoden.

Oikeusministeriön työryhmä esittää järkeviä uudistuksia holtittomaan pysäköintikulttuuriin. Väärinpysäköinnistä voitaisiin periä 80 euroa nykyisen 50 euron sijasta eli summa nousisi samaan kuin päkaupunkiseudulla joukkoliikenteessä liputta matkustamisesta.
Vihdoinkin Suomeenkin ollaan esittämässä rengaslukkoa. Törkeissä toistuvissa tapauksissa yhdistelmänä voi olla auton siirto
ja/tai rengaslukko. Vaikutusvaltainen Autoliito vastustaa yllättäen liikenneturvallisuuteen vedoten rengaslukkoa. Lienee itsestäänselvää, ettei rengaslukkoa laiteta vaikka törkeästi raitovaunukiskoille parkeerattuun autoon tai lukita vaaralliseen paikkaan. Pääasia rengaslukkkopelotteella on ennaltaehkäisevyys. Nykyisen yhdellä 40-50 euron virhemaksulla autoja makuutetaan päiväkausia. Kalliossa on tapaus, jossa jääräpäinen kuljettaja on saanut kymmeniä virhemaksuja jatkuvasti toistuvasta suojatiellä pysäköinnistä. Jostain syystä maksuja ei saada perittyä. Tällaisessa tapauksessa auton siirto suojatieltä ja rengaslukko purisivat aivan toisella tavalla.
Työryhmän esitys menee lähitulevaisuudessa lausuntokierrokselle. Toivottavasti uusi laki saadaan voimaan vielä tämän eduskunnan aikana.

RATIKKARETKIVINKKI TUKHOLMASSA

2010-03-14T16:51:00.000+02:00

Kaikki tämänkin jutun lukijat ovat varmasti tulleet Silja-laivoilla Tukholmaan ja kävelleet lähimmälle Gärdetin metroasemalle ja sieltä keskustaan. Laivalta kannattaa vaihteeksi kävellä vajaa kilometri Gärdetin jälkeiselle Ropstenin metron pääteasemalle. Sieltä nimittäin lähtee tosipersoonallinen raitiovaunureitti. Heti alun vanhan sillan jälkeen kaksivaunuinen ratikka kulkee ison Lidingön saaren (=oma
kunta) rantoja pitkin nousten sisämaahan ja päätyen lukuisten pysäkkien jälkeen saaristolaivaterminaaliin, jonka ohi kaikki "ruotsinlaivat" kulkevat. Ratikat ovat alunperin 1940-luvulta, mutta toki modernisoitu. Aikoinaan ne kulkivat lähes Tukholman ydinkeskustaan ja suunnitelmissa on rakentaa samankaltainen reitti, jolloin Silja- terminaalikin saisi oman pysäkkinsä. Tukholmassahan on loistava joukkoliikenneverkosto, jonka pieni häpeätahra on matkalaukkujen hankala ronttaaminen liikenteen seassa Gärdetin asemalle.

Risto Larjavaara

Enemmistön johtokunnan kokous pe 5.3.2010

2010-03-08T11:11:00.000+02:00

Mirkulla alkaen klo 16.15. Paikalla kaikki johtokunnan jäsenet plus Vihtori-koira.

-Aluksi valittiin vuodelle 2010 pj:ksi ja vp:ksi edelleen Risto ja Tuomas.
-Matti kertoi Liikenneturvan kuulumisia. Hän on vuodet 2010-2011 sen hallituksessa(varajäsen Juhani Tenhunen SuLista). 8.12.09 Liikenneturvan kokouksessa E:n pj. esitti ”Suojattoman liikenteen” edustajia vaihtamaan keskenään paikkoja. Liikenneturva rahoittaa auliisti erilaisia ”tutkimusprojekteja”.
- Matti on lähettänyt European Road Safety Charteriin selvityksen E:n toimista ja sitoutumisesta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi liikenneturvallisuusasioissa.
- Pidimme pienen hiljaisen hetken E:n perustajiin kuuluneen Asko Salokorven muistoksi.
-Tilitilanne hyvä varsinkin lahjoitusten turvin. Kiitos taasen Joulupukki. Vuoden 2009 tilit lähetetty Ouluun Vuokko Pesälälle tarkastettavaksi.
-Jäsenmäärä laskenut hivenen vuonna 2009.
-Kevätnumeron teemana on taksiliikenne. Olli, joka itse on muiden töidensä ohella taksirenki, lupautui alustamaan aiheesta kevätkokouksessa. Hän, Matti, Tuomas ja Pirjetta kirjoittavat lehteen asian ympäriltä. Lehti on lukijoilla ennen vappua.
-Kevätkokous pidettäneen kepeän keväisesti ma 10.5 ulkona ravintola Kaisaniemen terassilla.

-Olli heitti ajatuksen Enemmistön lähtemistä mukaan Facebookin maailmoihin.
-Risto heitti toisen ajatuksen. Voitaisiin joskus tehdä omakustannekirja tyyliin ”50 vuotta aikaansa edellä”, jossa juttuja eri vuosikymmeniltä Tuomaan ”Puoshaka”–sarjakuvien ryydittämänä.

METRO KULKEE MYÖS MAAN ALLA

2010-03-02T11:25:00.000+02:00

Suunnitteilla olevan Sipoonkorven kansallispuiston eteläosa on tarkoitus yhdistää ekologisilla käytävillä pohjoisen paljon suurempaan pääalueeseen. Rannikolle asti ulottuvat ekologiset käytävät estäisivät muka metron rakentamisen. Jo 1863 höyryveturit kulkivat maan alla maailman ensimmäisellä metroradalla Lontoossa. Eiköhän käytävien kohdalla metrojunat panna kulkemaan niille mieluisaan elementtiinsä!

ILMALA - PASILA - HELSINGIN RAUTATIEASEMA

2010-02-23T13:44:00.000+02:00

Tässä muutaman kilometrin pätkässä on koko Suomen suurin raideliikenneongelma! Totta se on! Viime ajat osoittavat sen todeksi. Se on konkreettisesti heijastunut koko valtakunnan junaliikenteeseen. Matkustajat ovat ymmärrettävästi raivoissaan. Mitä asialle voidaan tehdä?

On lähdettävä viime vuosien ja vuosikymmenien liikennepolitiikasta. Valtion rahat ovat menneet pääosiltaan valtaviin moottoritiehankkeisiin ja ratojen kehittämiseen on jätetty vain murusia. Pääkaupunkiseudulla tehdään suurin osa junamatkoista. Ratojen varsille on syntynyt uusia lähiöitä ja vanhempia on tiivistetty. Järkevä liikennepolitiikka on ohjannut ihmiset jättämään autonsa kotiin ja matkustamaan nopeasti ja huolettomasti Helsingin keskustaan. Lisää matkustajia tulee valmisteilla olevan Kehäradan kautta. Mutta sitten tulee iso MUTTA.

Pasilan ja Päärautatieaseman väliin on mahdotonta saada maanpäällisiä lisäraiteita. Siksi välittömästi Pisara-suunnitelmaan vauhtia, jotta liikennevirrat saadaan jakaantumaan Pasilasta maanalaisen reitin kautta (Töölö-Espa-Hakaniemi-Pasila). Lisäraiteita tarvitaan nopeasti Keravalta ja Leppävaarasta. Kalustohankintoihin on saatava lisävauhtia. Uudet sveitsiäiset Flirt- taajamajunat ovat osoittaneet talvikelpoisuutensa. Ilmalan valtavan varikon modernisointiin ja vaihdeongelmiin on saatava lisää rahaa.

... ja heti varuskunnista satoja miehiä harjahommiin Ilmalan vaihteille. Kyllä niitä tupia kerkii yliharjata ja villakoirajahteja suorittaa tämän kansantaloudellisestikin suuren luokan junaliikennekatastrofin jälkeenkin.

Risto Larjavaara

PEKINGISSÄ KORJATAAN PYÖRÄEREHDYSTÄ

2010-02-15T16:39:00.000+02:00

Enemmistö -lehdissä varoiteltiin 1980-luvulla tiukkaan sävyyn autoistumisen aiheuttamista vaaroista Kiinassa. Silloin yksityisautoja oli vähän ja polkupyöriä valtavasti. Ikävä kyllä lehtemme ei tavoittanut Kiinan johtoa.

Nyt Pekingissä enää yksi viidestä pyöräilee ja liikenneruuhkat ja -saasteet ovat valtavia. Viranomaiset ovat asettaneet tavoitteen, että vuonna 2015 neljännes kaupunkilaisista valitsisi jälleen polkupyörän. Autoliikenteen valtaamilta kaduilta pyritään palauttamaan pyöräilykaistat. Ennenvanhaan pyöräkaistat oliva tosi leveitä ja kaitein eroteltuja.